Kannibalismia esiintyy myös lintumaailmassa. Havaintoja tästä on tehty esimerkiksi merilintuyhdyskunnissa, joissa aikuisten tiirojen, pelikaanien ja fregattilintujen on havaittu hyökkäävän pesimäyhdyskuntansa poikasten kimppuun ja syövän niitä. Linnuista luultavasti kaikkein useimmin näin käyttäytyy harmaalokki (Larus argentatus). Lintujen kannibalismi ei kuitenkaan rajoitu vain merilintuihin: myös haikaran, tuulihaukan, västäräkin ja lepinkäisen on nähty syövän pesäpoikasia.
Monet eläimet syövät satunnaisesti oman lajinsa munia ja poikasia, vieläpä aikuisiakin. Näin tapahtuu tavallisesti silloin, kun populaation tiheys on liian suuri, mutta on havaittu myös monia sellaisia tapauksia, joissa tietyt yksilöt ovat hyökänneet omien...
"Myllärin Irenestä" on julkaistu erillisnuotti, jossa on laulun sanat suomeksi ja ruotsiksi, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Tässä nuotissa laulun suomenkielisenä nimenä on "Myllärin Ireene" (Scandia-Musiikki, [1955], 4 sivua). Tämä nuotti löytyy Kansalliskirjastosta ja Musiikkiarkistosta. Se ei ole lainattavissa.
Laulun alkuperäinen nimi on "Mjölnarens Irene". Sen on säveltänyt Leon Landgren ja sanoittanut Åke Gerhard. Ruotsinkielisellä nimellä ruotsinkielisin sanoin laulu löytyy monesta nuottijulkaisusta, esimerkiksi seuraavista:
Danstoppar (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Vispop 7 (Warner/Chappell Music Scandinavia, 1993, melodia, sointumerkit)
Dansbandhits 2 : på begäran (...
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974, useita uusintapainoksia, Gummerus) näyttää löytyvän useista Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi, mikäli kirjaa ei löydy oman alueesi kirjastoista.
Tällä hetkellä kirjaa ei näytä löytyvän nettiantikvariaateissa, mutta kannattanee jatkaa etsiskelyä. Joissakin antikvariaateissa voi myös jättää etsimänsä kirjan "puutelistalle".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Talvisodan nimen alkuperää on kartoittanut everstiluutnantti Antti Juutilainen artikkelissaan Sodan nimi (Talvisodan pikkujättiläinen, WSOY 1999). Ensimmäinen Juutilaisen löytämä maininta talvisodasta on jatkosodan päiväkäskyssä N:o 1: ”Kunniakas talvisotamme päättyi katkeraan rauhaan. - Tehty rauha oli vain välirauha, joka nyt on päättynyt.” Talvisota ei kuitenkaan tällä vielä vakiintunut käyttöön, sillä vielä 6.12. 1942 Mannerheim käytti sanontaa "sodassa 1939-40", mutta jo 28.1.1943 "talvisotamme ankarina kuukausina" ja 16.6.1944 "talvisodan jäyhät kuukaudet".
Kirjallisuudessa aikamääreellinen "talvisota 1939-1940" esiintynee ensimmäisen kerran teoksessa Kunnia - isänmaa : miten Suomi taisteli (Helsinki 1941), ja talvisota...
Monenlaisia kirjoja voi nykyään lukea kuvauksina ilmestymisaikansa yhteiskunnallisista oloista. Linnan, Canthin ja Sillanpään lisäksi esimerkiksi Aleksis Kiven (Seitsemän veljestä), Juhani Ahon (Rautatie, Papin tytär), Arvid Järnefeltin (Isänmaa, Veneh’ojalaiset), Maila Talvion (Pimeänpirtin hävitys), Ilmari Kiannon (Punainen viiva, Ryysyrannan Jooseppi), Joel Lehtosen (Putkinotko), Pentti Haanpään (Noitaympyrä, Kenttä ja kasarmi), Lauri Viidan (Moreeni), Veijo Meren (Manillaköysi), Hannu Salaman (Juhannustanssit) ja Timo K. Mukan (Maa on syntinen laulu) teoksia voi pitää aikalaiskuvauksina.
Lisää kirjailijoita ja teoksia löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia
Varpio & Huhtala (toim.):...
Pricen ajatus on, että meidän tulisi Arkhimedeen pisteestä, ajan ulkopuolelta (ei-mistään), tarkistella menneisyyttä ja tulevaisuutta aivan uudella tavalla. Tässä muutamia Helmet -kirjastojen kokoelmista poimittuja kirjaehdotuksia:
- On space and time ed. by Shahn Majid
- Brooks, Michael: Can we travel through time? The 20 big questions of physics
- Misak, C. J.: Truth and the end of inquiry : a Peircean account of truth
- Ridley, B. K.: Aika, avaruus ja asiat
- Rovelli, Carlo: Ajan luonne
- Capra, Fritjof: Fysiikka ja Tao
- Greene, Brian: Kosmoksen rakenne: avaruus, aika ja todellisuus
George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu ( A Song of Ice and Fire) -kirjasarjasta on ilmestynyt vasta viisi osaa. Kuudennen ja seitsemännen osan nimet ovat jo tiedossa, mutta ne eivät siis vielä ole ilmestyneet. Lisää tietoa vaikkapa Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tulen_ja_j%C3%A4%C3%A4n_laulu
Game of Thrones -sarjan 8. tuotantokausi on jo ilmestynyt. 7. tuotantokaudella sarja ohitti ilmestyneiden kirjojen tapahtumat. Tietoa sarjasta esimerkiksi elokuvatietokanta IMDB:n sivuilta:
https://www.imdb.com/title/tt0944947/episodes?season=8&ref_=tt_eps_sn_8
Kirjojen suhteen nimimerkin Kärsimätön on siis venytettävä kärsivällisyyttään ilmeisesti vielä hyvän aikaa.
