Simone Bilesista on kyllä julkaistu kirjoja englanniksi mutta valitettavasti niitä ei löydy mistään suomalaisesta yleisestä kirjastosta.
Verkosta löytyy runsaasti Bilesia käsitteleviä artikkeleita.
Tässä kolme kattavinta suomenkielistä artikkelia, jotka löysin:
https://yle.fi/urheilu/3-10507312
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000006203671.html
https://yle.fi/urheilu/3-11018268
Tässä englanninkielisiä artikkeleita:
https://www.vox.com/culture/2019/10/10/20908435/simone-biles-gymnastics-best-ever
https://eu.usatoday.com/story/sports/columnist/nancy-armour/2019/10/12/simone-biles-world-championships-gymnastics-titles-tokyo-olympics/3945703002/
https://www.biography.com/athlete/simone-biles
Kirjan kestävyyteen vaikuttaa merkittävästi sidosasu. Sidotuissa kirjoissa käytetään joko liima- tai lankasidontaa, joista lankasidonta on kestävämpi, mutta myös kalliimpi. Nidotun kirjan sivut taas irtoilevat helposti, vaikka osaa niistä voidaankin kirjastokäyttöä varten vahvistaa niittaamalla. Joidenkin arvioiden mukaan yhden kirjan pitäisi kestää noin 70 lainauskertaa elinkaarensa aikana. On myös arvioitu, että kovakantinen eli sidottu kirja kestäisi keskimäärin 100 ja pehmeäkantinen eli nidottu noin 40 lainauskertaa. Helsingin kaupunginkirjaston kirjansitoja on arvioinut, että kirjat kestäisivät nykyään vain noin 20 lainauskertaa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aikuistenosaston kirjastonhoitajan mukaan muovitettu pokkarikin saattaa...
Alex Morganista löytyy vain vähän tietoa ruotsiksi lasten tietokirjasta Illugi Jökulsson: Världens bästa kvinnliga fotbollsspelare (2015), löytyy Vaskista hakemalla kirjan nimellä https://vaski.finna.fi/ Kirjasessa esitellään lyhyesti parhaita naisjalkapalloilijoita.
Oheisessa Helsingin Sanomien Matias Strozykin kirjoittamassa artikkelissa (5.12.2018) on enemmän tietoa https://yle.fi/urheilu/3-10507624
Biography.comin artikkelista löytyy englanniksi tietoa Morganista https://www.biography.com/athlete/alex-morgan
Muutamia teoksia löytyy meidän kokoelmista:
Etulinjassa itään ja länteen : Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle / Airio, Pentti.
Junalla sotaan ja sotaa pakoon : sota-ajan junamatkoja -kirjoituskilpailun parhaat / toimittanut Heli Mäki.
Tehtävä Utissa : venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 / Heimo Siiropää, Jukka Vesen, Heikki Kauranne.
Tuokiohavaintoja Kouvolan seudun ilmapuolustuksesta talvi- ja jatkosodassa sekä sotien poliittinen tausta / Pekka Vanhala.
Maanpuolustustyötä Kymenlaaksossa II : Kymenlaaksolaiset isänmaan asialla 1917-1945 / Vitikainen, Erkki.
Kovat päivät Kouvolassa / Ranta, Jorma.
Kouvolan ilmapuolustus talvisodan aikana / Tanska, Jukka-Pekka.
Kotirintamaelämää löytyy Kouvolan...
Kansainvälinen televiestintäliitto ITU, joka on YK:n alainen järjestö, jakaa ja hallinnoi kansainvälisiä suuntanumeroita eli maakoodeja. Suuntanumerot ovat 1-3 numeron pituisia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_suuntanumero
Suomi on saanut nykyisen maatunnuksensa 358 vuonna 1968. Koodit vahvistettiin Kansainvälisen lennätin- ja puhelinalan neuvoa antavan komitean (CCITT) yleiskokouksessa, Helsingin Uutiset -lehden uutisen mukaan numero valikoitui Suomen numeroksi sattumanvaraisesti. Uutinen on luettavissa alta:
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/731571-miksi-suomessa-puhelinten-maatunnus-on-kolminumeroinen-358-suomen-edustaja-vaihtui
Kauniaisten kirjastossa ei ole mahdollista siirtää vinyylilevyjä Cd-levyiksi. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa tämä mahdollisuus on ainakin Entressen, Itäkeskuksen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Kannatta siis ottaa yhteyttä johonkin näistä kirjastoista.
Digitointipalvelut Helmet-kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Digitointilaitteet(72033)
Ensemble- ja orkesterikokoonpanojen nuottimateriaaleja ei yleensä ole kirjastojen kokoelmissa, vaan ne ovat vuokra-aineistoa. Einojuhani Rautavaaran Octet for Winds (1962) on saatavissa vuokraksi Fennica Gehrmanin kautta. Teos löytyy palvelun Hire materials -alasivulta hakutoiminnolla.
