Kansainvälisen foneettisen aakkoston IPA-merkein kuvattuna Disney lausutaan seuraavasti: /ˈdɪzni/
Ääninäytteen voi kuunnella esimerkiksi täältä: https://myefe.com/transcription-pronunciation/disney
Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa käsitellään laajasti ystävyyden hyvettä. 8. kirja käsittelee kokonaisuudessaan ystävyyttä. Ystävyyssitaatteja, joita käytetään jonkin verran, on useampia
Kukaanhan ei haluaisi elää ilman ystäviä,vaikka hänellä olisi kaikki muu hyvä. - Nikomakhoksen etiikka, 8, 1. luku (1155a, 5).
Ystävä on toinen minä - Nikomakhoksen etiikka 9. kirja, luku 4 (1166a 29-33) Kun siis kaikki tämä kuuluu hyvälle ihmiselle hänen suhteessaan itseensä ja kun hän suhtautuu ystäväänsä kuten itseensä (sillä ystävä on toinen minä), myös ystävyys näyttää olevan jotakin tällaista ja ystäviä ne, joille tällaiset ominaisuudet kuuluvat.
Yksi sielu kahdessa ruumiissa - Diogenes Laertios, V 20, kertoo, että...
Tässä muutamia historiaan sijoittuvia seikkailutyylisiä kirjoja kokeiltavaksi:
-Adrienne Kress : Löytöretkeilijät-sarja (tähän mennessä suomennettu Kätketty ovi ja Pelottomat pelastajat -osat)
-Michelle Paver : Pronssisoturit ja Muinainen pimeys -sarjat (näissä on myös yliluonnollisia elementtejä)
-Roope Lipasti: Viikinkitrilogia-sarja
Vanhemmista klassikkokirjoista voisivat sopia esimerkiksi Enid Blytonin ja Jules Vernen kirjat sekä Neiti Etsivät, jos jotain niistä ei ole vielä tullut luettua.
Lawrencen Roomalaismysteerit-kirjojakin on enemmän alkuperäiskielellä englanniksi, mutta valitettavasti vain nämä kolme mainitsemaasi on suomennettu.
Toivottavasti näistä löytyisi mielenkiintoinen kirja tai...
Susanne on ranskalainen muoto nimestä Susanna, jonka taustalta löytyy heprean "liljaa" merkitsevä Shushannah.
Suomessa Susanne alkoi saada kantajia säännöllisesti 1950-luvun puolivälissä. Suosituimmillaan se oli 60- ja 70-luvuilla. Nimen yleisyyttä tuolloin lienee lisännyt sen samanaikainen suosio Ruotsissa, missä Susanne on edelleen selvästi Susannaa yleisempi kirjoitusasu.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Tämän suomalaisen kansansävelmän nuotit löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan kolmannesta osasta. Toki ne ovat monessa muussakin teoksessa, nuottien saatavuuden Kouvola kaupunginkirjastosta voi tarkistaa osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/
Nimekelaatikkoon kirjoitetaan täällä pohjantähden alla on, lisärajauksista ruksataan aineistolajiksi nuotti.
Suomen ympäristökeskus on taho, josta voisi yrittää selvittää, onko tätä tutkittu, https://www.syke.fi/yhteystiedot. Ilmastoasiaa on koottu ympäristökeskuksen julkaisemaan Ilmasto-oppaaseen, https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/ae79b2f4-a1cb-4f1b-a0d3-83eae06030bb/energiantuotanto.html
Joitakin kirjoja Lounais-Hämeen historiasta löytyy . Alla kirjoja ja linkki hakupalvelu Finnaan, josta selviää, missä kirjastoissa kirjat ovat.
