Markkinointi & mainonta -lehden osoitteessa olevassa https://www.marmai.fi/uutiset/salkkari-varkaalle-rotos-kavi-kalliiksi/e8d999db-c44a-35aa-9a52-f185b3ae0910 jutussa mainitaan, että henkilö on tuomittu Salatut elämät -sarjan jaksojen levittämisestä ja MTV3:n oikeuksien loukkaamisesta. Emme pysty kuitenkaan sanomaan, mistä oikeuksista on ollut tarkalleen ottaen kyse. FremantleMedia Finland Oy on tuottanut sarjan, joten luultavasti sillä on oikeuksia myös hallussaan. Lisäksi esimerkiksi sarjaan musiikkia tai muita asioita tehneillä saattaa olla tekijänoikeuksia sarjassa esiintyviin asioihin.
Edellä mainituilla tahoilla on asioista luultavasti sopimuksia, joilla oikeuksia on luovutettu. Emme pysty kuitenkaan ottamaan kantaa niihin....
Tiedot näyttäisivät olevan Geni.com-sukututkimussivustolla:
https://www.geni.com/people/Lars-Petter-Pekka-Br%C3%A4nnes/6000000006762674711
https://www.geni.com/people/Olga-Br%C3%A4nn%C3%A4s/6000000018964744516
Lauri Meren kirjoittama elämäkerta Tauno Palo (Otava, 2008) vahvistaa syntymävuodet (isä 1874 ja äiti 1876) ja äidin kuolinvuoden (1945). Muiden tietojen oikeellisuutta en pystynyt varmistamaan.
Laulu sisältyy Zacharias Topeliuksen näytelmään "Totuuden helmi". Näytelmässä sen esittää Kerjäläispoika. Laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, ja hänen toimittamastaan nuotista "Koulun kuorolauluja" laulu löytyy nimellä "Kerjäläispoika" (sanat, kolmiääninen nuotinnos).
Nähdäkseni minulta ei ole yhteinen lauseenjäsen, sillä se ei ole mukana jälkimmäisessä lauseessa. Jälkimmäisessä lauseessa persoonamuoto on predikaattiin sulautuneena subjektina, ensimmäisessä taas sana on adverbiaali, eivätkä ne voi korvata toisiaan vaan ne ovat lauseissa eri rooleissa. Jälkimmäinen lause on myös ihan sellaisenaan kokonainen. Niinpä pilkku tulisi lauseiden väliin.
Asia on helppo testata laittamalla sana näkyviin myös toiseen lauseeseen: ”Yhdyssanojen oikeaoppisen käytön voisin väittää onnistuvan minulta miltei aina ja minulta olen tietoinen yleisistä kirjoitusvirheistä.” Ei kuulosta lainkaan toimivalta. Jos taas persoonamuoto olisi molemmissa lauseissa verbissä, pilkku voitaisiin jättää pois.
Osoitteesta http://www...
Léo Ferrén säveltämä ja sanoittama laulu "Avec le temps" sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Ferré, Léo: Top Léo Ferré : paroles et musique avec accompagnement piano
Salvador, Henri: Performances (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit)
Myös verkosta löytyy nuotteja tähän lauluun esimerkiksi Google-haulla: "avec le temps" ferre pdf.
Kirja voisi olla Diana Wynne Jonesin Rönsyilevä talo. Se sijoittuu samaan maailmaan kuin kirjailijan aiemmat romaanit Liikkuva linna ja Leijuva linna.
Rönsyilevässä talossa Sempronia-täti lähettää päähenkilö Charmainin huolehtimaan isosedän talosta.
Tällaisia tilastoja ei oikeastaan ole vielä juurikaan kerätty. Kirjastoissa on alunperin kerätty vain sellaisia tietoja, joissa ei ole asiakkaiden tietoja lainkaan, esim. aineiston lainausmääriä, https://tilastot.kirjastot.fi/. Nyttemmin dataa pystytään analysoimaan niin, että henkilökohtaiset tiedot on häivytetty, mutta tämän tyyppinen analysointi on vielä melko alkuvaiheissa eikä sitä ole oikein julkaistu paljoakaan. Jaani Lahtisen palvelun vaikuttavuuden raportointityökalu on ensimmäisiä ja sitä esittellään julkaisussa Kirjastojen vaikuttavuus, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/lainausdata.html . Helsingin kaupunginkirjaston Jouni Juntumaalta voisi tiedustella, millaisia tietoja voisi saada käyttöönsä ja onko tuon tyyppistä...
Tarina on hyvin samantyyppinen kuin Raul Roineen Tarinoita Metsolan väestä satukokoelmasta löytyvä Koiran ja suden ystävyys. Siinä susi aikoo syödä koiran, joka kutsuu suden mieluummin syömään upeaa hääillallista. Susi hyväksyy ehdotuksen ja niin koira ja susi piiloutuvat hääsaliin pitopöydän alle. Hääväki heittelee luita ja jopa paistinkimpaleen koiralle ja susi syö hyvällä mielihalulla. Lopuksi hääväki alkaa laulaa ja leikkiä piirileikkejä, ja tässä vaiheessa susi intoutuu mukaan lauluun, ensin vienosti ulisemalla ja sen jälkeen oikein ulvomalla. Koira yrittää hyssytellä sutta, mutta tämä ei voi olla ulvomatta. Tässä vaiheessa väki katsoo pöydän alla ja susi hutkitaan kuoliaaksi.
Martti Haavion Iloisessa eläinkirjassa tarina ...
