Hilja nimisten kirjailijoiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Kansalliskirjaston haun mukaan kuitenkin noin vähän yli sata Hilja nimistä henkilöä on tekijänä. Tuotteliaimpia ovat Hilja Haahti, Hilja Valtonen, Hilja Walldén ja Hilja Aaltonen.Hilja-hahmoja seikkailee muun muassa Leena Lehtolaisen Hilja Ilveskero-dekkarikirjasarjassa ja Heidi Viherjuuren Hilja-lastenkirjasarjassa. Kirjoja voi selailla tämän linkin kautta. Rajasin hakutuloksia sopiviksi.
Hei ja kiitos kysymyksistä!Keski-kirjastojen sisäiset varaukset eivät maksa. Jos varaus jää noutamatta, siitä peritään 2 euron maksu. Kaukolainat sitten taas maksavat sen mukaan mistä kaukolaina tilataan. Nämä koskevat Keski-kirjastojen ulkopuolelta tilattavia lainoja. Jos maksu on jo maksettu, en valitettavasti pääse enää katsomaan mistä maksu on tullut. Tässä vielä linkki kirjaston maksuihin: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/maksut
Suomessa on paljon kääntäjiä, jotka kääntävät muistakin kielistä kuin englannista. Valtaosa heistä löytyy Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton sivujen kautta. Liiton hakupalvelussa voi selata kääntäjiä ja tulkkeja ja nähdä kunkin työkielet. Kohdasta Tarkenna hakua voi rajata tulokset esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäjiin ja yläkulman valikosta Kieli tai kielet, joista käännetään tai tulkataan edelleen tietystä kielestä kääntäviin.Lähde:SKTL – Kääntäjä- ja tulkkihakupalvelu
Mitään valmista listaa presidenttien elämäkerroista ei ole saatavilla, mutta voit etsiä niitä helposti verkkokirjastosta esimerkiksi hakusanoilla presidentit, elämäkerrat ja Suomi.
Hyödyllistä tietoa voisi löytyä ainakin seuraavista kirjoista.Härkönen, Simo: Impilahti-kirja : Impilahden pitäjän historia- ja muistojulkaisu (Impiranta-säätiö, 1950)Iltanen, Jussi: Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006) (Julkaisuun sisältyy karttasivuille jaettuna näköispainos 1935 ilmestyneestä Viipurin kartasta sekä 1930- ja 1940-luvuilla julkaistuja alueen pitäjänkarttoja.)Jaatinen, Martti I.: Karjalan kartat (Tammi, 1997)Kielletyt kartat. 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat (AtlasArt, 2007)Koponen, Paavo: Muistojemme Impilahti (Impiranta-säätiö, 1990)Laitinen, A. A. A.: Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia (1938)Miettinen, Helena: Vieläkö kukkivat omenapuut? : kadonnutta Pohjois-Inkeriä etsimässä (Inkerin...
Vaski-kirjastojen tietokannasta ei kysymäsi nimistä näytelmää löydy. Sen sijaan Finna-tietokannasta löysin kuunnelmanJälkeen vedenpaisumuksen : kuunnelma | Turun yliopisto | Finna.fiKuunnelma sisältyy muun muassa Turun yliopiston kirjaston kokoelmiin, josta sitä voi tiedustella.Halutessasi voisit myös kysyä etsimästäsi näytelmästä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:ltä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry
Hei,Mainitsemassasi painoksessa ei todellakaan näyttäisi olevan mainittu suomentajaa. Vanhemmassa (minulla käsissäni Kansojen historia osa 7, Keskiaika III vuodelta 1936, jossa tuo Villon on) mainitaan runojen kääntäjäksi kirjan alussa Yrjö Jylhä. Uudistetun laitoksen osassa 10, Keskiajan syksy (minulla käsissä 3 p. vuodelta 1965) on tekstiä muokattu ja jonkin verran sitaatteja, mutta siinä on käytetty samaa runokäännöstä, joten tämän perustella kyseessä näyttäisi olevan Jylhän käännös.
