Toki Tšernobylin onnettomuudesta kirjoja löytyy. Tässä poimintoja suomenkielisestä tarjonnasta:Yleistajuisia tietokirjoja: Tšernobyl : maailman pahin onnettomuus Tshernobyl : jälkeenjääneet paperitSerhii Plokhy, Tšernobyl : ydinkatastrofin historiaDokumenttiromaani: Svetlana Aleksijevitš, Tšernobylistä nousee rukousTutkimuksia ja viranomaisraportteja: Tsernobyl ja Suomi Ilkka Timonen & Riitta Kallio & Tuomo Mörä, Tshernobylin voimalaonnettomuus lehdistössä Juha Kytömäki & Markku Lehtola & Seppo Paananen, Tshernobylin voimalaonnettomuus radiossa ja televisiossa : kolme ensimmäistä viikkoa Viisi vuotta Tshernobylistä
Kaija Pakkasen suomenkielinen tulkinta runosta sisältyy Kaarina Helakisan, Pakkasen ja Panu Pekkasen suomennoksia sisältävään valikoimaan Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä sen nimenä on alkusäkeen mukaan Näin lammikon tulessa roihuavan. Runo löytyy myös nimellä Päättömyyksiä vuonna 1985 ilmestyneestä valikoimasta Taikahattu, joka kokoaa yhteen alun perin viidessä eri kirjassa vuosina 1976–84 julkaistuja Kaija Pakkasen suomeksi riimittelemiä runoja.
Hei,samaa asiaa oli kysytty myös 8.9.2023. Otava on aiemmin suomentanut Tahereh Mafilta kirjan Rakkaus suurempi kuin meri (2019).Sarjasta voi tiedustella kustantajilta ja esittää toiveita suomentamisesta. Tällä hetkellä ei ole suomennoksia tiedossa.
Kyseessä taitaa olla varta vasten mainokseen tehty ja ainoastaan sen yhteydessä esiintynyt kappale.Lähekkäin Raa-raa | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet Lähekkäin Hammastahna TV-mainos, Kultainen Klaffi 1978
Etsin mainintoja kyseisestä Turtles-tapahtumasta mm. Helsingin Sanomien arkistosta. Jos tapahtumasta olisi siellä julkaistu mainos tai tapahtumailmoitus, niin sen olisi pitänyt löytyä. Paikallislehtien ilmoituksiin en päässyt käsiksi.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen konsertin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kristiina Vuori ei vaikuta työskennelleen kirjastossa. Ylen ja Maaseudun tulevaisuuden haastatteluissa hän on kertonut työskennelleensä yritysmaailmassa. Kirjasammossa Vuoren ammattitiedoiksi on listattu copywriterit, merkonomit ja tiedottajat.
Jiméneziähän se. Runo Yö löytyy Kirsi Kunnaksen suomentamana Kunnaksen vuonna 1956 julkaistusta kokoelmasta Vaeltanut ja hänen runotuotantonsa lastenrunoja lukuunottamatta yhteen kokoavasta kirjasta Puut kantavat valoa : runot 1947–1986 ja suomennoksia.
Kysymyksen kuvausta vastaa varsin hyvin Martti Sirolan ensimmäinen Apassit-sarjakuva-albumi, alun perin vuonna 1974 julkaistu Apassit. 1986 kaikki kolme Apassit-seikkailua (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu, Apassit : Rautaparta) ilmestyivät yksissä kansissa nimellä Apassit.Apassit | Kirjasampo
Tästä kannattaisi olla yhteydessä alkuun vaikka Danske Bankin viestintään (viestinta@danskebank.fi). Entinen Sampo Pankkihan on nykyään Danske Bank. Toinen taho, josta asiaa voisi alkaa perkaamaan, saattaisi olla Suomen Pankin Rahamuseo (rahamuseo@bof.fi). Näissä voitaisiin ainakin osata neuvoa eteenpäin.
