Neiti Grisette Muttunen on tuttu vanhasta englantilaisesta lastenrunosta (Neiti Muttunen), jonka Kirsi Kunnas on riimitellyt suomeksi lastenrunokokoelmaan Hanhiemon iloinen lipas (1954, useita painoksia).
Armenialaiselta Ananjan Vahtangilta on suomennettu yksi teos, Sevanin rannalla : kertomus nuorista luonnontutkijoista (Na beregu Sevana, suom. Matti Vesvalo, 1956). Teos kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin ja se on tilattavissa kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas avataan asiakkaille.
https://finna.fi/Record/vaari.1436369?checkRoute=1
Suomen Numismaatikkoliiton julkaiseman luettelon "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2016" mukaan v. 1979 lyötiin 20 pennin kolikkoa 7 713 000 kappaletta. Virheettömän, täysin leimakiiltoisen kolikon arvoksi on luettelossa annettu 0,50 €. Kolikon valmistusmateriaali on alumiinipronssia (930 Cu, 50 Al, 20 Ni), kolikon paino on 4,5 g ja läpimitta 22,5 mm. Valokuvan perusteella emme osaa sanoa onko kyseessä juuri tuo kolikko. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kannattaa kysyä heiltä.
Rantanen on vanha ja erittäin yleinen suomalainen sukunimi, jota on jossakin muodossa esiintynyt jo 1500-luvulla Etelä-Karjalassa. Se alkoi kuitenkin yleistyä 1800-luvulla, kuten moni muukin -nen-päätteinen sukunimi. Tuolloin nimet muototutuivat usein luonnon tai asuinpaikan mukaan. Rantanen-nimen tarkasta alkuperästä ei ole löydetty tietoa, mutta luultavimmin sen ovat ottaneet käyttöön lähellä ranta-alueita asuneet suvut tai talolliset, erotuksena esimerkiksi mäntymetsän lähellä (Mäntynen) tai joen varrella (Jokinen) asuvista.
Vaikka -nen-päätteisiä nimiä pidetään tyypillisesti itäsuomalaisina, Rantanen on ollut yleisempi Länsi-Suomessa kuin esimerkiksi Savossa. Pirjo Mikkosen mukaan (lähde: Genealogia.fi ) "Itä-...
Lainoja ei pidä palauttaa kirjaston palautusluukkuun tai postilaatikkoon/postiluukkuun nyt kun kirjastot ovat suljettuja, sillä lainat eivät eräänny kirjastojen ollessa suljettuna.
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavissa ja katsottavissa elokuvia suoratoistona. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) omistamat pitkät elokuvat ovat kuitenkin avautuneet verkkoon vapaasti katseltaviksi. Tarjontaan voi tutustua Elonet-palvelussa.
Elonetissa on katsottavissa Kavin omistamat pitkät elokuvat. Elokuvien digitointityö jatkuu ja Elonetin kokoelma karttuu jatkuvasti. Kavin omistuksessa on kaikkiaan noin 450 kotimaista pitkää elokuvaa. Kyseinen luku on vajaa kolmannes kaikista Suomessa tuotetuista kokoillan elokuvista. Leijonanosan näistä teoksista kattavat Suomen Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin elokuvat, Teuvo Tulion pitkät elokuvat sekä Fenno-Filmin ja National-filmin koko tuotannot.
Pitkien elokuvien...
Uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen. Näin ollen poikkeustilanteen aikana ei voi saada kirjastokorttia. Selvitämme parhaillaan muita mahdollisuuksia,
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijamatrikkeli ammattikuvataiteilijoista löytyy verkosta osoitteesta: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Antamillasi nimillä tästä matrikkelista ei nimeä löydy. Kuvataiteilijoiden nimiä voi selata myös aakkosjärjestyksessä, jos nimistä löytyisi jokin mahdollinen. Nimi löytynee, jos kyseessä on ammattitaiteilija, mutta siitä ei varmaankaan ole tietoa. Muuta keinoa meillä ei valitettavasti nyt tällä hetkellä ole taiteilijoita etsiä.
