Luonnonvaraisesti gibbonit elävät Kaakkois-Aasiassa: mantereella Intiasta Kiinaan ulottuvalla alueella sekä Malaijien saaristossa. Lähteet:Gibbons IUCN Red List: All species of Gibbons are THREATENED.National Geographic - GibbonsResearch Gate - Kartta: Geographic distribution of gibbon speciesResearch Gate - Kartta 2: Geographical distribution of gibbons. Country borders and major rivers
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan etsimääsi tv-sarjaa tai elokuvaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen ohjelman? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässä joitakin esimerkkejä:Ala-Harja, Riikka : Maihinnousu. (Like, 2013) - Ranskalaisnaisen lapsi sairastuu syöpää. Lehto, Silene : Musta huone - ajatuksia leukemian ajalta. (WSOY, 2026) - Minäkertojan äiti kuolee leukemiaan ja puolen vuoden kuluttua kirjoittajan poika sairastuu samaan sairauteen. Kirja kuvaa valvomista lapsen vuoteen äärellä, lapsiperheen arkea, kun yksi perheenjäsen sairastaa. Lundan, Reko - Lundan, Tiina : Viikkoja, kuukausia. (WSOY, 2006): Miehellä on aivokasvain. Vaimo ja mies kirjoittavat kirjaa. Joka toinen luku on miehen, joka toinen vaimon kirjoittama.Save, Laura : Paljain jaloin (WSOY, 2013). - Nuori lääketieteen opiskelija ja äiti saa tietää sairastavansa parantumatonta syöpää. Hän...
Kyseessä on luultavasti Viljami Hautaviita, joka esiintyi 1920-1930-lukujen taitteesta ainakin 1970-luvulle. Hänet tunnettiin erityisesti niin sanottuna hammasatleettina sekä voimamiehenä: Hautaviita väänsi suussaan muun muassa hevosenkenkiä ja kiskoi hampaillaan suuria ajoneuvoja.Yle - Viljami Hautaviita voimaili hiuksillaan ja hampaillaan (28.3.2008)Finna.fi - Painokuva (mainoskortti): Voimamies Viljami Hautaviita taivuttaa hampaillaan hevosenkenkää suoraksiFinna.fi - Painokuva (mainoskortti): Voimamies Viljami Hautaviita vetää hampaillaan suurta ajoneuvoa. Hänen päällä paita, jossa teksti "Suomen teräsmies".Finna.fi - Viljami HautaviitaPIKI - Paajanen, Manu: Jätkäviihteen kuninkaat (1998)
Hei,Olympiasoihtu kulki Kreikan Olympiasta Tanskan ja Ruotsin kautta Suomen Tornioon, josta se kulkeutui monien käsien kautta lopulta Helsinkiin Olympiastadionille, jossa Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen sytyttivät olympiatulet. Tämän matkan aikana soihtua kuljetti yli 3000 henkilöä (Suomen osuuden aikana n. 1600), joiden henkilöllisyyksistä ei ole pidetty tarkkaa kirjaa. Emme siis valitettavasti osaa suoraan sanoa, kuka juoksi soihdun kanssa juuri eduskuntatalon kohdalla.Terttu Mämmelän teos Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti kertoo tekstein ja valokuvin paikkakuntakohtaisesti soihtuviestin etenemisestä. Voisin suositella teille kirjan lainaamista, jos haluatte tutkia asiaa vielä tarkemmin. Kirjoja...
Larin-Kyöstin tuotannosta löytyy kertomus nimeltä Äiti ja poika. Se on julkaistu ainakin teoksissa Katupeilin kuvia (1910) ja Valitut kertomukset (1924), jotka ovat luettavissa myös Project Gutenberg -palvelussa: https://www.gutenberg.org/ebooks/search/?query=larin+ky%C3%B6sti+%C3%A4iti. Oskar Merikanto on säveltänyt laulun Äiti ja kulkuripoika, jonka teksti on Larin-Kyöstin. Teksti alkaa sanoilla "kuka se ulkona kolkuttaa".