Tämän kysymyksen selvittäminen kirjastoalan asiantuntemuksella valmiista lähteistä tuntuu olevan melko mahdoton tehtävä. Löysin tällaisen vastauksen Tieteen kuvalehdestä, mutta siinä ei ole vastaajan tietoja, joilla voisi jatkaa hakua siihen suuntaan, https://tieku.fi/kulttuuri/kielet/sukupuoleton-han-on-yleinen-ilmio-maailman-kielissa. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa sivutaan tätäkin asiaa, kun keskustellaan suomenkielen sukupuoli-ilmauksista, https://areena.yle.fi/1-2272344 . Tieteellisiä artikkeleita, joissa kielten sukupuolia käsitellään löytyy, Liisa Tainio : Gender in Finnish Language Use: Equal, Inequal and/or Queer? https://webfu.univie.ac.at/texte/tainio.pdf. Tällaisesta kirjasarjasta olisi varmasti...
Ylen verkkouutisen mukaan kasteen suosio on ollut pitkään laskussa, perinne ei ole enää itsestään selvä. Helsinkiläisistä lapsista kasteen saa runsaat 40 prosenttia. Pienemmillä paikkakunnilla kastetraditio on selvästi yleisempi.
https://yle.fi/uutiset/3-10742711
Kyseessä on kenraali ja poliitikko Moshe Dayan (1915 - 1981).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moshe_Dayan
https://www.britannica.com/biography/Moshe-Dayan
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta "Vuoden viimeinen kesä". Runo alkaa sanoilla : "Tulevasta elämästä ruohomattona voin kertoa seuraavaa.
Onpa mukavaa tässä olo. Lopultakin minut on kynitty." Runo löytyy sivulta 138.
Näin kerrotaan Pompeiuksen sanoneen merimiehille, jotka pelkäsivät lähteä myrskyssä merelle kuljettamaan viljalastia Roomaan: Navigare necesse est, vivere non est necesse eli merenkulku on välttämätöntä, eläminen ei ole välttämätöntä. Tällä hän tarkoitti siis, että tärkeät tehtävät on tehtävä vaarankin uhatessa.
Kaikki, paitsi purjehdus on turhaa on Junnu Vainion sanoittama ja Lasse Mårtenssonin säveltämä kappale. Antiikin ajan lentävä lause on varmaankin inspiroinut sanoittajaa. Sekä Vainion että Mårtenssonin kerrotaan olleen innokkaita purjehtijoita, joten luultavasti ajatus liittyy purjehduksen ihanuuteen ja tärkeyteen sen harrastajalle.
22. Kenttäsairaalan digitoitu sotapäiväkirja päättyy harmillisesti vuoteen 1943. Jatkosodan historia -teossarjan 6. osa sijoittaa 22.KS:n Ilomantsiin 15.8.1944. Kenttäsairaalan B-osasto on saman teoksen perusteella toiminut kesäkuun loppupuolella 1944 II AK:n päähuoltokeskuksen alaisuudessa Suojärven Varpakylässä.
Koska kirjallisuuslähteet jättivät kysymyksiä, kysyimme neuvoa kenttäsairaaloihin perehtyneeltä ja aiheesta Suomen Sotahistoriallisessa Seurassa luennoineelta Mikko Tyniltä, sekä Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltoselta. Kenttäsairaalan toistuvasti siirtymään joutuneet A- ja B-osastot toimivat vuoden 1944 aikana yli kymmenellä eri paikkakunnalla, siirtyen Maaselän kannakselta Suojärven kautta Ilomantsiin ja...
Kyseessä lienee Seija Paasosen Taiteilijoiden taivaat, jossa ilmatieteen ammattilainen ja taiteenharrastaja Paasonen tutkailee taidehistorian mestariteoksia meteorologin silmin.
Magneettikuvaus (lyh. MRI magnetic resonance imaging) Magneettiresonanssikuvaus, MR-kuvaus on lääketieteellinen tutkimusmenetelmä, jolla voidaan muodostaa poikkileikkauskuvia ihmiskehosta. Magneettikuvaus on suhteellisen uusi tutkimusmenetelmä, ensimmäiset tällä tekniikalla tehdyt kuvaukset tehtiin 1974-1978 ja markkinoille laitteet tulivat 1980-luvun alkupuolella. Suomessa ensimmäinen magneettikuvauslaite otettiin käyttöön 1980-luvun lopussa. Ihmiskuvantamiseen käytettyjen magneettien kenttävoimakkuus on yli 40-kertaistunut sitten 1970-luvun, jolloin magneettikuvantaminen keksittiin.
Monimuuttujainen magneettikuvaus (lyh. mp-MRI) on tavanomaisen ja toiminnallisen magneettikuvauksen yhdistelmä, jolla erityisesti eturauhasen kasvaimet...
Kirjastotilastot löytyvät osoitteesta https://tilastot.kirjastot.fi/ .
Visuaalinen kartta kirjastojen tilastoista näyttää esimerkiksi lainausluvut suhteutettuna asukaslukuun: https://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Kokonaislainau…
Aluehallintoviraston sivuilla lisätietoa kirjastoista vuodelta 2018. https://www.avi.fi/web/avi/kirjastotilastot . Kirjastoissa järjestetään runsaasti tapahtumia, joiden kävijämäärät ovat kasvussa. Myös e-aineiston käyttö kasvaa, tosin sen osuus koko aineistosta on edelleen pieni.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paajanen” sisällöstä ei ole varmaa tietoa. Tietoja nimestä on 1500-luvun puolivälistä alkaen Savosta ja Karjalankannakselta. Savosta nimeä on levinnyt myös Pohjois-Pohjanmaalle. Paikoin vanhat kirjoitusasut voitaisiin lukea Paija tai Paja –nimiksi. Vuonna 1998 Suomessa on asunut 1930 Paajasta.
