Tämä yksi pop-musiikkihistorian näteimmistä kappaleista kuvaa erään miehen havaintoja Lontoon Waterloon rautatieasemalla perjantaisin tapaavasta kahdesta ihmisestä, Terrystä ja Juliesta. Kappaleella ei varsinaisesti ole mitään selkeää sanomaa eikä se kuvaa yhtä yksiselitteistä tapahtumaketjua, vaan Waterloo Sunset on pikemminkin sarja hajanaisia tunnelmia ja vaikutelmia. Terry ja Julie jäävät lopulta mysteeriksi, kuten jää myös kappaleen kertoja.
Kappaleen säveltäjän Ray Daviesin mukaan Waterloo Sunset oli alkuperäiseltä nimeltään Liverpool Sunset. Davies kuitenkin muutti kappaleen nimen, koska tunsi Lontoon paremmin kuin Liverpoolin.
https://www.loudersound.com/features/the-story-behind-the-song-waterloo-sunset-by-...
Yleisradion Fono-haku antaa tulokseksi 13 suomenkielistä aakkosaiheista laulua:
http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=aakkoset&kieli=Suomi&culture=fi
Tuiki tuiki tähtönen on alkujaan ranskalainen kansansävelmä. Pieni nokipoika mainitaan vain kansansävelmäksi, eli se voi olla suomalainen tai sitten tänne muualta kulkeutunut.
Kirsti Simonsuuren elämästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Simonsuuresta on mainintoja ja lyhyitä luonnehdintoja joissain Vaski-kirjastoista löytyvissä teoksissa. Simonsuuren elämäkerralliseksi kuvatusta Pohjoinen yökirja -romaanista ja sen vastaanotosta on Taru Väyrysen kirjoittama väitöskirja, mutta teos ei käsittele Simonsuuren elämänvaiheita. Kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja Sanelmassa (2005) on Simonsuuren Operaatio Elgin -esseetä koskeva artikkeli. Lisäksi löytyy arvioita Simonsuuren runokokoelmista ja Simonsuuren itse kirjoittamia arvioita muiden teksteistä (Motmot).
Simonsuuri mainitaan seuraavissa, Vaski-kirjastoissa saatavilla olevissa teoksissa:
Suomalaisia nykylyyrikoita (1986)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (2010)
Taru...
Hei!
Olisikohan ensimmäisen kappaleen esittäjä pälkäneläinen Aimo Kokkola? Hänen tuotannostaan löytyy levy Nyt huudan eläköön ja sieltä kappale Jatsia ja Emmaa. Levy on omakustanne, eikä sitä löydy Ylöjärven kirjaston kokoelmista. Tämän vuoksi en pysty varmistamaan, olisiko se mahdollisesti tiedustelemasi kappale. Toisen kappaleen nimestä ja esittäjästä ei meillä ole tietoa. Jos haluat, voimme laittaa kysymyksen laajempaan jakoon, jolloin muutkin kirjastot kuin Ylöjärven kirjasto voivat vastata siihen.
Valitettavasti kukaan ei vielä näytä keksineen tehdä sellaisia kirjoja.
Nettisivuja, videoita, tehtäviä ja ostettavia pelejä kyllä löytyy.
Esim. Lukimatka, Pedanet, Maria Blombergin blogisivut ja Aikapuu
Kirjastosta löytyy lisäksi erilaisia loru ja runokirjoja isoille ja pienille Vaarakirjastot sekä riimittelystä kertovia kirjoja Vaarakirjastot.
Ääneenlukiessa myös ne käyvät lorutuspahjiksi.
Wikipedia-artikkelin mukaan Mars-suklaapatukoiden koostumus on hieman erilainen eri mantereilla. Artikkeli ei kylläkään kertonut eroista Euroopan eri maiden välillä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars-patukka
Helsingin Sanomat taas uutisoi (15.10.2017) Fantan olevan koostumukseltaan erilainen eri maissa: Suomessa myytävässä Fantassa on vähemmän appelsiinimehua kuin Italiassa myytävässä:
https://www.hs.fi/talous/art-2000005409866.html
Brittiläisen Bethan Robertsin vuonna 2012 ilmestynyttä My Policeman -romaania ei valitettavasti ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.penguin.co.uk/books/1088648/my-policeman/9780099555254.html
Kirjaudu ensin Helmet-sivustolle kirjastokorttisi numerolla ja tunnusluvullasi.
Etsi sitten Suuri käsityölehti:Vantaa tietue.
Klikkaa tietueen vieressä olevaa varaa-painiketta.
Valitse haluamasi nide (vetovalikko on hyvin tasaisen harmaa, mutta tartu tummemman harmaaseen kuutioon ja vedä sitä ylös tai alas)
Klikkaa niteen vieressä vasemmalla olevaa pampulaa.
Tarkista varauksen noutopaikka ja paina lähetä painiketta. Varaus lähtee Tikkurilaan.
