Useimmiten huvipuistoihin työllistynee vain kesäkaudeksi, mutta Ammattinetti-sivuston mukaan mm. hallinnolliset ja tekniset tehtävät työllistävät myös muina vuodenaikoina. Voi olla myös puistoja, jotka ovat auki ympäri vuoden.
Ammattinetti-sivustolta lisää tietoa alasta:
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/23/4/2324f0b50a653446007cc6a40dc90b6a;jsessionid=2F24328BB98533EA918A57C2779C5C01
Ruokaan liittyvää kaunokirjallisuutta on viimeaikoina ilmestynyt paljonkin. Tässä kotimaista nykykaunokirjallisuutta aiheesta. Kirjat saa lainaan mm. Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike / Tuomas Kyrö
- Nautinnon nälkä : kahdeksan kertomusta ruoasta / toimittaneet Jaakko Hämeen-Anttila ja Venla Rossi
- Surmanpelto : romaani / Antti Tuuri
- Granta : uuden kirjallisuuden areena. 1, Ruoka / [päätoimittaja: Aleksi Pöyry] (sekä koti- että ulkomaisia kirjoittajia)
- Harmaat enkelit / Mila Teräs ...
Muissa Espoon kirjastoissa ei ole laserleikkuria. Helsingin Oodi-kirjastossa tällainen on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_toinen_kerros_on_tekemisen_tila(176795)
Etsimäsi kirja näyttäisi olevan Kirsti Mannisen Suuri tipujahti (1995). Kirja sisältää myös tarinan Pietarin ja Petronellan uudet seikkailut. Kirjaa on muutama kappale Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa. joten voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Veikko Huovisen lyhyet erikoiset : Ammattimainen puolueenhaukkuja. "Miten ammattimainen puolueenhaukkuja saa elantonsa Suomessa, jossa poliittinen ilmapiiri on niin vilpitön ja rakentava"?
Käsik. Veikko Huovisen novellin pohjalta Panu Rajala, Pauli Virtanen ja Veikko Huovinen. 1986. Esitetty 6.10.1986. TV 1 (MTV).
Esiintyjät: Heikki Kinnunen, Erkki Saarela, Esko Nikkari, Maija-Liisa Peuhu, Ismo Kailio, Kirsti Kemppainen. Ohaus: Pauli Virtanen
Huovisen lyhyet erikoiset - DVD - johon ohjelma kuuluu on lainattavissa seuraavissa kirjastoissa: Kannus, Kaustinen ja Kokkola.
Lähde: Katso 40/ 1986.
https://www.imdb.com/title/tt1269907/
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=d1W0rg7aKAM&list=PL6KEniW506GjLq78S0eBf…
Finna: https://finna...
Tammikuun 1960 Aamulehdet löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuina. Kuvia ja artikkeleita niistä voi skannata pääkirjaston mikrofilmihuoneessa käytettävissä olevilla laitteilla. Koneet ovat varattavissa asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa (maksimikäyttöaika 3 tuntia päivässä).
Sukututkijoiden käyttämät historiakirjojen digiarkistot voisivat tulla kysymykseen tiedonlähteenä. Historiakirjoista on mahdollista käydä läpi seurakuntien syntyneiden ja kuolleiden luetteloita.
100-125-vuotiaita kirkonkirjoja löytyy internetistä seuraavista osoitteista:
Kansallisarkiston Digitaaliarkisto
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Suomen Sukututkimusseuran HisKi - Historiakirjojen hakuohjelma
https://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen arkistomateriaali
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Lisätietoja voi kysyä Suomen Sukututkimusseurasta:
https://www.genealogia.fi/
yt Jari Tyrväinen
Keravan kaupunginkirjaston sivuilla sanotaan näin:
"Palauta KIRKES-kirjastoista lainattu aineisto siihen kirjastoon, mistä olet sen lainannut. Jos laina palautetaan eri kuntaan kuin mistä se on lainattu, palautuksesta peritään 50 sentin kuljetusmaksu":
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/palauttaminen
Tarkempaa tietoa omasta tilanteestasi saat suoraan Tuusulan kirjastosta. Yhteystiedot alta:
https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=2538
Keski-kirjastojen verkkokirjastosta löytyy hakusanalla "monikieliset" noin 160 teosta. Lista ei valitettavasti ole kattava.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimii Monikielinen kirjasto, josta voi tilata kaukolainaksi eri kielistä kirjallisuutta. Monikielisen kirjaston kokoelmaa pääsee selaamaan Helmet-verkkokirjastossa, ohjeet siihen löydät Monikielisen kirjaston omilta sivuilta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto.
Tyttö ja villiintynyt koira päätyvät yhdessä laavulle Virpi Saarisen kirjassa Sudenkesyttäjä (Otava, 2004).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff4b823f-867d-4a1d-bc96-886aad83548d
WSOY on julkaissut sarjaa nimeltä Maailman suurromaaneja, joista vanhimmat ovat 1940-luvun lopulta ja uusimmat painokset 2000-luvun alusta. Esim. vuoden 1966 painos Emily Bronten romaanista Syrjästäkatsojan tarina kuuluu sarjaan. Alla olevan Antikvaari-sivustosta käy ilmi, että yksi sinä vuonna julkaistuista kirjoista on kuvauksesi kaltainen, yhdessä on eri kuva ja teksti Maailman suurromaaneja ja yksi on kansipaperillinen:
https://www.antikvaari.fi/haku.asp?tekija=bronte&nimi=syrj%E4st%E4katsojan+tarina&isbn=&tryhma=0&myyja=0&kieli=suomi&aika=&stype=full&Submit=%A0Hae%A0
Myös kirjastomme varastossa on joitakin kuvaamasi näköisiä kirjoja. Niissä ei ole merkintää siitä, että kirja kuuluisi johonkin sarjaan...