Tilauskäytännöt vaihtelevat maittain. Tilaus tapahtuu joko Zinfonia-portaalin kautta tai paikalliselta välittäjältä. Käytännön ohjeet sekä Fennica Gehrmanin toimiston yhteystiedot löytyvät sivulta https://www.fennicagehrman.fi/hire-materials/how-to-order/
Kenttäpostia-laulun (sävellys Kalevi Tiili, teksti Helvi Salminen) sanat löytyvät nuottikirjasta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (Fazer, 1994).
Saatavuus Outi-kirjastoista.
Oman kirjastoalueesi kokoelmista ei löydy äänitehostelevyjä, joilla olisi sodan ääniä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy pari äänitettää, jolla on etsittyjä äänitehosteita.
Military sounds and firearms (Distributions Madacy, 1987)
Sound effects = Bruitages = Geluiden = Geräusche. 6 / concept: X: Pelgrims, J. H. Vatter ; compilation D. Van Mourik, J. Dubois, Dureco, 1988)
Sonic booms. 2 (produced and mixed, soundfield design engineering by Brad S. Miller ; recorded by Brad Miller, Patricia Miller, Joe Niklas, 1990)
Äänitteet ovat tilattavissa kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä oman kirjastosi kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen netissä: https://lastu.finna.fi/Content/info#librarycard
Kirjastokortti täytyy kuitenkin hakea kirjastosta ja sen saa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Etsimäsi runo on Anna-Mari Kaskisen runo Mikä mies!, jonka voit lukea Anna-Mari Kaskisen kootuista runoista Minä en sinua unohda (2001 ja 2007, Kirjapaja).
Runokokoelma löytyy oman verkkokirjastosi kokoelmista.
Kaupalliset äänikirjakustantajat miettivät, mille äänikirjalle on kysyntää. Cd-äänikirjamarkkinat ovat kuitenkin pienet verrattuna kirjoihin. Varmasti uutuuskirjat ovat kysytympiä äänikirjoina kuin vanhemmat julkaisut. En löytänyt tarkempaa tietoa äänikirjojen tuottamisen hinnasta verrattuna tavallisiin kirjoihin, mutta sekin voi vaikuttaa äänikirjojen tuottamiseen. Toki vanhempiakin kirjoja löytyy cd-muodossa.
Tilastokeskuksen syntyneiden tilastossa on tietoja vain synnytyksistä äidin iän mukaan. Tilaston kotisivu löytyy täältä: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html ja tilastotaulukot täältä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true
Tiedot saa poimittua esimerkiksi taulukosta 4. 004 -- Elävänä syntyneet sukupuolen, järjestysluvun ja äidin iän (1-v.) mukaan 1990 - 2017. Vuonna 2017 syntyi 101 lasta, joiden äiti oli synnytyshetkellä alaikäinen ja asui vakinaisesti Suomessa. Vuoden 2018 tiedot julkaistaan 4.12.2019, jolloin myös linkki taulukkoon voi muuttua.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’....
Taitaisi olla Tango Mandolino, esimerkiksi Taisto Tammi on esittänyt kyseistä kappaletta.
Kyseinen kappale löytyy esimerkiksi Taisto Tammen cd-levyltä '20 suosikkia : Muistojeni ruusut', jossa on hänen kappaleitaan vuosilta 1964-1976.
Kollega vinkkasi Heli Laaksosen runoa 'Mummuks tahtomine', joka löytyy teoksesta Pulu uis.
Runo alkaa: "Tule viäl semne aamu,/ ko mää herä ilman kello oikke aikasi,/ keitän ittelän kaffet, polje Monarkin kans kaupunkil,/ ole oven taka vartomas ko L. Lehtose Leninkiliikke/ myyjäfrouva tule töihi, päästä munt sisäl,/ autta valikoittema heijä suurimma,/ vaaliampunasimma pualpunttisimma aluhousu--"
Kuulostaako yhtään tutulta? Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kysyjän etsimää runoa?
Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari).
Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää.
Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Juhani Ahon lastu Kello (1884) on julkaistu useammassakin kokoelmassa ja sivumäärä riippuu niteen koosta.
Vuonna 1904 ilmestyneessä kokoelmassa Lastuja.Viides kokoelma Kello-lastu on 24 sivua pitkä (ss. 57 - 80).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100437/Lastuja_viides_kokoelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vuonna 1918 julkaistuissa Juhani Ahon Koottujen teosten ensimmäisessä nidoksessa Kello-lastussa on 16 sivua (ss. 32 - 47).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100655/Kootut_teokset-1_nidos.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Alla muutama sirkusaiheinen kuvakirja, joissa esiintyy myös pelle:
- Klovnit Pulla ja Pitko / kirjoittanut Penny Dolan ; kuvittanut Bruno Robert
- Sirkus saapuu kirjastoon / Markus Majaluoma
- Miina ja Manu sirkuksessa / Jari Koivisto
Myös nämä ovat kuvakirjoja sirkuksesta:
- Pikku Papun värikäs sirkus / Liisa Kallio
- Sirkuskoira Roope ja Rops / Tuula Pere, taiteilija Francesco Orazzini
- Sirkuspoika Oliver -kirjat / Marjut Luukkonen, Veera Miettinen, taiteilija
Kirjat saa lainaan Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/