Hei,Juuri olen lukemassa itse näitä. Tässä listaus noista Tweed-kirjaoista. Loppupään kirjat jäivät suomentamatta.1 Double Jeopardy (1982) Kaksoispetos2 Terminal (1984) Kuoleman klinikka3 Cover Story (1985) Peitetarina4 The Janus Man (1987) Kaksikasvoinen mies5 Deadlock (1988) Umpikuja6 The Greek Key (1989) Kreikkalainen kirous7 Shockwave (1990) Hyökyaalto8 Whirlpool (1991) Syöveri9 By Stealth (1992)10 Cross of Fire (1992)11 The Power (1993) Voima12 The Fury (1995)13 The Cauldron (1996)14 Precipice (1995) Kuilu15 The Sisterhood (1997)16 This United State (1998)17 Sinister Tide (1999)18 Rhinoceros (2000)19 The Vorpal Blade (2001)20 The Cell (2002)21 No Mercy (2003)22 Blood Storm (2004)23 The Main Chance (2005)24 The Savage Gorge (2006)
Huomenlahja palautuu germaaniseen oikeuteen, ja sen peritarkoituksena oli luultavasti joko korvata vaimon pesään tuomia myötäjäisiä tai – ehkä vielä uskottavammin – taata vaimolle turva sen mahdollisuuden varalta, että hän jäisi lapsettomana leskeksi. Keskiaikaisen maanlain määräysten mukaan miehen oli säätyyn katsottama annettava lahja vaimolleen, minkä voi katsoa jonkinlaiseksi yhteiskunnan vaalimaksi sosiaaliturvan luonteiseksi toimeksi. Huomenlahjan arvo on ollut sidoksissa aviomiehen säätyyn ja varallisuuteen, samoin aikakauteen ja lainsäädäntöön. Kansan keskuudessa lahjat olivat pääasiallisesti eläimiä, vaatetta tai rahaa. Vuoden 1734 laissa rajoitettiin huomenlahjan rahallista arvoa ja kiinteän omaisuuden lahjoittaminen...
Poliiseille löytyy valtavan paljon eri nimityksiä joista osa on vähemmän imartelevia. Esimerkkeinä: Sinivuokot, tinanapit, sedät, siat, kissalan pojat, natat, jeparit, kytät ja koukut näin muutamia mainitakseni.
Kuvissa oleva ötökkä muistuttaa esimerkiksi museokuoriaisen toukkaa. Samankaltainen kysymys on esitetty täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin, pääset lukemaan vastauksen täältä: Mikä toukka tämä mahtaa olla? Ovat todella pieniä. Patjalla ollut yksi ja seinillä ja katon rajassa sekä lattialla 30v vanhassa omakotitalossa. | Kysy kirjastonhoitajalta
Hei!Näistä on suomennettu ainoastaan Toshikazu Kawaguchin kirja, ja suomennettu nimi on Ennen kuin kahvi jäähtyy. Löydät sen Vanamo-verkkokirjastosta täältä.
Kirjallisuudesta ei löytynyt mainintaa tällaisesta merkistä, mutta reserviharjoituspataljoonatulkinta on luultavasti oikea, mahdollisesti kyseessä voisi olla muistoesineeksi ajateltu merkki. Perkjärvellä toimi tällainen harjoitusorganisaatio ainakin 1929. Samalta vuodelta on jäänyt aikakauden lehtiin laaja jälki, sillä leirillä tapahtuneista laiminlyönneistä valitettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle ja asia päätyi sotaylioikeuteen asti. Lehtiä voi selata Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Kaukjärven-Perkjärven ampumaleirin toimintaa 1920-30 -luvuilla käsitellään laajemmin Jyri Paulaharjun teoksessa. Oikeusjutusta lienee jäänyt myös arkistoihin laaja asiakirja-aineisto, josta voi saada...
Tuulikki-nimestä on kysytty palvelusta ennenkin. Vastauksen pääset lukemaan tästä linkistä: Tuulikki -nimi, mikä on nimen merkitys ja mistä se on peräisin. | Kysy kirjastonhoitajalta
Salakissa Akselista puhutaan Kaarina Helakisan runossa Viiden minuutin laulu (1973). Sen voi löytää esimerkiksi Helakisan lastenrunovalikoimista Posetiivi (WSOY, 1976) – tässä nimellä Viisi minuuttia – ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966–88 (Otava, 1988).