Kyllä, Helmet-kirjastoissa on vielä monia Gulla-kirjoja sekä suomeksi että ruotsiksi. Suurin osa kirjoista on Pasilan kirjastossa kirjavarastossa, mutta varaamalla kirjat voi noutaa mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Alla linkki luetteloon kirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SMartha%20Sandwall-Bergstr%…;
Kyseinen Mika Waltarin nuoruuden runo on julkaistu Tulenkantajat-lehden numerossa 17 vuonna 1929.
Voit lukea koko runon lehden digitoidusta numerosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502611?term=liian&t…
Rottamies voi tarkoittaa monia eri asioita. Se voi viitata Sigmund Freudin Tapauskertomukset-teoksessaan kuvaamaan mieheen, jolla oli muun muassa pakkomielle rottiin. Muita mahdollisia viittauksia voivat ovat esimerkiksi seuraavat: Ratman on Giuliano Carnimeon ohjaaman Quella villa in fondo al parco -elokuvan englanninkielinen nimi. Leonardo Ortolanin erään sarjakuvan nimi on Rat-Man. Mangataiteilija Sekihiko Inuin erään sarjan nimi on Ratman.
Turtles-sarjakuvissa taas esiintyy Rottakuningas, joka pystyy mielensä avulla hallitsemaan rottia.
Dzalaladdin Rumin runojen kokoelma Rakkaus on musta leijona (suom. Jaakko Hämeen-Anttila) ilmestyi toisen kerran vuonna 2009 (ensimmäinen painos on vuodelta 2002). Painos on myyty loppuun, eikä teosta näytä löytyvän nettiantikvariaateistakaan. Kustantajan ilmoituksen mukaan teoksesta pitäisi ilmestyä uusi painos syyskuussa 2021.
Useissa nettiantikvariaateissa on mahdollisuus jättää teos ”puutelistalle”. Ehkä sitä kautta saattaisit löytää teoksen pikemmin.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Etsin Uudenkaupungin kirjastosta ja muista suomalaisista yleisistä kirjastoista, mutta saalis oli laiha. Viron kansalliskirjaston DIGAR-palvelusta löytyy vironkielisiä e-kirjoja myös vapaasti verkossa luettaviksi, https://www.digar.ee/arhiiv/et. E-kirjoja voi myös ostaa. Suomalaisten johtavien kirjakauppojen sivuilta en löytänyt vironkielisiä e-kirjoja, mutta asiasta kannattaa tiedustella kaupasta. Virosta löysin esim. Rahvaraamat-kaupan tarjoaa laajan kokoelman myytäviä e-kirjoja, https://www.rahvaraamat.ee/c/e-raamatud/4/et ja toimittaa tuotteita myös Viron ulkopuolelle.
Löysin DIGARin Makupalat.fi-hausta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?search_api_views_fulltext=e-kirja…. Siinä on pari muutakin vironkielistä...
Numinoosi on Rudolf Otton teoksessaan Das Heilige (1917) hahmottelema käsite, joka kuvaa uskonnollisen kokemuksen ei-rationaalista luonnetta. Tässä jonkin aivan toisen (das ganz Andere) kohtaamisen aiheuttamassa kokemuksessa kauhistuttavuus ja kiehtovuus sulautuvat yhteen.
Lähteenä käytin Stuart Sarbackerin artikkelia "Rudolf Otto and the Concept of the Numinous"
https://oxfordre.com/religion/view/10.1093/acrefore/9780199340378.001.0001/acrefore-9780199340378-e-88?rskey=4XcTkf&result=1
Pahoittelen, että olet saanut pelin sijasta tyhjän kotelon. Asia selviää, kun menet käymään lähimmässä Helmet-kirjastossa, annat kotelon kirjaston palvelupisteen henkilökunnalle ja kerrot, että kotelo oli tyhjä. Henkilökunta voi sitten ruveta selvittelemään puuttuvan pelin kohtaloa ja tehdä sinulle varauksen toiseen kappaleeseen samasta pelistä. Ei tästä sinulle mitään muita vaikeuksia koidu kuin se vaiva, että joudut käymään kirjastossa ja sitten vielä odottelemaan, ennen kuin saat pelin.
Useimmissa kirjastoissa konsolipelit lainataankin henkilökunnalta eikä automaatista, koska pelikotelot pidetään hyllyissä tyhjillään ja niissä on ilmoitus, jossa kehotetaan pyytämään kotelon sisältö henkilökunnalta. En tiedä, mitä kirjastoa käytit,...
Kirjastot ovat itsenäisiä toimijoita, joten viesti pitäisi lähettää niihin erikseen. Muutama kanava on, joissa viestitään kirjastoille keskitetysti. Suomessa on kirjastoja, jotka hoitavat alueellista kehittämistehtävää. Niille voisi välittää tämän kehittämisehdotuksen esim. yhteisten sivujen toimittajien kautta, Aija Laine, aija.laine@hel.fi tai Päivi Litmanen-Peitsala, plp@kirjastot.fi, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen. Toinen on Kirjasto-kaapeli -foorumi, https://www.kirjastot.fi/forum/402.
