Vihreät sylit -sivustolta löytyy kertomus Helsingin Vanhasta kirkkopuistosta, joka 1900 -luvun vaihteesta lähtien on ollut Helsingin kaupungin hoidossa. Puiston pensaista mainitaan syreenit, rusokuusamat, ruusupensaat, onnenpensaat, havupensaat sekä alppiruusut.
Vihreät sylit https://vihreatsylit.fi/ on Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puistosivusto.
Jussi Talven kahvipannun tarina ja muita satuja teoksen voi ostaa antikvariaateista esim. Antikka.net https://www.antikka.net/haku.asp?tekija=&nimi=kahvipannun+tarina&tryhma=0&sarja=0&myyja=0&kieli=kaikki&aika=&sort=tekija-ao&stype=full&Submit=%A0Hae%A0tai Antikvaari.fi https://www.antikvaari.fi/haku.asp?pikahaku=0&stype=full&haku=kahvipannun+tarina&kieli=kaikki&Submit=Hae
Kirja löytyy myös lainattavaksi Helmet-kokoelmasta https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skahvipannun%20tarina__Orightresult__U?lang=fin
Valokopiointi perustuu kahteen ilmiöön, staattiseen sähköön ja valosähköiseen johtavuuteen. Hyvin yksinkertaistettuna alkuperäiskappaleeseen kohdistetaan kirkas valo, joka heijastuu sylinteriin ja aiheuttaa sylinterin pinnalle sähkövarauksen, jonka jakauma on erilainen riippuen siitä, missä kohdassa alkuperäiskappaleessa oli väriä. Seuraavaksi sylinterin pinta pölytetään mustalla jauheella, joka leviää samaan muotoon kuin sähkövaraus ja alkuperäiskappaleessa oleva kuva tai kirjoitus. Lopuksi tämä jauhe kiinnitetään puristusta ja lämpöä käyttäen kopiopaperille.
Kopiokoneen toiminta englanniksi selitettynä: https://www.explainthatstuff.com/photocopier.html
Suomeksi: TEK - Tekniikan tietokeskus 8, 1984, s. 84.
Tarinoita lohikäärmeistä esiintyy useissa eri kulttuureissa. Länsimaisessa kulttuurissa taruja lohikäärmeistä on jo antiikin ajalta, jossa antiikin ajan jumalat taistelivat niitä vastaan. Tutkijat ovat arvelleet, että lohikäärmeillä selitettiin suuria luita ja fossiileja (dinosaurukset), joita ihmiset ovat löytäneet aikojen saatossa.
Tiede lehden artikkelissa kerrotaan, että keskiajan Euroopassa, 1500- ja 1600-luvuilla, lohikäärmeitä pidettiin todellisina eläiminä ja niistä tehtiin tieteellisiä julkaisuja. 1900-luvulle tultaessa ajateltiin lohikäärmeiden olevan kansantarujen olentoja, joilla on todellinen pohja. Tieteellisen tutkimuksen kehittyessä esimerkiksi vanhat luut pystyttiin tunnistamaan muiden eläinten jäänteiksi....
Kirjastokortista voi luopua käymällä jossakin Savonlinnan kirjastossa tai muussa Lumme-kirjastossa. Henkilötodistus mukaan. Alla osoitteet ja muut yhteystiedot:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjastot
https://lumme.finna.fi/
Hän voi käydä yksinkin, jos kirjastokortissa ei ole takaajatietoja. Muussa tapauksessa takaajan on oltava mukana.
Lauri Rauhalan (1914-2016) tuotannosta ei löydy Ihmisen filosofia -nimistä teosta, joten hän on mainitussa yhteydessä luultavasti tarkoittanut ihmisen filosofiaa tuotantonsa aiheena. Filosofi Jukka Hankamäen mukaan Rauhala pohtii ihmisen kokonaisvaltaista ymmärtämistä etenkin teoksissaan Henkinen ihmisessä, Humanistinen psykologia, Ihmiskäsitys ihmistyössä ja Tajunnan itsepuolustus (Niin & näin 2/1906, s 16-21).
Lauri Rauhalan tuotantoa:
Tajunnan itsepuolustus (2017)
Ihmiskäsitys ihmistyössä (2014)
Ihminen kulttuurissa – kulttuuri ihmisessä (2009)
Henkinen ihminen (2009) (sisältää korjatut laitokset teoksista Henkinen ihmisessä ja Ihmisen ainutlaatuisuus sekä Jussi Backmanin laatiman esseen Rauhalan...
Satu-nimen historiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
"Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin."
"Halk' illan ruskon auermaan / käy lento joutsenen. / Se laskee lahden hopeaan / ja soutaa laulellen" alkaa Johan Ludvig Runebergin runo Joutsen Yrjö Veijolan suomentamana. Sävelmän runon alun perin ruotsinkieliseen laulusovitukseen on tehnyt vuonna 1833 Fredrik August Ehrström. Kappaleesta on tehty vuosien varrella lukuisia levytyksiä, tässä esimerkiksi Tapio Rautavaaran tulkinta vuodelta 1952: https://www.youtube.com/watch?v=U7S7V884CXA
Vuonna 1940 radiossa Joutsenesta on saattanut soida vaikkapa Radiolaulajat-kuoron samana vuonna tekemä levytys (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=4926b824-3499-4089-8744-d6fe890f6a4b&culture=fi)
Suositun laulusovituksen vuoksi Yrjö Veijolan Joutsen lienee...