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että pylväät ovat n. 17 metriä korkeita. Tieto on peräisin kirjasta Suomen eduskuntatalo (Hakkila, Siren, Viherjuuri, 1938)
Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä...
Chigozie Obioma on nigerialainen kirjailija, jonka uusi kirja "An Orchestra of Minorities" on kaupunginkirjaston kokoelmissa olemassa ruotsinkielisenä ja englanninkielisenä. Todennäköisesti kirja tullaan suomentamaan, sillä se on voittanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja, ja on tällä hetkellä Booker Prize 2019 -ehdokas. Obioman aiemmin ilmestynyt kirja, "Kalamiehet", on Atena Kustannus Oy:n julkaisema, mutta kevään 2020 julkaisuluettelossa kirjaa ei mainita.
Niilo Rauhalan runo Saarnamatka on kokoelmasta Lähellä pyhää aamua (1979). Runo on luettavissa myös antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla, 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi, 2000).
Tavua sinänsä ei ehkä ole kyetty määrittelemään tyhjentävästi siten, että määritelmä olisi universaali eli kaikkiin kieliin soveltuva, mutta siitä huolimatta tavu on puheen prosodisten ominaisuuksien kuvauksessa kutakuinkin välttämätön äännerakenteen yksikkö - kielestä ja kielen kirjoitusjärjestelmästä riippumatta.
Joissain kielissä kirjoitusjärjestelmät ovat kehittyneet sellaisiksi, että niissä yksittäiset kirjoitusmerkit jo sinänsä vastaavat yksittäisiä tavuja. Esimerkiksi kiinan kieli on tällainen: kukin kirjoitusmerkki vastaa yhtä tavua. Kiinan tavarataloa merkitsevä sana 百货商店 (bǎihuòshāngdiàn, kirjaimellisesti "paljon tavaran kauppapaikka") koostuu siis neljästä tavusta, joilla kullakin on oma merkkinsä: 百 (bǎi), 货 (huò), 商...
Emme onnistuneet kirjastossa löytämään ääninäytettä tai kuvausta äänestä jonka aiheutuu ainoastaan pyrokplastinen tuhkapilvi ja joka erottuisi muusta tulivuoren purkautumisen aiheuttamasta paukkeesta ja jylinästä. Internetistä löytyy kuitenkin videonäytteitä, joista näkyy ja kuulee pyrokplastisen tuhkapilven vyöryminen. Voit hakea näitä esim. hakusanoilla pyroclastic flow sound.
Geofyysikot ovat kuitenkin kyenneet erottamaan vulkaanisen ukkosen äänen tulivuoren muusta jylinästä. Kyseessä oli Alaskassa sijaitsevan Bogoslof tulivuori. Tutkijat julkaisivat tutkimustuloksensa vuonna 2018 Geophysical Research Letters lehdessä. Viite:
Haney, M. M., Van Eaton, A. R., Lyons, J. J., Kramer, R. L., Fee, D., & Iezzi, A. M. ( 2018). Volcanic...
Kyseessä on luultavasti Tommy Tabermannin runoteos Yksinäinen tyttö ja yksisarvinen. Kirjan on julkaissut Gummerus vuonna 2003. Kuvat on tehnyt taidegraafikko Mirka Johansson. Runokokoelma löytyy Helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611936. Jos kirjan haluaa ostaa itselleen kannattaa kysellä antikvariaateista.
Venäläistä kirjallisuutta hyvin tunteva kollegani selittää nimiasiaa näin:
"Venäläiselle nimikäytännölle on ominaista, että ihmisellä on virallinen nimi – esim. Aleksandr – jota käytetään nimenomaan virallisissa yhteyksissä. Arkielämässä ihminen käyttää itsestään jotain virallisen nimensä kevyempää varianttia. Nimet Saša ja Šura ovat tällaisia nimen Aleksandr jokapäiväisiä versioita.
Aleksandr Živagon kutsumanimi vaihtuu todella aika yllättävästi. Aluksi pikkuista Aleksandria kutsutaan nimen Saša hellyttelymuodolla Šašenka. Mutta kun perhe sitten lähtee pitkälle junamatkalle romaanin seitsemännessä osassa, Šašenkasta onkin tullut Šurotška (hellyttelymuoto nimestä Šura). Nimi Šurotška säilyy jatkossa. Aivan romaanin lopussa teini-...
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Laulu on nimeltään "Tulis jo joulu" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maija-Liisa Könönen. Laulussa lapsi ja äiti laulavat vuorotellen. Laulu alkaa: "Äiti kerro miten pitkä aika jouluun on... äiti monta yötä jouluun vielä on". Äiti laulaa: "...piparkakut voimme alkaa vaikka heti huomenna. Joulu joutuu kyllä kunhan aika on."
Laulusta ei ole julkaistu nuottia. Sen ovat levyttäneet Mai-Lis Könönen (äiti), Nina Lehtimäki (lapsi) ja Lasse Könösen studio-orkesteri. Tämä esitys löytyy seuraavilta C-kaseteilta:
Joulun aikaan : uusia ja vanhoja joululauluja (Minimusic, [1981])
Hyvää joulua! : 16 kauneinta joululaulua (Minimusic, [1983], Minimusic MIC132)
Tonttumetsän superjoulu : joulun ajan musiikkia (Minimusic, [1988])
Hyvää joulua! : 16...
