Talvivaaran kaivoksen ympäristölupien materiaalia löytyy Aluehallintoviraston sivuilta:
https://www.avi.fi/web/avi/ymparistoluvat-vireilla-pohjois-suomi-talvivaara-sotkamo
Siellä on selvityksiä ja myös Aluehallintoviraston ilmoituksia ja ympäristölupa ja sen muutos.
Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksen tutkimuksia löytyy Suomen ympäristökeskuksen sivulta https://www.syke.fi/fi-FI/haku?n2=kaivokset ja turvetuotannosta https://www.syke.fi/fi-FI/haku?n2=turvetuotanto
Turvetutkimusta löytyy ympäristökeskuksen lisäksi Geologisen tutkimuslaitoksen julkaisuista, http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/turve/ .
Nimikirjoista ei kovin lähelle ehdottamasi kaltaisia Sharpayta muistuttavia nimiä löydy. Lähimmäs taitaa itse asiassa osua perinteinen Sirpa.
Nimilain mukaan etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä. Vierasperäiseksi katsottavaa nimeä ei siis välttämättä maistraatissa lapselle hyväksyttäisi. Epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa tapauksissa maistraatti voi pyytää valtioneuvoston asettamalta nimilautakunnalta lausunnon nimen sopivuudesta. Nimi kuitenkin voidaan hyväksyä, vaikka se ei täyttäisi edellä mainittuja vaatimuksia, jos seväestötietojärjestelmän tietojen mukaan on jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa...
Isän laulama laulu on Fredin (Matti Siitonen) säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Jouluaatto huomenna on. Fredi levytti kappaleen tyttärensä Hanna-Riikan kanssa vuonna 1977 levylleen Joulu, joulu on taas.
https://www.youtube.com/watch?v=qZg1CDOPRX4
Mainitsemaasi Mika KeskikiikosenTietokoneen ajokorttikirja: Windows 7 ja Office 2010 (Readme.fi, 2012) on oman Vaski-tietokantamme mukaan uusin AB-ajokortin oppikirja.
Samoin Tietokoneen käyttötaito: Windows 8 & MS Office 2013 (Docendo, 2013) näyttää tosiaan olevan uusin oppikirja A-korttitutkintoa varten. Uudempi Hannu Mäkelän toimittama Tietotekniikan peruskirja: Windows, Internet, tekstinkäsittely ja kuvankäsittely (2014) soveltuu vain @-korttitutkintoa varten.
Docendolta vieläpä vastattiin, että Tietokoneen käyttötaito: Windows 8 & MS Office 2013 on tosiaan viimeisin ilmestynyt aihetta käsittelevä kirja eikä uutta kirjaa ole ilmestymässä tämän aiheen tiimoilta.
Readme.fi -kustantajalta tuli myös tieto,...
Sanakirjoista en uuveloa löytänyt, mutta tutkailtuani sanan esiintymistä verkkokeskusteluissa ja muissa vastaani tulleissa yhteyksissä, olisin taipuvainen ehdottamaan, että se merkitsee jokseenkin samaa kuin uuno tai uuvatti: tomppeli, ääliö, typerä, tyhmä, hölmö, narutettava, petettävä; ilkeä, ikävä, kelju ihminen (Jari Tammi, Suuri solvaussanakirja : haukkumasanat)
Alkueläimistä sinänsä löytyy tietoa miltei mistä hyvänsä kattavasta eläintieteen hakuteoksesta tai selkärangattomia yleensä käsittelevistä kirjoista. Tohvelieläimestä on erinomainen artikkeli esimerkiksi viisiosaisen Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja -teoksen viidennessä osassa.
Lukiotasoista tietoa alkueläinten hyödyntämisestä bioteknologiassa onkin sitten jo vähän hankalampi löytää. Vesi- ja vesihuoltoaiheisessa kirjallisuudessa (esimerkiksi Esko Mälkki, Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö ; Erkki Karttunen, Vesihuoltotekniikan perusteet) tavallisesti vain hahmotellaan biologiset prosessit ja mikrobien toiminta pääpiirteissään, ja eläinkirjoissakin tähän viitataan vain ohimennen tai ei lainkaan. Kansainvälistä...
