Laulu on Äimä-yhtyeen Aikaisin aamulla vuodelta 1976. Ryhmän kolmantena singlelevynä julkaistu kappale oli myöhemmin mukana kokoelmakasetilla Kovat kotimaiset III.
https://www.discogs.com/%C3%84im%C3%A4-Aikaisin-Aamulla/release/4338142
https://www.discogs.com/Various-Kovat-Kotimaiset-III/release/14190687
https://www.youtube.com/watch?v=udFYLi1mx9g
Ohjeita ruoanlaittoon mikroaaltouunilla löydät esimerkiksi seuraavista teoksista
Mikrouunin käyttökirja (Sinikka Koskinen..et al., 1987, useita lisäpainoksia)
Mikrouunikeittokirja (Gunnel Friblad, Anita Bertilsson ja Birgitta Rasmusson, suomeksi toim. Eija Stenqvist, 1988)
Monipuoliset mikroherkut ( toimituksen asiantuntija Sarah Brown, suomeksi toimittanut Auli Hurme-Keränen, 1990)
Herkkuja helposti arkeen ja juhlaan : lieden ja mikron vuoropuhelu (Pirjo Muurinen, 1991)
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
Mikroaaltouunin käytöstä ei ole julkaistu kovinkaan paljon keittokirjoja. Muutaman muun löydät Helmet-haulla hakusanalla mikroaaltouunit.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti ääninäyttelemisestä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta.
Ääninäyttelijät ovat yleensä koulutukseltaan näyttelijöitä. Mitään erillistä ääninäyttelijän koulutusta ei Suomessa järjestetä.
Näyttelijäksi voi opiskella Teatterikorkakoulussa tai Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksella. Myös joissakin kansanopistoissa voi opiskella näyttelemistä.
https://www.opiskelupaikka.fi/Virtuaaliopo/Kysymykset/Elokuva-dubbaus
https://www.uniarts.fi/
http://naty.uta.fi/index_flash.html
https://www.kansanopistot.fi/?s=teatteri
BBC:n tuottaman televisiosarjan Merilinja (The Onedin Line) ensimmäinen jakso esitettiin Suomen televisiossa 6.9.1972. Sarjaa esitettiin Ylen TV-1:ssä lauantain alkuillasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merilinja
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004062129.html
https://www.imdb.com/title/tt0074035/
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy joitakin vanhoja uskonnon oppikirjoja tuolta ajanjaksolta. Löydät kirjat hakusanoilla "uskonto oppikirjat". Rajaa tämän jälkeen hakutulos haluamaasi ajanjaksoon tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla.
Sinun kannattanee kuitenkin vierailla Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastossa Kaisa-talossa. Siellä on hyvin laaja kokoelma vanhoja oppikirjoja, joita saa myös kotilainaan. Voit tarkastella kokoelmaa Helka-haulla.
https://helka.finna.fi/
Kirjasto on kaikkien kansalaisten avoimesti käytettävissä. Mikäli haluat lainata kokoelmasta jotain, saat kirjastokortin Kaisa-talon asiakaspalvelusta.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
Sinun täytyy ensin uusia tai palauttaa myöhästynyt laina. Sen jälkeen pystyt maksamaan myöhästymismaksun. Voit uusia lainan helmet.fi-sivuilla omissa tiedoissa, Taskukirjasto-sovelluksessa lainojen kohdalta sekä soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Aurinko- ja kevätmies on suora käännös ruotsinkielisestä ilmauksesta sol-och-vår-man, joka tarkoittaa naistennarraajaa, avioliittohuijaria – siis samaa kuin auervaara pienellä a:lla kirjoitettuna suomen kielessä. Sana löytyy ruotsin kielen sanakirjoista yhteen kirjoitettuna ilman väliviivoja: solochvårman. On olemassa myös verbi solochvåra, joka tarkoittaa siis huijaamista ja petkuttamista avioliittolupauksin. Nationalencyklopedins ordbokin mukaan ilmaus juontaa juurensa kontaktipalstan ilmoituksessa käytetystä nimimerkistä. ” Aurinko ja kevät”… mitkäpä sen otollisemmat olosuhteet naisten tunteisiin vetoamiseen ja pään pyörälle saattamiseen vaikka niinkin pahasti, että uhri tulee luvanneeksi omaisuutensa hurmurille!
Ruben Oscar Auervaara...
Helsingin kaupungin kirjastoissa on omat johtajat (lukuunottamatta muutamaa pienintä kirjastoa, joissa on yhteinen johtaja). Kirjastonjohtajat vastaavat omista kirjastoistaan, rekrytoinnista sekä vastaavista päätöksistä. Kirjastojen ja johtajien tiedot löytyvät Helmet-sivuilta, kohdasta kirjastot. Helsingin kaupungin sivuilta löytyy tietoa Kirjaston palvelukokonaisuudesta. Siinä kerrotaan myös jonkin verran palvelujen rakentumisesta ja siitä, kuka mistäkin vastaa, https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/tietoa-meista/k…;
Tämä ehdotus ei ole kotimainen, mutta voisikohan kuitenkin olla Salvatore Quasimodon runo Ja äkkiä on ilta (teksti liitteenä)?
Kirjasammosta löytyy kohdasta runot ilta-aiheisia runoja https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ilta
Aaro Hellaakoski on runoillut illasta, mm. runot Ilta ja Iltalaulu. Oulun kaupunginkirjaston Hellaakoski-sivuita löytyy runon Ilta alku, https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/hellaakoski-lyyrikko&…;(myös jäljessä)
Ehkä lukijoillamme olisi lisää vinkkejä?
