Kyseessä voisi olla hyvinkin hirvikärpänen. Sillä on todellakin imukärsä, jolla se imee verta hirvestä. Osoitteesta http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonteiset/hirvikarpanen.html voit katsoa kuvan, jos huomaamasi hyönteinen näyttää tuollaiselta.
Täydellistä englantia tuskin puhuu edes suurin osa suomalaisista lääkäreistä, riippuen toki siitä, mikä täydelliseksi lasketaan. Täydellisyyden määrittely on muutenkin aika hankalaa. Äidinkielenään englantia puhuvat saattavat käyttää englannin murteita, joita toisenlaista englantia käyttävät eivät kunnolla ymmärrä.
Yleisesti ottaen voisi ajatella, että englantia todennäköisesti puhuvat erittäin hyvin ne, joiden ammatissa englannin kieli on olennainen ja jatkuvasti tarvittava. Esimerkiksi englanninopettajat luonnollisesti osaavat kaikki englantia, mutta välttämättä kaikilla heilläkään englanti ei ole aivan täydellistä tai äidinkielistä tasoa. Englannin kielen tulkit ovat toinen ryhmä, jonka voisi olettaa osaavan englantia todella hyvin....
Suomen esihistoriallinen aika on melkoisen pitkä. Se alkaa jääkaudesta ja jatkuu pohjolan viikinkiajan loppuun ja kristinuskon tuloon. https://web.archive.org/web/20160411022107/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria
Koska kirjoitettuja lähteitä ei ole, on ihmisten arki jäänyt arvailujen varaan. Emme aivan varmasti tiedä, miten he suhtautuivat vähäväkisiin kanssakulkijoihinsa.
file:///C:/Users/e23lib/Downloads/58694-Artikkelin%20teksti-59976-1-10-20160620%20(1).pdf Ihmiskuvaa voidaan hahmottaa esimerkiksi esinenäyttelyjen perusteella.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154774/ihmisjak.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Monissa suomen historiasta kertovissa kirjoissa on pieni...
Kyseessä voi olla kuusen koristemuoto ns. pallolatvakuusi tai tuulenpesäkuusi. http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/metsataimitarhapaivat/Nikkanen-Kuusen-koristemuodoista-koristepuulajikkeita.pdf Myös männyllä on melko yleisesti tuulenpesä-latvustoja. http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/ps-tuule.htm
Koivun ja muiden lehtipuiden tuulenpesät aiheuttaa tuulenpesäsieni. Kuusessa tuulenpesä on periytyvä geenimuutos latvuston kasvupisteessä. Siksi tuulenpesäkuusia on voitu jalostaa koristekasveiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulenpes%C3%A4sienet
Luonnonvarakeskukselle (Luke) on myönnetty Euroopan unionin laajuiset kasvinjalostajanoikeudet kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, lajikenimeltään ’Punahilkalle...
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että myyrä on ikivanha sana, jolle löytyy vastineita monista sukukielistä. Siten sitä on pidettävä omaperäisenä. Kirjakielessä sana on esiintynyt jo Agricolan ajoista asti.
Tarkemmista lajimääreistä maamyyrä ja peltomyyrä etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti kerro mitään, eikä tämän vastauksen puitteissa asiasta ole mahdollista tehdä laajaa selvitystyötä esimerkiksi eläintieteellisiä kirjoja tutkimalla. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot antavat kuitenkin peltomyyrän vanhemmaksi hakutulokseksi Tähti-lehden 5.1.1866. Vastaavasti maamyyrä esiintyy Ilmarinen-lehdessä 1.4.1870. On toki mahdollista, että sanat ovat esiintyneet jo aikaisemmin eikä tekstintunnistus ole...
Selvittelin suomalaisen kaukolainajärjestelmän historiaa, mutta kovin tarkkoja tietoja ei löytynyt lähdeoksistani. Pirjo Vatasen teoksessa Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi (SKS, 2002) kerrotaan, että laajamittaisen kaukopalveluajatuksen esitti jo vuonna 1909 Uno Therman, joka ehdotti perustettavaksi erityistä keskuskirjastoa, joka lainaisi kirjoja asiakkaille kaukopalveluna paikallisten kirjastojen kautta. Keskuskirjasto olisi saanut vapaakappaleoikeuden, sinne olisi hankittu myös kansainvälistä kirjallisuutta, ja se olisi vapautettu postimaksuista. Asia ei kuitenkaan lopulta edennyt käytäntöön asti.
Pääkirjastojen aineistoa on voitu lainata ilmeisesti jo pitkään sivukirjastojen kautta. Sven Hirnin teoksen...
Onpa harmillista!
Välitän palautteesi WSOY:lle.