Hevosaiheiset lasten- ja nuortenkirjat on tosiaankin usein kirjoitettu tyttöjen näkökulmasta. 8-vuotiaalle sopivasta helppolukuisesta Werneri-sarjasta löytyy kuitenkin Raili Mikkasen kirja Sanni, tulinen irlantilainen. Se kertoo Pekasta, joka tuo Suomeen irlantilaisen Sanni-ratsun ja ryhtyy kouluttamaan siitä kilpahevosta. Kirja kertoo myös Sannin ystävystymisestä tallin muiden hevosten ja eläinten kanssa.
Saara Niemen ja Johanna Viitasen kirjat Hekla säntää kesään ja Heklan kuusi päivää ovat tarinallisia tietokirjoja nuoren hevosen elämästä. Kirjat on kuvitettu upein valokuvin ja ne kertovat hevosen elämästä hevosen itsensä näkökulmasta.
Darrell Odgersin helppolukuisessa Lemmikkilekuri-sarjassa päästään seuraamaan eläinlääkäriaseman...
Elokuvien, sarjojen ja ohjelmien ostaminen tai vuokraaminen YouTubessa edellyttää, että käytössä on Google-tili, johon on liitetty kelvollinen maksutapa (credit- tai debit-kortti, PayPal tai joidenkin operaattoreiden kohdalla maksu puhelinlaskulla).
Lisätietoja löytyy YouTuben ohjesivuilta: https://support.google.com/youtube/topic/9257105?hl=fi&ref_topic=9257500.
Turussa on vanhemmissa kirjastokorteissa todellakin 853-alkuinen numero. Tämä numero on kuntakoodi http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/perus01k/forms/kuntalista_help1.html A tarkoittaa yksinkertaisesti asiakasta. Jotkut muutkin kaupungin/kunnankirjastot käyttävät A-kirjainta, mutta eivät suinkaan kaikki. Vaski-kirjastokimpan uudet kortit ovat VASKI-alkuisia. Alussa oleva kuntakoodi tai kirjastokimpan koodi varmistavat sen, että kahta samanlaista ei pitäisi Suomesta löytyä.
Etsitty kirja lienee Børge Janssenin Niilo Grubben seikkailut : kertomus mustalaisista ja hevosvarkaista. Siinä kiertävä romaniseurue sytyttää tuleen Lögumin kartanon ja ryöstää kartanonherran pojan. Beppo on yksi kirjan henkilöistä, ja sen sivuilla tavataan myös kenraali Irvisuuksi kutsuttu apina. Tanskalaiskirjailijan teos ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran Otavan kustantamana vuonna 1905. Toinen painos julkaistiin 1928 ja kolmas vuonna 1954.
Albumilla tarkoittanet LP-levyä eli halkaisijaltaan 30 cm:n pitkäsoittolevyä, jonka kierrosnopeus on 33 ja jonka yhdelle puolelle mahtuu 6-8 kappaletta. Ensimmäiset tällaiset populaarimusiikin LP-levyt julkaistiin Suomessa vuonna 1962. LP-levystä tuli valtaformaatti 1960-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen populaarimusiikkia oli julkaistu 78 kierroksen levyillä ja single- ja EP-levyillä. Mainittakoon, että Suomessa LP-levyn standardina oli ollut aiemmin 25 cm:n levy, johon mahtui neljä kappaletta yhdelle puolelle. Näitä levyjä oli julkaistu jo vuodesta 1957 alkaen.
Siitä, mitä musiikkia pidetään popmusiikkina ja mitä suomalaisena, voidaan olla eri mieltä. Vesa Kurkela nimeää artikkelissaan Suomen ensimmäiseksi popalbumiksi Scandia-...
Pertti Wilkko nimistä taiteilijaa en löytänyt, mutta viipurilaisesta Pentti Wilkosta löysin muutaman maininnan. Hän muutti sodan jälkeen Kymenlaaksoon ja vaikutti siellä. Wilkko syntyi 1912 ja kuoli vuonna 1989.
Erkki Lehtovaaraa en taiteilijamatrikkeleista myöskään löytänyt. Turussa vaikutti kuitenkin arvostettu taidegraafikko Veikko Lehtovaara, jonka töitä on esimerkiksi Kansallisgallerian kokoelmissa useita kymmeniä. Hän käytti Turkua ja sen ikonisia maisemia töissään.
Toivottavasti Erkki Lehtovaaran identiteetti selviää.
Ystävällisin terveisin,
Kysyin asiaa pienkonekorjauksen asiantuntijalta, joka vastasi näin:
Perämoottorille ei ole teknisesti mitään haittaa ”liian” suuresta kuormasta veneessä. Usein isoissakin veneissä käytetään pientä apumoottoria esim. uistelukäytössä. Moottorin asennuksessa tulee kuitenkin huolehtia oikea asennuskorkeus, jotta moottori saa tarvitsemansa jäähdytysveden.
Lisäksi on syytä huomioida, että veneen hallittavuus haastavissa sääolosuhteissa saattaa muodostua mahdottomaksi tällaisella vene - moottori -yhdistelmällä.
Tekijänoikeus on valokuvan ottajalla.
Tekijäoikeuslain 49. pykälässä todetaan näin:
Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:
1) valmistamalla siitä kappaleita;
2) saattamalla se yleisön saataviin.
Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin."
Koko tekijänoikeuslaki on luettavissa osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A#L2P16b
Lisätietoa valokuvien tekijänoikeuksista saa esim. oppaasta Valokuvaajan uusi tekijänoikeusopas 2006. Opas on luettavissa myös verkossa Finfoto - Suomen valokuvajärjestöt ry:n sivulla https...