Aineiston sisältö esitystavasta riippumatta määrittää paikan kirjastoluokituksessa. Elokuvat ovat elokuvan keinoin kerrottua fiktiota ja siinä mielessä rinnakkainen ilmiö kertomakirjallisuudelle, joten samaan kirjastoluokkaan sijoittaminen on tuntunut perustellulta. Elokuvan ja elokuvataiteen luokka 77.4 on varattu sisällöille, joiden aiheena on elokuva ja elokuvataide. Elokuva-aiheiset dokumenttielokuvat luokitetaan tähän luokkaan. Muun aiheisten dokumenttien luokka määrittyy niiden aiheen perusteella, ja vastaavasti fiktiiviset "kertomaelokuvat" sijoitetaan fiktiivisten aineistojen luokkaan 84.2.
Kun sekä hankinnat että poistot tehdään tapauskohtaisesti, todennäköisyyttä yksittäisen hankintaehdotuksen läpimenoon kysyjän hahmottelemassa tilanteessa on oikeastaan vaikea arvioida. Joitain suuntaviivoja voi kuitenkin yrittää hahmotella. Jos kirja/elokuva on poistettu vähäisen menekin vuoksi, uutta kappaletta ei ehkä olla kovin halukkaita hankkimaan yhden ehdotuksen perusteella. Tilanne on sama, jos kirjan/elokuvan on poistettaessa ajateltu jo eläneen aikansa kokoelman osana. Poistoihin on aina olemassa syyt ja perusteet, ja aineistokokoelmaa kokonaisuutena ajateltaessa on luonnollista ja väistämätöntä, että kokoelma elää ja sen koostumus muuttuu; ei ole tarkoituksenmukaista tarjota vuodesta toiseen täsmälleen samana pysyvää...
Reiner Stachin Kafka-elämäkertaa ei ole suomennettu. Tiedustelin mahdollisesta tulevasta suomennoksesta niin & näin -kustantamolta ja sain seuraavan vastauksen: "Kyseessä on kolmiosainen elämäkerta, jonka yhdessä osassa taitaa olla semmoinen 600–700 sivua, liian laaja niin & näin -kustantamolle." Nähtäväksi jää, tarttuuko joku toinen kustantamo haasteeseen joskus tulevaisuudessa.
Muita Kafkan elämäkertoja löytyy kirjastojen kokoelmista suomeksi, mm. Ernst Pawelin "Kafka" (1989) sekä David Zane Mairowitzin kirjoittama ja Robert Crumbin kuvittama "Kafka vasta-alkaville ja edistyville" (1995).
"Heinillä härkien kaukalon" on alun perin ranskalainen joululaulu nimeltään "Entre le boeuf et l'âne gris" 1600-luvun lopulta. Reijo Pajamo kertoo laulun historiasta kirjassaan "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat". Laulussa oli alun perin kuusi säkeistöä. Martti Korpilahti on kääntänyt niistä suomeksi neljä (säkeistöt 1-3 ja 6). Pajamon kirjassa ovat kaikki kuusi ranskankielistä säkeistöä ja niiden suomennokset. Suomentaja on Pirkko Lecorre. Vaikka laulussa kerrotaan lapsen syntymästä, viimeisessä säkeistössä ("Ristillä rinnalla ryövärin...") viitataan jo Jeesus-lapsen tulevaan kohtaloon.
Lähde:
Pajamo, Reijo: Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat (WSOY, 1982, s. 21-...
Tiedustelimme asiaa Geologian tutkimuslaitoksen kirjastolta, mutta sieltäkään ei kysymykseesi osattu antaa vastausta. Aihetta pohditaan monissakin verkosta löytyvissä artikkeleissa, mutta mitään täsmällistä hiilijalanjälkeä eri jalokiville ei niissäkään ilmoiteta.
https://www.linkedin.com/pulse/whats-carbon-cost-your-jewellery-benn-ha…
https://yle.fi/uutiset/3-6429335
https://slate.com/technology/2010/08/how-to-pick-an-environmentally-fri…
https://www.theguardian.com/sustainable-business/diamonds-conflict-mine…
https://blog.nationalgeographic.org/2012/01/12/conservation-gemstones-b…
Gerald Durrellin kirjasta The Talking Parcel , joka on julkaistu myös nimellä The Battle for Castle Cockatrice, on tehty animaatioelokuva nimeltä The Talking Parcel vuonna 1978. Suomenkielinen nimi on Papukaija Kaija ja Liskolinnan vanki. Olisiko tämä etsimäsi? Alla linkki elokuvatietokanta IMDB:n sivuille, jossa on tietoa elokuvasta, sekä hakupalvelu Finnan sivuille:
https://www.imdb.com/title/tt0330963
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121546
Elokuva on mahdollisesti ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Poistetusta aineistosta ei ole luetteloa, eikä kirjastokortinkaan kautta ole mahdollista löytää näitä vanhoja lainoja.
