Ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija August Strindberg muutti Sveitsiin tammikuussa 1884. Sveitsissä, joka näyttäytyi hänelle demokraattisena ihannevaltiona, Strindberg koki intensiivisen luomiskauden ja kirjoitti siellä asuessaan kaksi novellikokoelmaa: Giftas vuonna 1884 ja Utopier i verkligheten vuonna 1885. Jälkimmäisessä julkaistut novellit nimeltä "Nybaggnad" ja "Återfall" käsittelevät venäläistä nihilismiä, joten toinen niistä voisi olla etsimäsi novelli.Lähteet:Wikipedia: GiftasWikipedia: Utopier i verklighetenwww.strindbergmuseet.se - Strindberg på resa
Voisiko etsimäsi kirja olla joku näistä:Lorella Rizzati: Pähkinähiiri (kirja Helmet Finnassa)Pirkko-Liisa Surojegin: Metsähiiren tanssi (kirja Helmet Finnassa)Eve Tharlet: Entäpä jos olisin... pieni hiiri (kirja Helmet Finnassa)Becky Bloom & Pascal Biet: Kuusi hiirtä ja siili (kirja Helmet Finnassa)Nämä kirjat ovat 1990-luvulla ilmestyneitä kuvakirjoja ja niissä seikkailee hiiri.
Hei,Suomen linnuista löytyy ainakin muutama tällainen lintuopas, jotka saattavat vastata toivettasi. Esimerkiksi Lasse J. Laineelta löytyy Suomen linnut : Harrastajan opas (2004). Teos tarkastelee aihetta lintuharrastajan näkökulmasta, mutta siinä puhutaan muun muassa pesimisestä, ravinnosta, muutosta ja käyttäytymisestä yleisluontoisesti. Myös Pertti Koskimiehen ja Markus Varesvuon Tiesitkö tämän linnuista? (2012) antaa katsauksen lintujen käyttäytymiseen. Tarkempaa lajikohtaista tietoa löytyy Pertti Koskimiehen teoksesta Suomen linnut : Suuri lintukirja (uusin painos 2025). Siinä esitellään kaikki suomessa pesivät ja läpimuuttavat lintulajit tarkoin tiedoin muun muassa pesimisestä, käyttäytymisestä sekä ravinnosta.
Hei,Kyseessä on Maria Portaankorvan (säv.&san.) kappale "Koulu keltainen". Löytyy nuotti & cd julkaisu Nelisointu : 14 uutta lastenlaulua (julk. Teuvo Pakkalan Musiikkiluokat, 2014.) Sanat löytyvät myös Teuvo Pekkalan koulun nettisivuilta: https://www.ouka.fi/teuvo-pakkalan-koulu/koulumme.Nuottia näyttäisi löytyvän lähinnä Vapaakappalekirjastoista. Toki voit olla yhteydessä myös laulun tekijään.
Tšehov-sitaatti on näytelmän Kolme sisarta ensimmäisestä näytöksestä, jossa sen lausuu Veršinin. Martti Anhavan käännöksessä kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:"Niin. Unohdetaan. Sellainen kerta kaikkiaan on meidän kohtalomme, sille ei mitään voi. Se mikä meistä tuntuu vakavalta, merkittävältä, hyvin tärkeältä tulee vaipumaan unohduksiin tai tuntumaan merkityksettömältä [ – kun aika on kypsä]."Tauko "Ja huvittavaa kyllä, tällä hetkellä me emme voi lainkaan tietää mitä loppujen lopuksi aletaan pitää korkeana, tärkeänä ja mitä surkuteltavana, naurettavana."
Hei,Tämäpä oli hankala. Uusia lauluja tulee kyllä paljonkin, mutta harvat jäävät elämään ja näköjään ainakin tuohon aikaan hävisivät aika täydellisesti. Selvittelin kollegoilta ja muista vastaajilta, mutta ei tuntunut löytyvän kyseistä kappaletta. Nyt täytyy ainakin toistaiseksi luovuttaa.Muistaisikohan joku palvelun käyttäjistä kyseistä kappaletta?
Hei, Jussi Kylätaskun Matti Väkevä -niminen kuunnelmaooppera on painettuna versiona kokoelmassaSuomalaisen ääniä : suomalaisia kuunnelmia 1970-74 | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKirja on saatavissa esimerkiksi Turun pääkirjaston varastosta. Voit tehdä siitä varauksen verkkokirjastossa tai tulla käymään palvelutiskillä. Kokoelmaa on myös muissa Vaski-kirjastoissa.
