Mitään ohjeita polttamattomien posliinimaalaustöiden säilyttämisestä ei posliininmaalausoppaista löydy. Posliininmaalaus : uudet tuulet / Tuuli Markkula, Liisa Terisalo (WSOY 1983) kirjasta löytyy kyllä tarkkoja ohjeita erilaisten värien, öljyjen ja peitelakkojen käytöstä. Valmiiksi sekoitetut maalit eivät sen mukaan välttämättä pysy maalauskuntoisina kovinkaan kauaa, mutta sellaista tietoa en löytänyt, että jo valmiiksi maalattu työ pitäisi saada jossain tietyssä ajassa uuniin.
Ehkä kannattaisi kysyä käyttämiesi värien valmistajalta? Tai harrastepiirisi opettajalta?
Anders Meder -liikkeessä myydään posliininmaalaustarvikkeita https://www.andersmeder.fi/ , ehkä sieltä voisi myös kysellä?
Keramiikkatöitä...
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se riippuu aina yksilöstä. Varsinkin Nälkäpelin viimeinen kirja minulle aikuislukijalle varsin ahdistava, mutta riippuu erittäin paljon lukijasta, mihin kukakin keskittyy. Lapsi ja nuori lukijana suojelee yleensä itseään asioilta, joita hän ei ymmärrä. Liikkuvan kuvan katsotaan olevan paljon vaikuttavampaa kuin tekstin, josta syystä kirjoilla ei ole ikärajoja.
Twilight-kirjoja en itse suosittelisi, syynä lähinnä se, että niissä kuvattava "rakkaussuhde" ei ole tasapainoinen (Edward vaanii ja kontrolloi Bellaa) ja loppupuolella suhdekuviot menevät varsin oudoiksi. Nälkäpelit ovat parempia! Ikäryhmälle löytyy kuitenkin paljon sopivampaakin luettavaa ja suosittelisinkin ennemmin...
Tässä joitain ehdotuksia kotimaisista nuortenkirjoista:
Ilkka Auer: Lumen ja jään maa -sarja
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -sarja
Anna Hallavan kirjat Valpuri Vaahteran maaginen korva ja Sammakkoprinsessa ja sen jatko-osa Operaatio Huulituli
Sari Peltomaa: Kummat
Anders Vacklin, Aki Parhamaa: Glitch-sarja
Ja käännöksiä:
Jessica Townsend: Nevermoor-sarja
Diana Wynne Jonesin kirjat
Michelle Paver: Muinainen pimeys -sarja
Sarah Mlynowskin Rachel-sarja
Philip Reeve: Kävelevät koneet -sarja
Toivottavasti löydät näistä jotain sinua kiinnostavaa!
Tarkoitat varmaankin ajoneuvon rekisterikilpiä, jossa on itse valittu rekisteritunnus tietylle ajoneuvolle. Vapaana olevia rekisteritunnuksia voi kysyä liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa ja yhteystiedot:
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/hae-ajoneuvolle-erityiskilpea
Kyseessä voisi olla ranskalainen elokuva: Sammakoiden ennustus, jonka on ohjannut Jacques-Rémy Girerdin (v. 2004). Tarkempi kuvaus löytyy Koulukinon sivulta.
Keravan kirjaston sivuilla kerrotaan, että uusia varauksia aineistoon ei sulkuaikana voi tehdä.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto
Kyseessä on Kari Kuuvan säveltämä ja sanoittama Yksinäisten pysäkki (1986). Kappaleen ovat levyttäneet Kari Tapio ja Kari Kuuva.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Voisiko kyseessä olla Henry Millerin Hymy tikkaiden juurella? Pieni kirja, pääosassa klovnit. Traaginen on ja filosofinenkin muistaakseni. Tai Angela Carterin Sirkusyöt?
Runon tekijä on Pia Perkiö. Runo on julkaistu Perkiön kokoelmassa Tulla kohdatuksi, kuulluksi (Katharos 2006). Se löytyy myös hänen Kuin olisi jo kevät: valittuja runoja -kokoelmasta (Kirjapaja 2020).
Alla olevassa listassa on kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun Suomeen.
Robert Brantberg: Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina (2007)
Pirjo Tuominen: Kaarina Hannuntytär (1999)
Heikki Ylikangas: Ilkkaisen sota : romaani (1996)
Ilona Meretoja: Juhana oli kohtaloni (1967)
Tauno Himmi: Laukon valtiatar (1948)
Olavi Tuomola: Haaskalinnut (1947)
Mika Waltari: Kaarina Maununtytär : historiallinen romaani (1942)
Artturi Leinonen: Johannes Jussoila : historialllinen romaani (1943), Maakunnan sinetti (1930)
Kyösti Wilkuna: Viimeiset luostarin asukkaat : romaani (1935)
Zacharias Topelius: Jungarin taru (Kootut teokset 6, suom. Helmi Setälä, 1929)
Fredrika Runeberg: Sigrid...
Kyseessä on varmaankin Isien työt -niminen viisiosainen sarja. Sarja on koottu Kansatieteellinen Filmi Oy:n lyhytelokuvista vuosilta 1936-41. Sarjan on julkaissut Suomen kulttuurirahasto vuosina 2008 -2011.
