Herttoniemen siirtolapuutarha voi sijaita nykyisen Kulosaaren alueella, mutta kun kaupunki 1927 osti alueen siirtolapuutarhaksi, alueen nimi oli Kulomaa. Tämä nimi ei kuitenkaan koskaan ollut vakiintunut käyttöön. Heerttoniemen ja Kulosaaren välinen salmi oli vuosien saatossa maan kohoamisen myötä kasvanut umpeen, joten puutarha-alue oli luontevaa nimittää Herttoniemen siirtolapuutarhaksi.
https://1591134.168.directo.fi/@Bin/95889b013911f790ff1797252ca62f35/15…
Aladdinissa ei tosiaan mainita ajankohtaa, mutta Tuhannen ja yhden yön tarinoiden ajoitusta on tutkittu. Niitä on kertynyt useassa eri kerrostumassa, ja vanhimmat ovat peräisin 800-luvulta eli ne ajoittuisivat siis osittain aikaan ennen sitä.
Aladdinin tarina on ilmestynyt satujen joukkoon ranskalaisen Antoine Gallandin käännöksessä. Galland eli 1600-luvulla. Hän lisäsi Tuhannen ja yhden yön tarinoiden joukkoon kansantarinoita monenlaisista lähteistä, joihin lukeutui syyrialainen tarinankertoja Hanna Diab. Aladdinin tarina on yksi niistä. Diabin tarinan lähteitä ei tunneta. Ainoa varma ajoitus on siis tuo 1600-luku, tarina sijoittuu joko siihen tai sitä aikaisempaan aikaan.
Jaakko Hämeen-Anttila on julkaissut...
Sitä ei Paddington tiedä itsekään, https://www.paddington.com/us/heritage/paddington/ “When he was found, Paddington wasn’t too sure how old he was so the Browns decided to start again at one. They also decided that he should have two birthdays a year (just like the Queen!) and so he celebrates these on 25th June and 25th December.” Karhuherrasta ensi kerran kertova A bear called Paddington julkaistiin vuonna 1958, joten hahmo on syntynyt 62 vuotta sitten, https://www.worldcat.org/title/bear-called-paddington/oclc/1079400391/e…
Mikko Ylilammi on tehnyt pro gradun Bildungsroman ja parodia Hermann Hessen teoksissa Unterm Rad, Demian, Knulp ja "Karl Eugen Eiselein" (Helsingin yliopisto 2017)
Teppo Kulmala tarkastelee Herman Hessen proosaa jungilaisen psykoenergetiikan näkökulmasta teoksessaan Kohtalokasta kerrontaa (Atena 2002).
Usein myös klassikkoteosten esipuheissa kerrotaan kirjan taustoista ja teemoista.
Oulun maakunta-arkistossa säilytetään Oulun piirilääkärin arkistoa, josta löytyvät kätilöiden laatimat synnytysluettelot ja -kertomukset (1888-1914). Asiakirjojen käyttö saattaa edellyttää käyttölupaa.
Gizan tasankoa tutkiva Ancient Egypt Research Associates (AERA) on määritellyt Khufun eli Kheopsin pyramidin tarkoiksi koordinaateiksi 29° 58’ 44.3830” pohjoista leveyttä ja 31° 07’ 57.0194” itäistä pituutta (http://www.aeraweb.org/gpmp-project/giza-meter-by-meter/). Leveysasteet poikkeavat 30 asteesta siis 1 kaariminuuttin ja 15.62 kaarisekuntia.
Helsingin Sanomista käytössämme on Aikakone-palvelu, josta löysin helmikuulta pari pienehköä juttua. Kuvakaappaukset näistä liitteenä.
Lisää lehtiä löytyy selattaviksi Kansalliskirjastosta, jossa on mikrofilmattuina Suomen sanomalehdet 90-luvulta.
Eduskunnan kirjastosta, Espoon kaupungin arkistosta tai Lehtikuvasta ei löytynyt aineistoa tähän konferenssiin liittyen.
Kyseessä on varmaan pikkuleipä nimeltään Jönköpingsbröd. Se tunnetaan myös nimellä Sirapskakor ja Kolasnitt. Suomeksi ohjeen voi löytää nimellä Nekkuviipaleet. Netissä on tälle kahvileivälle useita ohjeita, tässä suomeksi yksi: https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/401550/Nekkuviipaleet/
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 3: R - Ö, 2000) -teoksen mukaan sana tuuli voidaan palauttaa jopa uralilaiseen kantakieleen. Uralilainen kantakieli on kantakieli, josta katsotaan kaikkien uralilaisten kielten kehittyneen. Suomen sanojen alkuperä -kirjasta löytyy tietoa sanan käytöstä ja lähteitä lisätietoon (s. 340-341). Suomalaisen filologian apulaisprofessori Veikko Ruoppila on kirjoittanut artikkelissaan Karjalaisia lainoja varjagiajalta mm. aalto-sanasta. Artikkelin mukaan aalto-sanaa voidaan pitää kantasuomalaisena.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivustolla on mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan. Tekstiin voi tehdä hakuja. Sanat...
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Valitettavasti ovat. Maksut ovat kaupunkikohtaisia ja niistä päättää kaupunginvaltuusto.
Helmet kirjastot ovat yhtenäistäneet maksujaan mahdollisimman paljon, mutta tässä tulostusasiassa olemme vielä erilaisia.
Kenties asiakaspalaute kaupungin päättäjille auttaisi tässä?
Espoossa ja Vantaalla saa tosiaan tulostaa/kopioda 20 sivua ilmaiseksi. Rajoitus on päiväkohtainen, sillä muuten sen valvonta olisi mahdotonta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Nuotit Ed Sheeranin kappaleeseen Perfect löytyvät esimerkiksi Vaski-kirjastoista nimekkeiltä "40 Ed Sheeran songs" sekä "Ed Sheeran". Voit tarkastaa nuottikokoelmien saatavuuden osoitteesta https://vaski.finna.fi/ kirjoittamalla nimekkeen nimen hakukenttään. Voit myös varata nuotit kirjautumalla Vaskin verkkokirjastoon, jolloin ne toimitetaan ilmaiseksi Saloon.
Valitettavasti emme tunnistaneet tätä kirjaa.
Kirjasammosta löytyy puolalaisia satuja, olisiko joku niistä etsimänne, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirjallisuus%20Puola? Valitettavasti hakua ei pysty tekemään niin, että saisi rajattua alkukieleksi puolan, joten kirjojen joukossa on myös ne, joita on käännetty puolaksi. Puolaksi kirjoitetut saa näkyviin hakemalla kaiken puolankielisen kirjallisuuden, sivun alalaidassa on satukirjoja ja kuvakirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Ahttp%253A%252F%252Fdbpe…
Helmetistä hakemalla ainoa kuvakirja, joka löytyy suomennettuna puolan kielestä tuohon aikaan, on Maria Krügerin Apoleika ja hänen aasinsa, mutta siinä ei ole tuollaisia tarinoita,...
Etsitty kirja saattaisi olla Marja Toivion Lapsilta kielletty (Arktinen Banaani, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6849990
Valitettavasti nuottia ei ole julkaistu. Tieto perustuu Violaan, joka on Suomen kansallisdiskografia ja Suomessa julkaistun nuottiaineiston kansallisbibliografia. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista nuoteista kattavasti vuodesta 1977. Violassa on tietoja sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