Laulu on Esko Koivumiehen (eli Esko Björkmanin) säveltämä ja sanoittama "Äiti", jonka esittää duo Hietalan Kaksoset. Äänitys on vuodelta 1979. Laulu alkaa: "Kun silmäni suljen, mä vielä nään". Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 114, 1 - 1980" (Musiikki Fazer, 1980). Laulu on kuunneltavissa suoratoistopalveluissa.Äänitteen tiedot Discogs-palvelussa:https://www.discogs.com/release/3243102-Hietalan-Kaksoset-%C3%84iti-Kou…
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan mukaan Suomessa oli 696 yli satavuotiasta ihmistä (31.12.2025). Tämä on Tilastokeskuksen tuorein luku, sillä tämän vuoden tilastoja ei vielä ole.Luku on peräisin Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2025): https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/Lisää mielenkiintoisia tilastoja löytyy täältä: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/
Asia on juuri niin kuin sanoit. Lehtien ja muiden kausijulkaisujen haku kirjaston tietokannasta on vähän erilaista kuin yksittäisten kirjojen. Sinun on ensin löydettävät lehden / sarjajulkaisun tiedot. Tässä tapauksessa asian tekee monimutkaisemmaksi vielä se, että Helmetistä löytää erikseen Suuri Käsityö Helsinki, Suuri käsityö Vantaa, Suuri käsityö Espoo ja Suuri käsityö Kauniainen. Näin siksi, että kaikkien kaupunkien lehdet olisivat samassa tietueessa, lista olisi hallitsemattoman pitkä.Kun siis olet löytänyt esimerkiksi Suuri käsityö - Helsinki -tietueen tiedot. Sinun täytyy käydä saatavuustiedoissa läpi yksittäisten kirjastojen tiedot, jotta voit jättää tietystä numerosta varauksen. Tällä hetkellä esimerkiksi kyselemäsi lehden...
Lista ei varmaankaan ole täydellinen, mutta Helmet-tietokannasta löytyvät seuraavat ruotsalaisrunoilijoiden käännökset viimeisen kymmen vuoden ajalta:Jäderlund, Anna : Syvä rakkaus ei ketään : runoja 1922 -2015. Siltala kustannus, 2022. Suomentanut Jyrki KiiskinenÖijer, Bruno K. ; Ja yö kuiskasi Annabel Lee : runoja. Sammakko, 2016. Suomentanut Seppo Lahtinen
Saimme tiedon kommentoijaltamme: Tämä on Matti Rossin runosta "Leikit", joka on julkaistu hänen kokoelmassaan Leikkejä kahdelle (1966) ja on mukana myös Jarkko Laineen toimittamassa kokoomateoksessa Runoja rakkaudesta (1979).
Saimme tällaista tietoa kommentoijaltamme:Tässä on kyse animesarjasta Makiba no shōjo Katri 牧場の少女カトリ . Katri on päähenkilö ja varsinkin aivan ensimmäisissä jaksoissa on isossa osassa myös Martti. Sibeliuksen musiikkia kuullaan sarjassa jatkuvasti. Verkossa on ainakin joskus ollut mahdollista nähdä hakemalla.Japanilainen 49-osainen, vuonna 1984 ensiesitetty anime on esitetty televisiossa todella monessa maassa, erikoisesti Suomi on harvoja poikkeuksia. Kirjailija Veijo Merellä on ollut sama kokemus kuin kysyjällä: avata ulkomaan televisio auki ja jäädä ihmettelemään näkyä. Sarja pohjautuu muuten melko unohdettuun Auni Nuolivaaran romaaniin Paimen, piika ja emäntä (1936).Seuraavasta teoksessa on lyhyehkö artikkeli sarjasta:Jari Lehtinen....
Emme valitettavasti löytäneet etsimääsi kohtaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vieraslajit.fi-sivuston ja Marttojen verkkosivujen mukaan komealupiinit tai sen kukinnot, joissa ei ole vielä siemeniä, voi laittaa kompostiin. On tärkeää varmistaa, että siemeniä ei ole, mikäli aikoo kompostoida lupiinit.Neuvoja lupiinijätteen hävittämiseen:Komealupiini – Vieraslajit.fiKomealupiini | MartatVieraslajit (esim. jättiputki, jättipalsami, japanintatar, kurtturuusu, komealupiini) | Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Ikävä kyllä emme onnistuneet saamaan selville, mistä kirjasta kyseinen kohtaus voisi olla. Jos olet lainannut tuon kirjan kirjastosta ja sinulla tallentuu lainaushistoria, voit löytää kirjan kirjautumalla verkkokirjastoon ja tarkistamalla sieltä lainaushistoriasi.
Saattaa olla kysymys Johannes ja Anni Kinnusesta, ks. esim. Suomen Virallinen Lehti 15.8.1924. Kinnunen on valitettavasti niin yleinen nimi, että eri Kinnusten henkilöllisyydestä on hyvin vaikea varmistua.
Mihail Lermotovilla on runo Parus eli Purje. Lauri Kemiläisen suomennos runosta sisältyy teokseen Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (toim. Valentin Kiparsky ja Lauri Viljanen, 1946, s. 63). https://www.balticsealibrary.info/texts/russian/item/164-parus.htmlTietokannoista ei löytynyt tietoa, että Puškinilla olisi Parus-nimistä runoa. Arion-runossa kyllä puhutaan purjehtimisesta.