Soitin oikeaa ihmistä etsiessäni WSOY:n vaihteeseen ja he kertoivat palautteiden kuuluvan markkinonintivastaavalle. Tulkitsisin neuvon niin, että palautetta voi lähettää osoitteella: Markkinointi- ja viestintäpäällikkö satu-maria.rastas@wsoy.fi
Niin on. Pulttiboisin jaksossa 26 on imitointi, jonka kohteena on Pirkka-Pekka Petelius ja Pedro Hietanen esittämässä iskelmää Muistan sua, Elaine. Pirkka-Pekka Petelius esittää Pedro Hietasta ja Aake Kalliala esittää Pirkka-Pekka Peteliusta. Jakso on dvd-levyllä Pulttibois : originaalijaksot 23–34. Levyn voi kaukolainata.
Disneyn uudelleenfilmatisointeja on esitetty:
Viidakkokirja 13.4.2016
Beauty and the beast - kaunotar ja hirviö 17.3.2017
Maija Poppasen paluu 25.12.2018
Dumbo 29.3.2019
Aladdin 22.5.2019
Tulossa on seuraavat ensi-illat:
Leijonakuningas 17.7.2019
Pahatar 18.10.2019
Kaunotar ja kulkuri 12.11.2019
Mulan 27.3.2020
Cruella 23.12.2020
Lähteet:
Disney uudelleenfilmatisoi 22 rakastettua klassikkoelokuvaa - tässä lista https://www.iltalehti.fi/viihde/a/201704152200103364
Insider https://www.insider.com/disney-live-action-remakes-2017-2/#a-live-action-beauty-and-the-beast-is-currently-in-theaters-starring-emma-watson-as-belle-1
IMDB ...
THL on tehnyt tällaisia testejä suuremmista jätevesimääristä. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus. Jutun lopusta löytyy parin sellaisen henkilön yhteystiedot, joilta voisit ehkä tiedustella asiasta tarkemmin.
Yhden taloyhtiön tuloksista tuskin kuitenkaan on viranomaisille yhtään mitään apua, enkä ole varma, liittyisikö moiseen testaamiseen yksityisuudensuojaan liittyviä ongelmia, kun kyseessä olisi kuitenkin melko pieni otos ihmisiä. Jos tuollaiseen aikoisi ryhtyä, kannattaisi etukäteen selvittää asian lainsäädännöllinen puoli juridiselta asiantuntijalta.
Saatuasi noutoilmoituksen varaamastasi teoksesta, voit hakea sen suoraan varaushyllystä noutoilmoituksessa olevan varausnumeron avulla. Mikäli et löydä varaustasi, voit näyttää kirjastokortin asiakaspalvelupisteessä olevalle henkilökunnalle ja he opastavat mistä varaus löytyy. Tämän jälkeen kirja pitää vielä lainata ja sen voi tehdä kirjaston lainausautomaatilla tai asiakaspalvelupisteessä.
Kyseessä on ilmeisesti Peter von Baghin toimittama radiosarja Elämää suuremmat elokuvat vuosilta 1984 – 1993. Osa sarjasta esitettiin toiveuusintoina vuonna 2015.
Ohjelmasarja ei ole enää kuunneltavissa Yle Areenassa. Ylen Tallennepalvelu julkaisi sarjasta äänitteen c-kasettina, mutta näyttää siltä, että kasetteja on vain Lastu-kirjastojen kokoelmissa Lahden seudulla. Kasetteja voi tilata kaukolainaa, mutta kaukopalvelu on maksullista. Lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voitte lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarja on kuunneltavissa myös KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) asiakaspisteissä.
https://rtva.kavi.fi/
Voitte esittää Ylelle uusintatoiveen...
Kyllä tieto St. Urho’s Pubin avajaisista tuntuu olevan hieman ristiriitainen. Kuten mainitsit kysymyksessäsi Helsingin Uutisten artikkelissa vuodelta 2012 (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/100466-kekkosen-nimikkopubi-kutsuu-presidentteja) sanotaan, että avajaiset pidettiin 7.6.73. Löytyy myös yksi vuonna 2019 julkaistu Helsingin sanomien Nyt-liitteen artikkeli (Mansikka, 8.3.2019), jossa kerrotaan mistä St. Urho’s Pubin nimi on peräisin. Kyseisessä artikkelissa väitetään, että avajaiset pidettiin 3.6.73. Näiden molempien artikkelien mukaan Kekkonen ei päässyt pubin avajaisiin vaan vieraili pubissa vasta marraskuussa samana vuonna.
Toisessa löytämässäni Helsingin sanomien artikkelissa vuodelta 1995 (Pyykkönen, 4.4.1995)...