Valitettavasti näiden kappaleiden nuotteja ei löytynyt. Itse asiassa Matka-nimistä kappaletta ei löytynyt olenkaan Anne Mattilalta. Kappale Ei vielä on julkaistu levyllä Nyt voimme jatkaa, mutta siihenkään ei löytynyt nuotteja.
Maini Palosuon käännöksessä tuo kohta on käännetty näin: "niin laki on aasimainen - aivan pöllö. Jos laki on sitä mieltä, niin se on vanhapoika, ja pahinta mitä sille voin toivoa on, että senkin silmät avautuisivat koettelemuksissa. " (1954, s. 361)
Tekstin suurentamiseen sopivia laitteita näyttäisi olevan melkoisesti. Hyvin erilaisia ja erihintaisia.
Osa toimii jopa ilman tietokonetta. Sellaisia ovat mm. Visual Focuksen myymät Merlin HD Ultra laitteet sekä Polarprintin Traveller HD.
https://www.visualfocus.fi/ ja http://www.polarprint.fi/product/1994/Traveller+HD.html
Esimerkiksi Microsoftilla on tietokoneohjelmia, joiden avulla lukeminen ja kirjoittaminen helpottuu. "Microsoftin Oppimistyökalut on suunniteltu helpottamaan lukemista ja kirjoittamista. Oppimistyökalut sisältävä, verkossa toimiva Office 365 on kouluille maksuton ja se sisältää mm. verkkoversiot Wordistä ja PowerPointista. Oppimistyökalut (Microsoft Learning Tools) -osion kaikkia toimintoja ei...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Esimerkiksi Roald Dahlin kirjat ovat hauskoja, ne voisivat herättää kiinnostusta:
James and the giant peach / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
Matilda / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
The witches / Roald Dahl ; illustrated by Quentin Blake
Myös seuraavat näyttävät aika houkuttelevilta:
Zog and the flying doctors / by Julia Donaldson ; illustrated by Axel Scheffler
The ghost tower / Gillian Cross ; illustrated by Sarah Horne
Jack's junk / by Elizabeth Dale and Mirella Mariani
Harry Potter -sarja on sellainen, että lapset lukivat sitä englanniksi, kun niitä ei vielä ollut käännetty. Niiden kieli ei ole monimutkaista, mutta ne ovat massiivisen...
Linkin takaa löytyy The most mysterious song of the Internet eli "internetin salaperäisin laulu". Tämän Youtubesta useina versioina löytyvän laulun alkuperää on tiettävästi yritetty selvittää jo kauan, mutta vasta 2019 siitä tuli viraali ilmiö, kun se pääsi Youtuben sarjaan Tales from the Internet. Kukaan ei silti vieläkään tiedä laulun nimeä, sen esittäjää eikä sen tekijöitä.
Taustakertomuksen mukaan saksalainen nuorukainen - josta tiedetään nimimerkki Darius S. - äänitti laulun c-kasetille vuonna 1983 tai 1984 saksalaisen NDR-radiokanavan nuortenohjelmasta. Ohjelmaa tuolloin juontanut Paul Baskerville kommentoi kesällä 2019, ettei muista eikä tunnista tällaista laulua.
Musiikki on tyyliltään tuon ajan "uutta aaltoa" tai post punkia....
Kyseessä voisi olla Annikki Setälän Pikkunoita, joka on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjassa pikkunoita päättää muuttaa itsensä vuoden ajaksi Uula-pojaksi ja jäädä asumaan Lapin taloon. Ihmisten parissa hän kokee seikkailuja mutta joutuu myös ristiriitaisiin tilanteisiin. Kansikuvassa noita juoksee hameitaan pidellen.
Kirja on julkaistu kahdesti Lasten toivekirjasto -sarjassa, ja vaikka kansi on erilainen, itse kuva on molemmissa sama. Se löytyy mm. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au912e2a0a-73e5-432b-9f24-4c73a7b3443f.