https://www.finna.fi/
- Lounais-Hämeen entisyyttä / Esko Aaltonen ; [toimittaneet Esko Aaltosen 60-vuotispäiväksi Matti Aaltonen ja Päivikki Lybäck] (1953)
- Kotiseutulukemisto : Lounais-Häme (1955)
- Lounais-hämeen esihistoria / Pohjakallio Lauri
- Lounais-Hämeen kulttuurihistoriaa : maakuntamuseon opas / Salo Unto (1959)
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Alla linkki sivuille, joista löytyy tietoa Kirkes-kirjastojen kaukolainaamisesta:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Tämä on sen tyyppistä tutkimusta ja tietoa, että sitä kannattaa tiedustella Aalto yliopistolta, jonka osa Kauppakorkeakoulu nykyään on. Taloustieteen laitos löytyy täältä https://www.aalto.fi/fi/taloustieteen-laitos, ja kirjaston eli oppimiskeskuksen tietopalvelun tiedot täältä https://learningcentre.aalto.fi/fi/tietopalvelut-ja-tiedonhankinnan-opetus/ sekä osoite, josta voi kysyä oppimiskeskus@aalto.fi.
Oulunsalon kirjastossa ei enää ole lehtivarastoa lainkaan, joten Yhteishyviäkään ei siellä enää ole. Yritin katsella muualta tuon vuoden 1961 lehtiä, mutta niitä ei ole Kuopion varastokirjastossakaan. Lehteä on mikrofilmattuna Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa, jossa se on siis vain lukusalikäytössä https://finna.fi/Record/fikka.3421596. Lehtivarastoja on kirjastoista hävitetty valitettavan tehokkaasti.
Laskentatapaa voi tiedustella Valtioneuvoston palautelomakkeen kautta tai soittamalla Valtioneuvoston puhelinvaihteeseen, josta osaavat ohjata kysymyksesi eteenpäin https://valtioneuvosto.fi/yhteystiedot , p. 0295 16001 .
Laulu on nimeltään Naispartakone. Se alkaa: "Mies nousi ylös aamulla / ajoi parran partakoneella...". Sitten partakone alkaa puhua miehelle: "... suutele mua suulle / kun olen käynnissä / muutun silloin prinsessaksi..."
Naispartakone julkaistiin M.A. Nummisen albumilla Koomikon kahdet kasvot (1984). Cd-versio ilmestyi v. 2011 ja sitä on saatavissa kirjastosta.
Kysymykseesi on vähän vaikea vastata. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen suojelu ja (home)koulujen korjaaminen ja korvaaminen ovat molemmat hyvin tärkeitä asioita, mutta eri tavoin. Niiden asettaminen toistensa vastakohdiksi kuulostaa vähän tarkoitushakuiselta. Valtion budjetin vahvistaa eduskunta hallituksen esityksen pohjalta. Rahanjako on siis poliittinen päätös. Ja kuten esittämästäsi sitaatista kävi ilmi, kirkon yhteiskunnalliset tehtävät on määritelty laissa.
https://minedu.fi/kirkon-tehtavat
Monet kirkot kuuluvat Suomen vanhimpaan ja arvokkaimpaan rakennusperinteeseen. Ne edustavat keskiajalle asti ulottuvaa jatkumoa. Kivikirkkojen lisäksi Suomessa on hyvin vähän yli 500 vuotta vanhoja rakennuksia. Nämä...
Asiaa käsitellään lyhyesti Matthew MacDonaldin kirjassa Näin kehosi toimii (Docendo, 2010). Siinä on esimerkiksi tietoisku lihasten vanhenemisesta (s. 77) ja artikkeli vanhenemisen mekanismeista. Kirja on saatavilla kaikissa Vanamo-kirjastoissa (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala).
Ikääntymisestä on moniakin kirjoja eri näkökulmista. Niitä voi hakea verkkokirjastosta esim. juuri hakusanalla "ikääntyminen"
https://www.vanamokirjastot.fi/
UKK-instituutin sivuilla on paljonkin tietoa liikunnasta yleisesti ja suhteessa ikääntymiseen.
https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumaan/aloittajan_liikuntaopas/ikaantyminen_ja_liikunta
Terveysverkon Tietopankissa on asiaa ikääntymisen vaikutuksista elimistöön:
https://www....