Jos sukulaisesi ovat eläneet Tampereella, heidän kuolinilmoituksensa on todennäköisesti ilmestyneet Aamulehdestä. Jos asut pääkaupunkiseudulla, pääset helpoiten selaamaan vanhoja Aamulehtiä Kansalliskirjastossa. Vuosien 1940-2023 välisen ajan maakuntalehdet ovat siellä luettavissa mikrofilmeiltä. Jos isotätisi ja hänen miehensä kuolinajat ovat suunnilleen tiedossa, voit selata lehtiä niiltä ajoilta. Voit kysellä asiasta tarkemmin Kansalliskirjastosta: sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fipuhelimitse numeroon 02941 23196 (ma-pe klo 10-13)vastaamme chatissa osoitteissa kansalliskirjasto.fi ja digi.kansalliskirjasto.fi (ma-pe klo 13-16)Lisätietoa: Mikrofilminlukulaitteet - Kansalliskirjasto
Pahoittelen, että lähetin aluksi virheellisen vastauksen. Tässä korjattu vastaus. Lehti on luettavana mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa. Kirjaston osoite on Unioninkatu 36, Helsinki. Turun Sanomien numerot vuosilta 1940-2023 ovat luettavissa mikfofilmeiltä ja mikrofilmit ovat kirjaston Pohjoissalissa. Kysy niistä henkilökunnalta. Niiden lukemista varten sinun täytyy varata mikrofilminlukulaite, joilta voit tulostaa haluamasi artikkelin. Mikrofilminlukulaitteen voit varata puhelimitse neuvonnasta p. 02941 23196 (ma-pe klo 10-13). Sieltä voit kysyä myös ohjeita tulostukseen. Lähteet:Kansalliskirjasto - mikrofilminlukulaitteet
Kyseessä saattaisi olla Barrie Pittin kirja Maailmansodan loppunäytös 1918. Pittin kirja The last act ilmestyi englanniksi 1962 ja suomennos on vuodelta 1963.Kirja löytyy joistakin Vaski-kirjastoista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2636632?sid=5425523647
Porin ruotsinkielinen nimi on Björneborg, joka tarkoittaa Karhukaupunkia tai Karhulinnaa. Sen viimeisestä tavusta -borg Pori on nimetty. Latinaksi Björneborg on arctopolis, koska arktos tarkoittaa karhua ja polis kaupunkia.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pori (Porin nimestä viidennessä kappaleessa)
Helmet-kirjastoissa on varattavissa musiikkistudiotiloja, joissa on MIDI-varustettuja kosketinsoittimia ja Ableton Live -äänityöasemaohjelmisto. Soiton voi tallentaa Abletonin sekvensseriin, minkä jälkeen ohjelma nuotintaa tallenteen. Esimerkiksi Pasilan kirjaston äänitysstudiosta löytyy digitaalipiano Nord Piano 88, jolla pääsee kohtuullisen lähelle akustisen pianon tuntumaa. Myös Oodissa ja Itäkeskuksessa on studioita, jotka voisivat tulla kyseeseen.
Voit hakea kirjallisuutta vaikkapa Helmet-kirjastojen hakutoiminnolla:hakusanalla hippiliike (55 tulosta).Hakua voi rajata myös monella tapaa, vaikkapa: suomenkieliset ja tietokirjallisuus.Musiikkikirjallisuuden puolelta esimerkiksi: Taking Woodstock : Rakkauden vallankumous.
1930-luvun Rovaniemen yhteiskoulussa koulupäivä noudatti tyypillistä suomalaisen oppikoulun rytmiä: Ensimmäinen tunti yleensä klo 8.00, oppitunti 45–60 minuuttia (yleisimmin 45 min), välitunnit 10–15 minuuttia, koulupäivässä tavallisesti 5–7 oppituntia, päivä päättyi noin klo 13–15, riippuen luokka-asteesta. Esimerkiksi Rovaniemen yhteiskoulussa koulupäivän pituus oli vähintään 5 tuntia. Aamupäivällä opiskeltiin säännöllisesti 8-10 ja iltapäivällä 12-15 .Lähde: Heikkola L. Lyseopuiston lukio.1998. 30-luvun Rovaniemen koulujen vuosikertomukset löytyy Rovaniemen kaupunginkirjaston arkistosta, ne eivät ole lainattavia.