Helmet-kirjastoista voi lainata mm. vajaa parituhatta lautapeliä ja melkein neljätuhatta konsolipeliä. Voit varata niitä Helmet.fi:ssä kirjautumalla sisään, klikkaamalla sinistä pelin nimeä ja lopuksi Varaa teos-painiketta. Myös muista kaupungin- ja kunnankirjastoista löytyy lauta- ja konsolipelejä.
Seppo Siirilä on koonnut lyhyesti suomalaisen tikanheiton historiaa Suomen Tikkaurheiluliiton sivuille.Kirjassa Kaikki dartsista (1993) Mikko Laiho on artikkeli dartsin historiasta.
Tansseja kutsuttiin tiettävästi konkareiksi, koska ne oli tarkoitettu kokeneemmalle, varttuneemmalle tanssiväelle, vastakohtana nuorison tansseille. Sana konkari tulee alun perin sotilaskielestä ja tarkoitti veteraania, pitkän kokemuksen omaavaa sotilasta. Merkitys laajeni yleiskieleen tarkoittamaan ketä tahansa kokemusta ja ikää kartuttanutta henkilöä.Lähteet: Kielitoimiston sanakirja Suomen etymologinen sanakirja(viitattu 17.12.2025)
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lehteä ei ikävä kyllä ole saatavissa Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastosta kertoivat digitoiduista lehdistä:Kokoelmissamme on valitettavasti ainoastaan 1930 lehti. Kyseinen numero löytyy digitoitunaLisäksi islantilainen palvelu, josta löytyy lehden vuosikertoja laajasti.Mikäli lehden haluaa tilata itselleen, voi ottaa yhteyttä Akateemiseen kirjakauppaan, helsinki(at)akateeminen.com
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tähän Kirjaliton suomeksi julkaisemaan sarjaan näyttäisivät kuuluvan ainakin seuraavat teokset:Hawkins: Illuusiologia Steer: VelhologiaDrake: DragonologiaSteer: Monsterologia Hawkins: OseanologiaSands: Egyptologia Steer: AlienologiaSteer: PiratologiaSteer: AgentologiaSteer: MytologiaRaven: VampyrologiaBlythe: DinosaurologiaOsa kirjoista on jo jouduttu poistamaan Helmet-kirjaston valikoimista, mutta halutessasi voit saada niitä kaukolainaksi (maksullinen palvelu). Goodreads-sivusto listaa vielä muutaman kirjan, joita ei ilmeisesti ole suomennettu. (Katsottu 17.12.2025)
Tulikivi esiintyy Raamatussa esimerkiksi Ilmestyskirjassa: "Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti" (vuoden 1933 käännös, ilm 20:10). Tulikivi on kiinteää rikkiä, ja se tuottaa palaessaan myrkyllistä kaasua. Tulikiven polttamista käytettiin ennen vanhaan mm. koiden torjuntaan, ks. esim. Kotiliesi 1.5.1924, s. 16. Tulikivi on siis ollut tuttu tuholaistorjunnassa käytetty kemikaali, mutta sillä on myös vahvoja Raamattuun ja paholaiseen liittyviä konnotaatioita.
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna....
Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet: "Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää", https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä, 1. ja 2. luokan merkit käyvät molemmat, ne ovat nykyään keskenään samanarvoisia eli kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 50 g.) sekä ulkomaan Economy kirje- ja postikorttilähetyksen (maksimipaino 20 g.) arvoisia, https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirjeiden-hinnastot. Vuonna 2025 arvo on 2,75 e.
Onni Okkonen kirjoittaa kirjassaan A. Gallen-Kallela : elämä ja taide "Uffizi-muotokuvasta" seuraavasti: "Kokonaisuudessaan tämän kauden taiteellinen tuotanto on vähäistä. Öljymaalauksista huomattavin on ns. 'Uffizi-muotokuva' (öljym. kankaalle 50 x 39,5 cm, merk. Gallén 1916), omakuva, joka lienee toisin ajoin aiottu vain esityöksi kysymyksessä olevaan tarkoitukseen ja toisin ajoin ehkä lopulliseksikin – mitään muuta lopullisempaa ei kyllä syntynyt eikä myöskään tilausta liene myöhemmin kyselty italialaiselta taholta. -- Olisi tosiaankin toivonut, että maalari olisi tämän perusajatuksensa pohjalla valmistanut lopullisen taulun ja että se olisi joutunut aiottuun paikkaansa." (s. 798)Gallen-Kallelan Museon Facebook-julkaisun mukaan "...