Mielenkiintoinen kysymys. Aika ikävää, jos sinulle on välittynyt ammattikunnastamme tuollainen kuva. Jos tarkkaan seuraat, huomaat että kirjastolaiset eivät aina istu tuijottamassa ruutuaan vaan liikkuvat myös hyllyjen välissä, istuvat isojen ja pienten asiakkaiden kanssa yhdessä lukemasssa satuja tai keskustelemassa tai vaikka puhumassa lukemisesta tai digitaidoista.
Mutta siis. Jos kirjaston työntekijä istuu tiskin ääressä yhdessä asiakkaan kanssa ja näyttää tuijottavan ruutua, hän ilmeisesti palvelee asiakastaan. Silloin hän saattaa keskustella asiakkaan lainoista, auttaa asiakasta tiedonhaussa tai vaikka erilaisten nettipalveluiden käytössä. Vaikka asiakas ei olisikaan paikalla saatamme siitä huolimatta palvella asiakasta....
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu aloitti 1998 yleisten kirjastojen yhteisellä etusivulla. Kysy.fi syntyi nimellä iGS Bill Gates-säätiön palkintorahan turvin Helsingin kaupunginkirjastossa 2001. Alunperin palveluilla oli jonkin verran eroa: Kysy kirjastonhoitajalta oli valtakunnallinen palvelu, jossa Suomen kirjastot yhdessä tarjosivat tietopalvelua verkossa, iGS taas oli myös verkkotietopalvelu, mutta sillä oli fyysinenkin laitteisto ja se kulki messuilla ja tapahtumissa tarjoamassa henkilökohtaista tietopalvelua. Sen vastaajat olivat Helsingin kaupunginkirjaston työntekijöitä. iGS:n tärkein motto alkutaipaleella oli madaltaa kynnystä kysyä kirjastosta, missä myös onnistuttiin. iGS vaihtui Kysy.fi:ksi vuonna...
Kirjaston kokoelmista ja verkosta löytyvistä taiteilijamatrikkeleista löytyi kaksi Miettinen-nimistä kuvataiteilijaa: Olli Miettinen ja Woldemar Miettinen. Valitettavasti emme siis löytäneet taulusi signeeraajaa. Ehkäpä apua löytyisi taide- ja antiikkiliikkeistä.
Kovin luotettavaa lähdettä ei tästä aiheesta löydy. Erilaisten mausteiden ja rohdosten vaikutuksista ei ole juurikaan lääketieteellistä tutkimusta. Jonkin verran tutkimustietoa löytyy tästä kriittisesti asiaa tarkastelevasta artikkelista, https://www.vastalaake.fi/vl_artikkelit/onko-kurkumasta-hyotya-terveydelle/. Kurkuma-kasvista ja sen eri käytöistä, http://www.plantsoftheworldonline.org/taxon/urn:lsid:ipni.org:names:796451-1
Yleisesti ottaen tietoa ruoka-aineista ja niiden turvallisuudesta löytyy Ruokavirastosta, https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/ Ruokavirastosta voi myös kysyä elintarvikkeista, https://www.ruokavirasto.fi/...
Iso suomen kielioppi -teoksen verkkoversio määrittelee korrelaation kieliteteessä näin: "korrelaatiolla tarkoitetaan sellaisten samavartaloisten sanojen välistä suhdetta, jotka eivät ole toisiinsa johtosuhteessa, esim. valkaista – valkea – valkoinen":
http://scripta.kotus.fi/cgi-bin/visktermit/visktermit.cgi?h_id=kCHDEAFHH&h_sana=%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5Dkorrelaatio%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5D
Kysymäsi sanat eivät ole samavartaloisia, joten tässä mielessä kyse ei ole korrelaatiosta.
Lea Virtasen Suomalainen kansanperinne -kirjassa mainitaan kertomusten alalajeina mm. taru, legenda ja myytti. Tarun sanotaan olevan vanhahtava termi ja aiemmin myytin synonyymi. Legenda on kertomus kristinuskon pyhistä henkilöistä. Myytti on...