En onnistunut löytämään tytön näkökulmasta kirjoitettuja apokalyptisiä nuortenkirjoja, jotka olisivat olleet saatavana 1990-luvulla, kuin Monica Hughesin Uniensieppaajan ja Robert C. O'Brienin kirjan Tohtori L - vieras kuolleesta maailmasta (päähenkilö on tosin yksin, kunnes yksi selviytyjä löytää hänen laaksoonsa).Tuleeko palstan seuraajille muita mieleen?
Aika vaikea on kysymys näillä lähtötiedoilla, mutta ainakin kaksi vaihtoehtoa tuli mieleen:Jussilan leipomo, joka kuului myöhemmin Vaasan Oy:hyn. Vaasa päätti sulkea Tampereen-leipomonsa loppuvuodesta 2016. Jussilan leipomon epäsuora perillinen on nykyisinkin toimiva Jussinhannan leipä Oy.Toinen vaihtoehto voisi olla Talkion Leipomo Oy, joka siirtyi Fazerin omistukseen vuosituhannen taitteessa mutta jatkoi kuitenkin Talkion tuotenimellä valmistamista. Fazer lopetti Talkion leipomon vuonna 2009.Patentti- ja rekisterihallituksen (Virre) sivuilta voi hakea, myös lakanneita, yrityksiä paikkakunnittain; jokseenkin mainitsemaasi ajankohtaan sopisivat esimerkiksi:Järvensivun Leipomo Oy (lakannut 2010)Leipomo Kultakaunokki, Hertta Linkosuo (...
Sota-aikana Suomen ja Saksan välillä oli moninaista yhteistoimintaa. Saksassa vierailivat lotat, kulttuurihenkilöt mm. (Maila Talvio, V.A.Koskenniemi), vammautuneet sotilaat ja myös kaatuneiden suomalaisten ss-joukoissa taistelleiden omaiset. TEKIJÄ Vuoksenmaa, Johanna, kirjoittaja.TEOS Suurenmoinen matka / Johanna Vuoksenmaa.Julkaisutiedot Helsingissä : Kustannusosakeyhtiö Otava, [2025]ULKOASU ...
Liikuntapuiston kunnostusprojektin puistosuunnitelman mukaan pelikentän pintaan on tehty uusi tekonurmi. Tarkempaa selostusta käytetystä tekonurmimateriaalista ei kuitenkaan ole. Tekonurmessa käytetään yleensä synteettisiä materiaaleja kuten polyeteeniä, nylonia ja polypropeenia.Lähteet:SuunnitelmapiirustusPuistosuunnitelman selostusHow artificial turf is made - material, ingredients of, manufacture, making, history, used, components, composition
Koneellisesti tuotettu tietue tarkoittaa sitä, että aineiston, tässä tapauksessa äänikirjan, metatietoja ei ole syötetty manuaalisesti kirjastojärjestelmään. Kirjaston kuvailijat eivät siis ole muokanneet äänikirjan tietoja tai esimerkiksi lisänneet asiasanoja tai hyllyluokkia, vaan järjestelmässä näkyvät vain ne tiedot, jotka aineiston toimittajalta saadaan automaattisesti. Koneellisuus ei siis liity itse äänikirjaan vaan sen tietoihin, jotka näkyvät kirjastoluettelossa kuten Helmetissä. "Useita sijainteja" tarkoittaa yleensä sitä, että samaa teosta on samassa kirjastossa useammassa ei hyllyssä, esimerkiksi peruskokoelmassa ja lisäksi Bestseller-hyllyssä tai vaikkapa Sateenkaarihyllyssä. Helmetissä ja muissakin kirjastojen Finna-...
Olisiko kyseessä Anneli Kivelän sarja Katajamäen maalaiskylästä? Siitä on ilmestynyt lähes vuosittain uusi osa. Osien järjestys löytyy aikaisemmasta vastauksesta. Tämän listauksen jälkeen ovat ilmestyneet myös kirjat Katajamäki riemuitsee (2024), Katajamäen naapurissa (2025) ja Teerenpeliä Katajamäen naapurissa (2026).
