Teksti on Frans Heinosen kustantamasta lehdestä "Kokkotulilla" vuodelta 1909 (s. 10):Digi.kansalliskirjasto.fi, Kokkotulilla, 01.01.1909. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1006905?page=10
Niko Saatsin Yönistujat-teoksen (2025) alussa on lainaus Annie Ernaux'n teoksesta Vuodet (suom. Lotta Toivanen, 2021). Lainaus kuuluu näin: "Muisti yhdistää vainajat eläviin, todelliset ihmiset kuviteltuihin, unikuvat historiaan."
Kielitoimiston sanakirjan mukaan laiha-adjektiivin merkitys elintarvikkeista puhuttaessa on vähärasvainen tai vähäravinteinen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laiha?searchMode=all.
Helsingin kirjastoissa tulostaminen maksaa 0,40 € / paperiarkki. Kuusitoista arkkia maksaa siis 6,40 €. Jos sinulla on tiedosto, jossa on 16 sivua, voit halutessasi tulostaa sen kaksipuoleisena, jolloin arkkeja on kahdeksan ja hinnaksi tulee 3,20 €.Tietoa tulostamisesta löydät Helmetin sivulta Tulostaminen ja asiakastietokoneet.
Näin ainakin itse tulkitsen, että ilmaisu "joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina" tarkoittaa kuukauden ensimmäistä maanantaipäivää. Esimerkiksi tänä vuonna syyskuussa ensimmäinen maanantai on 7.9. Kuluvan elokuun ensimmäinen maanantai puolestaan on jo mennyt 3.8.
Vaikuttaisi siltä, että myös GESTRA on akronyymi-lyhenne tai ainakin portmanteau, joka on muodostunut perustajajäseniensä sukunimien aluista: Gerdts ja Strauch. Näin ollen nimeen voi soveltaa Kielikellon antamaa ohjetta, joka pätee suomenkielisessä tekstissä samalla tavalla myös suomenkielisiin lyhenteisiin. Koska kyseisen nimen voi lausua kuten sanan, sen voi kirjoittaa joko kokonaan isoin kirjaimin tai pelkällä isolla alkukirjaimella (vrt. YLE tai Yle). Suomenkielessä lyhennesanat muuttuvat vakiinnuttuaan usein pienikirjaimisiksi, ja Gestrastakin löytää nopealla hakukonehaulla lukuisia näin kirjoitettuja muotoja niin suomeksi, saksaksi kuin englanniksikin.Tämän ohjeen mukaan sanamaista lyhennettä siis taivutetaan kuten muitakin sanoja (...
Samalla sivulla vastataan myös esittämääsi kysymykseen: "Aineistoa ei ole digitoitu. Tämä aineisto on tilattavissa digitaalisena toimituksena". Lue lisää: https://kansallisarkisto.fi/digitaalinen-toimittaminenAstiaa käyttämällä löytyy myös esimerkiksi aineisto: Turun raastuvanoikeuden tuomio- ja sakkoluettelot (1943-1943). Tätä aineistoa ei ole digitoitu, mutta voit tilata sen ilman veloitusta tutkijasaliin Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteeseen. Kannattaa kuitenkin huomioida, että aineisto on käyttörajoitettua. Jos siis teet tieteellistä tutkimusta tai sukututkimusta tai haet omia tietojasi, saattaa arkisto myöntää käyttöluvan.Lisää tietoa raastuvanoikeuksien arkistoista löydät täältä: Arkistojen Portti - Aineisto-oppaat -...
Piki-verkkokirjastossa (https://piki.finna.fi/) voit tehdä hakuja julkaisuvuoden perusteella, kun valitset sivun yläosan hakupalkin alapuolelta kohdan "tarkennettu haku". Avautuvalla sivulla voit jättää hakusanat täyttämättä, rajata halutessasi esim. kielen ja aineistotyypin ja täyttää julkaisuvuosiväli-kohdan laittamalla arvoiksi 2026-2027. Näin saamaasi hakutulosta voit edelleen muokata käyttämättä tulossivun Rajaa tulosta -toimintoa.Verkkokirjaston etusivun yläosasta löytyy myös Vinkit-painike, josta kohderyhmän valitsemalla saat erilaisia kirjavinkkejä. Esimerkiksi aikuistet-sivulta löytyvät Uutta kaunokirjallisuutta ja Uutta tietokirjallisuutta -listat.
Luettelo Singerin vanhoista ompelukoneista löytyy ismacs.net -sivustolta. Sivusto on Kansainvälisen ompelukonekeräilijöiden seuran (International Sewing Machine Collector's Society) kotisivu, jonne on kerätty tietoja eri valmistajien ompelukoneista.Singerin F-alkuisten valmistusnumeroiden lista löytyi tältä sivulta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.htmlTaulukon perusteella valmistusnumerolla F1146417 varustettu kone olisi mallia 15K ja valmistettu tammi-kesäkuun välillä vuonna 1911. Notes-kohdassa mainittu Clydebank, Scotland on luultavasti valmistuspaikka, sillä siellä on sijainnut Singerin tehdas vuosina 1884-1980.