Martti Lindqvist: Kuolemaa väkevämpi -uskonnollissävytteinen, mutta laajalla katsomuksella kirjoitettu kirja kaikenlaisesta kaipuusta
Wuori-Tabermann, Tuija Meitä oli kaksi -Tommy Tabermannin vaimon kirjoittama kirja miehensä kuoleman jälkeen
Liisa Suurla, Suru elämän ankara ilo
Anni Blomqvist , eikä merta enää ole
Hannu Mäkelä: Valo: Kertomus rakkaudesta
Teologian tohtori Martti Lindqvist on kirjoittanut paljon kirjoja surusta ja menetyksestä menetettyään oman rakkaan puolisonsa, tässä pari lisää:
Surussa ja toivossa : Martti Lindqvistin ajatuksia
Surun tie
Näkymättömän paino
Myös Irja Kilpeläisen Sinun kanssasi surussa voisi olla hyvä vaihtoehto.
'Rakkauden liekki'-kappale löytyy 'Salaa'-nuottivihosta (1999, ISMN M-9001645-0-6 ). Kyseinen vihko löytyy esim. Jyväskylän pääkirjastosta sekä Joensuun pääkirjastosta.
Ystävällisin terveisin Kimmo Keinänen / Helsingin kaupunginkirjasto / Pasilan kirjasto
Nykyisen yleiskielen sanakirja, Kielitoimiston sanakirja https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/, ei tunne sanaa uhrintekijä.
Jatkuvasti päivittyvä Vanhan kirjasuomen sanakirja http://kaino.kotus.fi/vks/ ei vielä sisällä u-kirjaimella alkavia sanoja. Tällä hetkellä verkossa a–papuruoka.
Vaikka Mustasaari onkin Helsingin seurakuntayhtymän omaisuutta, on se avoin kaikiin uskontokuntiin kuuluville sekä niihin kuulumattomille.
Kaupungin yleiset järjestyssäännöt rajaavat käyttöä. MyHelsinki
Helsingin piispat ovat jo vuonna 2016 toivoneet, että seurakunnan tiloja (ei kirkkoja) annetaan muslimien käyttöön. Yle
Koneesi näyttää olevan joulukuulta 1938 ja kuuluu 1000 koneen erään. Singer
ISMACS International sivusto kertoo Singereiden valmistusvuodet valmistusnomeron mukaan. Hieman on selattava, mutta sieltä ne löytyvät.
Asiasta on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mutta esimerkiksi professori Björn Kurtén on ollut sitä mieltä, että jääkausien välisinä ja sisäisinä lämpökausina Suomessakin on varmasti ollut ihmisiä - varhemmin ehkä pysty- ja heidelberginihmisiä ja myöhemmin neandertalilaisia.
Susivuoren Susiluolasta Etelä-Pohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla ovat tutkijat löytäneet merkkejä asukkaista ajalta ennen nykyihmisten tuloa alueelle.
Ei ole ollenkaan mahdotonta, että neandertalilaiset olisivat levittäytyneet näin kauas pohjoiseen. Keskilämpötila Suomessa oli jopa neljä astetta korkeampi osan kaudesta, jona neandertalilaiset olivat Euroopan ainoa ihmistyyppi, ja olot Etelä-Suomessa olisivat olleet hyvin sopivat...
En osaa sanoa, koska en lähde sitä laskemaan. Jos haluat tutkia aihetta tarkemmin, voit tutustua esimerkiksi seuraaviin kirjoihin. Niistä on varmasti apua, kun selvität tuota laskutoimitusta.
Tekijä Pitkä matematiikka -kirjasarja
Tarmo Hautajärvi, Jukka Ottelin, Leena Wallin-Jaakkola: Abi pitkä matematiikka
Sampsa Kurvinen, Jukka Ottelin, Teemu Santavuori: Huippu Kertaus
Juuri-kirjasarja
Kirjastokortin saaminen vaatii henkilökohtaisen käynnin kirjastoon. Jos et pääse kirjastoon, voit ottaa yhteyttä Kotikirjasto-palveluun. Kotikirjasto on palvelu kaikille vantaalaisille, jotka eivät pääse itse kirjastoon korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Lisätietoja palvelusta saat täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu/Kotikirjasto(34287)
Mittasilla on J. N. Vainion lastenlaulu, johon voi sanat löytää esimerkiksi J. N. Lahtisen ja Siiri Lampénin toimittamasta Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjasta (Valistus, 1927) tai Jouko Pesolan ja Joonas Kokkosen vastaavasta kokoelmasta Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958).
Muutamia suomen- ja ruotsinkielisiä saamelaisaiheisia kirjoja lapsille:
Sárán päiväkirja (2019). Siri Broch Johansen (suom. Irene Piippola).
Ráidogovvagirji = Koveráiđukirje = Räiddarttke'rjj = Sarjakuvakirja (2015) Sarjakuvakirjaan on koottu saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen lapsille järjestämän kilpailun töitä. Piirtäjät ovat 10 - 14-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista (2014). Leena Laulajainen. kuvittanut Virpi Penna.
Mu Sápmi jagi 2030 = Muu Säämi ive 2030 = Muu SäÈ´amjânnam eéjjest 2030 = Minun Sápmi vuonna 2030 (2010). - Minun Sápmi vuonna 2030 -kirjoituskilpailu lapsille ja nuorille.
Onni-pojan talviseikkailu (2018). Sanna Pelliccioni.
Tuliainen...
Voisiko olla kyse Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjasta? Sieltä löytyvät Sääskensyömäri Poika ja Uni-Matti, Jörö-jukkaa en löydä, mutta aika liudan muuta erikoista väkeä, satujen lista löytyy Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_kr1031184X Kirjaa löytyy Pasilan kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sturjanlinnan%20satukirja__Orightresult__U?lang=fin&suite=def