Löydät sarjan helposti Helmet-hausta kirjoittamalla hakulaatikkoon "isien työt". Kunkin osan kohdalla on kuvailu sen sisällöstä.
DVD:t löytyvät useiden Helmet-kirjastojen kokoelmista, joista voit lainata niitä sitten, kun kirjastot taas aukeavat.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Joitakin osia sarjasta löytyy netistä ja täältä:
http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/videot2.htm
Ei pidä olla erillistä tietoturvaa. Langallisissa hiirissä ei ole tietoturvariskiä, mutta joissakin langattomissa hiirissä saattaa olla.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/langattoman-nappaimiston-tai-hiiren-kaytolla-voi-vaarantaa-tietokoneensa-korjaus-luvattu-vain-osalle-haavoittuvuuksista/bdbe1c1d-66b8-4372-a1b0-285434ed0cdd
Ainakin Anja Erämajan runoteoksessa Kuuluuko tämä teille (Wsoy, 2009) on humoristisia monologeja, roolirunoja. Runoteos kertoo kerrostalon eri-ikäisistä asukkaista, jokaisessa kokoelman osastossa näkökulma, ääni on annettu eri asukkaalle. Anja Erämaja lausuu paljon runojaan ääneen, joten ne toimivat puhuttuina hyvin ja ovat lisäksi hauskoja. Kannattaa tsekata myös muitakin Anja Erämajan runoteoksia, hän kirjoittaa monologityyppistä, humoristista runoa myös muissa ja niistäkin voisi löytyä sopivia. Ja juuri itsetunto, ihmissuhteet ja arkiset tilanteet ovat hänen runoutensa ydintä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Kyllä se on mahdollista. Voit tilata Vanamo-kirjastojen väliaikaisen kirjastokortin. Lähetä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@hameenlinna.fi. Kerro nimesi ja puhelinumerosi. Kortin numerolla ja tunnusluvulla pääset käyttämään kaikkia kirjaston tarjoamia sähköisiä palveluja.
Kirjastojen asiakkuus ei edellytä sitä, että asuu samalla paikkakunnalla. Yleensä pitää kuitenkin olla osoite Suomessa.
Poikkeustilanteen jälkeen saat Vanamo-kirjastojen kortin, jos pääset käymään jossain kirjaston toimipisteessä.
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/tilaa-v%C3%A4liaikainen-kirjastokortti
https://www.vanamokirjastot.fi/asiakkaana-kirjastossa?refId=Udn2uQ&culture=fi
Hei,
Suomennos menee näin:
Katkonaisesti hän tajusi Bradyn lauseiden ydinkohdat ja täydensi ne alitajunnastaan, aivan samoin kuin kellon lyömisen erottaa vasta puolivälistä, ensimmäisten laskemattomien lyöntien viipyessä vain rytminä mielessä.
Ystävällisin terveisin,
Porin kirjaston tietopalvelu
Suomen elokuva-arkiston julkaisema Suomen kansallisfilmografia on ilmestynyt kymmenosaisena kirjasarjana. Sarjaan on tallennettu suomalaiset, kokoillan elokuvat vuodesta 1907 alkaen. Osassa 9 on tiedot vuosina 1981-1985 ilmestyneistä elokuvista ja osassa 10 vuodet 1986-1990.
Elonet https://elonet.finna.fi/Content/filmography kirjasto(at)kavi.fi
Yleisradion televisiosarjoista voi tiedustella Yleisradiosta https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Elävä arkisto 1980-luvulla https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/1980-luvun-ilmioita
Oulun elokuvakeskukseen kannattaa myös olla yhteydessä https://www.oulunelokuvakeskus.fi/oek/kirjasto .
Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita.
Häkkinen avaa samaisessa Tiede-lehden jutussaan verbiä seuraavasti:
Lumikissa on epätarkka käännös rinnekoneen englanninkielisestä nimityksestä snowcat, jossa cat ei tarkoita kissaa vaan on typiste telaketjutraktoria merkitsevästä sanasta caterpillar.
Englannin caterpillar on merkinnyt alun perin perhosen tai koin toukkaa, ennen kuin siitä tuli ryömimällä liikkuvan työkoneen nimitys. Toukkaa tarkoittava caterpillar juontuu puolestaan muinaisranskan sanasta chatepelose, joka tarkoittaa sananmukaisesti karvaista kissaa.
Kissata-verbi liittyy siis rinnekoneella tehtäviin töihin.
Hoksottimet-sana tulee verbistä hoksata (huomata, äkätä, keksiä), joka on lainaa ruotsista. Se on mahdollisesti peräisin muinaisruotsin verbistä hoxa (hugsa, hågsa – esim. harkita, tarkkailla ) tai suomenruotsin murteellisesta verbistä håkksa. Hoksata-verbistä muodostetussa yleensä monikollisessa hoksottimet-substantiivissa on leikillinen sävy.
Hoksata-sanaa on suomen kirjakielessä käytetty käytetty jo 1700-luvun lopulla (Kristfrid Gananderin satukokoelma, 1784).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
http://www.saob.se/artikel/?seek=HUGSA
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Nykysuomen sanakirja 1 (1980)