Tieteen termipankin mukaan painos on "kaikki ne kirjan kappaleet, jotka on painettu samalla ladelmalla tai painolaatoilla yhtäjaksoisesti yhdessä erässä." Kun kirjasta otetaan lisää painoksia, ne voivat olla joko aiemman painoksen tarkkoja toisintoja ilmiasun (kirjasintyypin, sidonnan, kansikuvan ym.) suhteen, tai näitä seikkoja on voitu muuttaa. Esimerkiksi kirjasintyypin ja -koon muutoksen myötä kirjan sivumäärä voi kasvaa, vaikka kyseessä olisi sanasta sanaan sama teksti. Paperilaadun muutos taas voi vaikuttaa kirjan fyysisiin mittoihin, vaikka sivumäärä olisi sama. Eri painoksia tehdään usein myös erilaisella kansikuvalla, vaikka sisältö säilyy samana. Tyypillinen esimerkki on painos, joka otetaan, kun kirjan pohjalta tehdään elokuva...
Kirjoja tai lehtiä joissa olisi ohjeet häämekon tekemiseen etsityillä tavoilla on haastava löytää. Olen löytänyt kuitenkin muutamia teoksia, joissa on ohjeita mekkojen tekemiseen joko neulomisella tai virkkaamalla. Esimerkiksi Ingalill Johanssonin "Luonnonkauniit neuleet" teoksessa löytyy ohje pitsineulemekolle sekä sileälle mekolle. Ohje löytyy sivulta 92. Teosta voi tarkastella verkkokirjastosta tästä linkistä: https://outi.finna.fi/Record/outi.1296113?sid=5460304385Anne Vierimaan kirjassa "Virkkaa: luksusta ja luonnonrauhaa" keskittyy virkkaamiseen ja siitä löytyy myös ohje mekon tekemiseen. Ohjeet löytyvät sivulta 99. Teosta voi tarkastella verkkokirjastosta tätä kautta: https://outi.finna.fi/Record/outi.2351801?sid=5462955119Suuri...
Kotimaisten kielten keskus on julkaissut muun muassa kuusiosaisen Nykysuomen sanakirjan digitaalisessa, vapaasti luettavassa muodossa. Se sisältää yli 200 000 hakusanaa ja kuvaa varsinkin 1900-luvun alkupuoliskon yleiskieltä ja sisältää paljon myös vanhempaa ja murteellista sanastoa. Heti ensimmäisen osan ensimmäisiltä sivuilta, a-kirjaimen kohdalta, on löydettävissä mielenkiintoisia sanoja, kuten: aalloppi, aallottaa, aaluva, aami, aanailla ja aapelus jne. Sieltä vain selailemaan ja valitsemaan!Jos tämä ei vielä riitä, löytyy Kotukselta muitakin sanakirjoja, joita voi vapaasti selailla: Kotus - Sanakirjat ja Kotus - Muita sanakirjoja.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kyseistä satua näillä tiedoilla. Tunnistaisikohan joku palstan lukijoista sen? Vastauksen voi laittaa kysymyksen kommentteihin.
Nykyisinä keltaisina sivuina voisi kutsua esimerkiksi maksullisia palveluja kuten Fonectaa tai maksuttomia palveluja kuten Google Maps, mistä voi myös hakea palveluittain.Linkit:https://www.fonecta.fi/https://www.google.com/maps
Tämä toiminta kuulostaa mystery shoppingilta, mitä käytetään yhä taloustutkimusmielessä. Mystery shoppingissa tutkitaan esimerkiksi palvelun laatua asiakkaan silmin. Mystery shoppingista lisää: https://www.taloustutkimus.fi/tuotteet-palvelut/asiakassuhdetutkimukset/mystery-shopping.htmlhttps://mysteeriasiakas.fi/mystery-shopping/
Sinun ja sisaresi lapset ovat toisilleen serkkuja. Serkusten lapset puolestaan ovat toisilleen pikkuserkkuja. Pikkuserkusta käytetään myös nimitystä toinen serkku.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pikkuserkku?searchMode=all
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi runoa. Tietokannoistakaan ei ollut apua. Muistaisiko kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Imdb-sivustolta löytyvät tiedon mukaan 7-osaisen sarjan Roots - The Next Generations (suomeksi Juuret - seuraavat sukupolvet) julkaisupäivä Suomessa oli 3.10.1979. Tietoa uusinnasta tämän sarjan kohdalta en löytänyt. Sen sijaan alkuperäinen The Roots (Juuret) uusittiin MTV3-kanavalla vuonna 2002. Wikipedia-artikkelin lähdeluettelossa on linkki arkistoituun MTV-uutiseen, jossa kerrotaan "Aikakautensa suurmenestys Juuret (Roots) palaa Suomessa televisioruutuihin 24 vuoden tauon jälkeen. Historiallinen draama nähdään MTV3-kanavalla keskiviikkoiltaisin 22.5.-7.8.2002."Lähteet:Imdb.com. https://www.imdb.com/Juuret (televisiosarja). Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Juuret_(televisiosarja)
Suomen Urheiluliiton julkaisemassa Yleisurheilutuomarin aloitusoppaassa (s. 57) sanotaan näin: "Mittauskohta on alastulojäljen se piste, joka on lähinnä työntökehää, ja siihen tuomari työntää merkkitikun." Tuomarit seuraavat tarkasti, mihin kohtaan alastuloaluetta kuula osuu. Kuulan liikkeellä alastulon jälkeen ei siis ole vaikutusta mittaustulokseen.