Vuonna 2018 Suomen kunnista Virolahti oli venäjänkielisin, jos katsotaan venäjänkielisten osuutta kunnan koko väestöstä. Virolahden kunnan väestöstä oli 4,89 prosenttia venäjänkielisiä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/1e2b841b-c9db-4134-ac4e-077006ff3c86. Koko maan väestöstä venäjänkielisiä oli 1,44 prosenttia.
Määrällisesti eniten venäjänkielisiä oli Helsingissä, missä venäjä oli merkitty äidinkieleksi 18 506 henkilölle: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/995293ed-4b0e-4e77-b120-f1cf25dc7e28.
Lähde:Tilastokeskus, Väestörakenne, tietokantataulu 11rm -- Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2018.
MOT-sanakirja antaa rohkaisuryypylle neljä käännöstä:
"rohkaisuryyppy
bracer, (yl alkoholista rohkaisuna) Dutch / liquid courage, stiffener
ottaa rohkaisuryyppy take a bracer Ota tuosta rohkaisuryyppy. There, have some Dutch courage."
Ilmaisut Dutch courage ja liquid courage löytyvät myös Wikipediasta ja Wiktionarysta.
Vaikka yleistäminen onkin riskialtista tämäntyyppisiä kysymyksiä tarkasteltaessa, jonkinlaisia linjanvetoja lienee kuitenkin tässäkin tapauksessa mahdollista tehdä. Tarkasteltavan periodin alkupuolella seka-avioliitoissa oli tavallisinta kastaa lapset isän uskontoon. Näin meneteltiin myös perinteisellä ortodoksisella alueella Raja-Karjalassa, missä 30-luvun alkuun tultaessa lähes puolet avioliitoista oli seka-avioliittoja (vielä vuonna 1917 näitä oli vain alle 10%) - siitäkin huolimatta, että seka-avioliitoissa morsian oli tavallisemmin ortodoksi.
Sotien jälkeen ortodoksin ja luterilaisen väliset avioliitot yleistyivät myös muualla maassamme siirtoväen asuttamisen myötä. Isän uskontoon kastamisen perinne vaikutti edelleen jossain määrin,...
Jos tyttären mies on vävy, ja lapsenlapsi voi olla pojan tai tyttären poika tai tytär tai karjalaisittain neutraalimmin vunukka.
niin olisiko lapsenlapsen mies siis vunukavävy?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Sukulaissuhteita on pohdittu tässä palvelussa ennenkin esim. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Vastauksesta löytyy perinpohjainen sukusuhde-kaavio.
Melinda-haulla sain selville, että 1918 käytössä ollut raamattu on "Pyhä Raamattu : Vanha Testamentti vuonna 1861 asetetun raamatunkäännöskomitean suomennoksen perustuksella kielellisesti muodosteltuna : Uusi Testamentti suomennoksena, jonka Suomen seitsemäs yleinen vuonna 1913 pidetty Kirkolliskokous on päättänyt ottaa toistaiseksi vanhan käännöksen ohella väliaikaiseen käytäntöön."
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/JKXAKYBNIKLLTSU9NNDVBRP9QV5U86MU63DYTF457HX35KLS9E-05353?func=full-set-set&set_number=051956&set_entry=000001&format=999
Raamattua voi pyytää lukusalikäyttöön Kansalliskirjastosta {Sijainti KANSALLISKOKOELMA (tilattavissa lukusalikäyttöön) (Niteitä: 1, saatavissa: 1) -1972...
Muistat aivan oikein. Enid Blytonin Viisikko-sarjaa on julkaistu suomeksi 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. (ja uusintapainoksia senkin jäkeen)
L. M. Montgomeryn Anna kirjoja luettiin varmasti myös 1950- ja 1960-luvuilla, vaikka ne kirjoitettiin jo 1900-luvun alussa.
Birgit Th. Sparren Diana-kirjoja lukivat varmaan hieman vanhemmat teini-tytöt.
Saman ajan tyttökirjoja ovat myös Anni Polvan Tiina-kirjat, Rauha S. Virtasen Selja-sarja, Martha Sandwall-Bergströmin Gulla-sarja sekä Helen Wellsin Ursula-kirjat.
Myös Louisa M. Alcottin kirjat ja Helen D. Boylstonin Sisar Helenistä kertova sarja olivat silloin suosiossa. Susan Coolidgen Katy sarja sijoittui koulumaailmaan, samoin Mary Marckin Neljäs luokka...
Valitettavasti kukaan palvelun vastaajista ei tunnistanut näitä runoja.
Jos on tiedossa jonkinlainen arvio runojen julkaisuajankohdasta tai muita lisätietoja, runoja voi yrittää hakea esimerkiksi Helmet-verkkokirjastosta tai Finna-hakupalvelusta sanalla eläinrunot ja rajaamalla sitten hakutulokset mahdolliseen julkaisuajankohtaan.
Ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1914-1917, toteutettiin Suomessa suuri linnoitushanke, jonka tarkoituksena oli suojella Pietaria. Rakennelmia rakennettiin eri puolille Suomea. Työvoimaa ei ollut tarpeeksi, joten syksyllä 1916 Suomeen tuotiin sotavankeja, todennäköisesti pakkotyöhön. He olivat tataareja ja aasialaisia, mutta suomalaiset puhuivat kiinalaisista ja hunghuuseista.
Rakentajien kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta on arvioitu heitä olleen n. 100 000. Helsingin osuus olisi ollut n. 10 000 henkeä.
Lisää tietoa mm. Ylen oppiminen -sivustolta (Ensimmäisen maailmansodan linnoitustyöt) ja linnoitusten harrastajien novision.fi-sivulta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/08/ensimmaisen-maailmansodan-...
Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana.
Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/
Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta.
Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/
Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä.
Pieni täydennys:
Kotimaisten kielten keskus vastasi:
"Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei...