Kun minkä tahansa eliön vanhemmista ja heidän vanhemmistaan jne. piirtää sukulaissuhteet ilmaisevan kaavakuvan, siitä tulee haaroittuvan puun näköinen. Joskus se piirretään niin, että vanhemmat sukupolvet ilmaistaan "puun juurina", nuorimmat "puun uloimpina oksina".
Sukutaulukoita voi tehdä toki monilla muillakin tavoilla, mutta kuvallisena esityksenä puumainen haaroittuminen on lähes väistämätöntä ja luonnollista. Sen suurimpana rajoituksena on sukupuun viemä tila. Kun sukupolvia on monia peräkkäin, täytyy jatkuvasti lisääntyvä tieto sulloa yhä pienempään tilaan, jolloin jossain vaiheessa tulee erottumisen raja vastaan. Tietokoneen ruudulla voidaan informaation näkyvyyttä suurentaa, mutta silloin menetetään taas puun havainnollinen muoto...
Mandingonkielisen säkeistön Missä se Väinö on -kappaleeseen on tehnyt senegalilaistaustainen koransoittaja Malang Cissokho, joka on esiintynyt myös muun muassa Youssou N'Dourin kanssa. Cissokho vastasi ystävällisesti tiedusteluun kappaleen sanoituksista:
"Alla käännökseni mandingon kielestä:
Dunuja mbe kumala Väinö ma Väinö - Maailma, laulan Väinölle Väinö
Jukka ding ke le - Jukan poika
Kati ding ke le - Katin poika
Alah man ning mbe simajala - Toivotan sulle pitkää elämää kanssamme
A-aaa Väinö - aaa, Väinö
Lo lo lo lo lo lo lo lo lu njinjata - Tähdet, tähdet, tähdet ovat kauniita
Väinö
Alah man ning mbe simajala - Toivotan sulle pitkää elämää kanssamme
A-aaa Väinö"
Voit lukea lisää Malang Cissokhosta oheisista...
"Huomen" on sanan aamu vanhahtava synonyymi, joten "hyvää huomenta" tarkoittaa samaa kuin "hyvää aamua". Sanalla voidaan kuitenkin tarkoittaa myös "huomispäivää", "huomista", jolloin lähinnä asiayhteys ilmaisee, kumpaa merkitystä tarkoitetaan. Terminä "huomen" on hyvin vanha.
Heikki Poroila
Kaukolainaus palvelee kaikkialla Suomessa, mutta se hoidetaan aina kirjastojen välillä. Suoraan asiakkaalle meneviä kaukolainoja ei anneta. Eli jotta saat HelMet-kokoelmasta kaukolainan Pyhtäälle, täytyy siellä Pyhtään kirjastossa ehtiä käymään. Kirja löytyy useammastakin kokoelmasta, eli sen kyllä saa.
Heikki Poroila
Preussi valloitti Puolalta Glogowin ja ison osan Sleesiaa vuonna 1741. Tämän jäljiltä Glogow oli vuonna 1764 osa Preussia.
Vuonna 1795 tehtiin Puolan kolmas jako. Kuurinmaa ja Liepaja sen osana siirtyivät tällöin Venäjälle.
Lähde: A Concise History of Poland, Lukowski & Zawadzki, 2001.
Runot ja aforismit ovat jo kirjallisuudenlajina yleensä aika syvällisiä ja pohtivia. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolla esitellään Timo Salon toimittama Tiedeaforismikirja. Myös esittelystä voi lukea kirjan aforismeja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Pienten_lajien_maailmat_mita_aforismi_ti(130445)
Eeva Kilven uusi Sininen muistikirja (2019) sisältää kustantajan mukaan ajatuksia, päiväkirjamerkintöjä ja aforismin kaltaisia oivalluksia. Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista.
https://www.wsoy.fi/kirja/eeva-kilpi/sininen-muistikirja/9789510439432
Runot,...
Hyppykepistä löytyi mainintoja ja kuvauksia, mutta ei tietoa siitä, onko se vielä olemassa jossain. Hyppykepin kuvaus löytyy Pomuksen kirjoituksesta Kultaa taikka kunniaa, http://wiki.pomus.net/wiki/Kultaa_tai_kunniaa
Ehdottaisin, että kysyt asiaa joko Kansanmusiikki-instituutin museosta, http://www.kansanmusiikki-instituutti.fi/museo/ tai Fame-muusiikkimuseosta, https://musiikkimuseofame.fi/. Eihän hyppykeppi periaatteessa ole perinnesoitin, mutta on saattanut hyvinkin kiinnostaa kansanmusiikkipiireissä.
Voisit myös kysyä Jukka Kuoppamäeltä, http://www.jukkakuoppamaki.net/