En löytänyt suomennusta lainauksesta. Kālidāsan suomennettua runoutta on myös teoksessa Jasmiiniyöt: eroottista runoutta Intiasta (toim. V. Hämeen-Anttila, Basam Books 2000): http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=85e9a283-edda-45bb-897e-c5c4a413bb35&LanguageID=&Country=
Mieskarkilla tarkoitetaan hyvännäköistä, seksikästä ja usein vähäpukeista miestä. Esimerkiksi suomalaisen futsal-seuran poikakalenteri on nimetty Mieskarkiksi: https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/4e5a4cf0-654a-47e2-9548-790213e3b030
Mieskarkki juontuu englannin kielen sanasta "eye candy", silmäkarkki, jolla on niinikään viitattu houkuttelevan tai viehättävän näköisiin ihmisiin.
Ratkaisijat-ristikkofoorumin mukaan mieskarkki-vihjeellä voidaan myös etsiä karkkia, jolla on miehen nimi: https://www.ratkojat.fi/hae/mieskarkki
Jos sinulla on Rutakko-kirjastoverkon kirjastokortti, voit etsiä tällaisia aarioita Naxos Music Library -palvelussa (https://iisalmi.naxosmusiclibrary.com/page.library_cardno.asp). Hakukenttään (oikeassa yläkulmassa oleva Keyword Search) voit kirjoittaa hakusanoiksi esimerkiksi "cantata soprano".
Omia suosikkejani ovat esimerkiksi Johann Sebastian Bachin Auch mit gedampften, schwachen Stimmen sekä Georg Friedrich Händelin Ombra mai fu (oopperasta Serse).
Terveelle aikuiselle yhden päivän syömättömyydellä ei ole suuria vaikutuksia terveyteen, varsinkin jos juotava neste on ollut terveellistä, eikä esim. alkoholia. Tietoa mm. lyhytaikaisesta paastosta esim. apteekki.fi-sivustolta, jolla on haastateltu ravitsemusfysiologian professori Marja Mutasta ja proviisori Elina Aaltosta Apteekkariliitosta:
https://www.apteekki.fi/terveydeksi/ravitsemus-ja-liikunta/kannattaako-paasto.html
Tällaisesta ei löytynyt tietoa. Ainakin Suomessa äänirooleihin eli dubbaajiksi valitaan usein henkilöitä, joiden ääni muistuttaa alkuperäisen ääninäyttelijän ääntä. Valituksi saattaa tulla myös tunnetun henkilön ääni. Alla linkit Wikipedian sivuille luetteloihin saksalaisista ääninäyttelijöistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_voice_actresses
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_male_voice_actors
Kielitoimiston sanakirjan mukaan taranteli on synonyymi myrkylliselle tarantella-hämähäkille. Hämähäkki puolestaan esiintyy haukkumasanana monissa maissa, eikä se viittaa ainoastaan vanhoihin naisiin. Törmäsin esimerkiksi vastikään hämähäkkiin haukkumasanana Sir Walter Scottin romaanissa Ivanhoe vuodelta 1820.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taranteli
Fyysinen käynti kirjastossa on luotettava tapa varmistaa, että kirjaston asiakasrekisteriin kirjattavat tiedot ovat oikeita. Kun uusi asiakas esittää henkilöllisyystodistuksensa paikan päällä, kirjaston henkilökunta vahvistaa hänen henkilöllisyytensä eli korttia ei voi hankkia toisen henkilötiedoilla.
Sähköpostitse henkilötietojen lähettäminen sisältää tietoturvariskin, eikä siksi ole suotavaa. Vaihtoehto olisi vahva tunnistautuminen verkon kautta esim. pankkitunnuksilla, mutta Helmet-kirjastoissa nykyisin käytettävä kirjastojärjestelmä ei toistaiseksi mahdollista sitä. Tulevaisuutta ajatellen tämä on kuitenkin erittäin hyvä kehittämiskohde.
Jos kirjaston tarjoamien verkkoaineistojen käyttö ei ole mahdollista, on...
Suomenkielisiä Harry Potter -kirjoja on luettavissa Overdrive-palvelussa, joka ei ole kirjastoalueellasi käytössä. Kirjastosi tarjoamassa Ellibs-palvelussa Harry Pottereita ei ole.
http://ekirjasto.kirjastot.fi/
Sinun kannattaa antaa palautetta asiasta suoraan omalle lähikirjastollesi. Se ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
