Pentti Lempiäinen kertoo teoksessaan Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1978), että itse asiassa Johanneksen nimipäivä oli vuoteen 1972 asti 27.12. Se viittasi kahteen Johannekseen: evankeliumin kirjoittajaan ja apostoliin, jotka ovat Lempiäisen mukaan useimpien tutkijoiden mielestä eri henkilöitä. Vuoden 1973 almanakassa Johannes oli siirretty Jussin päivälle eli Johannes Kastajan syntymäpäiväksi 24.6.
Lempiäinen ei kerro tarkempia perusteluja siirrolle, mutta historiallisesti Johanneksen nimipäivä on tosiaan voinut olla kumpana päivänä tahansa.
Meillä ei ole mahdollisuutta näiden vastausten puitteissa tehdä laajempaa sukuselvitystä, mutta ainakin Veikko Helteellä ja Esko Helteellä on eri vanhemmat. Esko Helteen vanhemmat olivat osoitteesta https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3102295-kansanvallan-puolustaja löytyvän Kansan Uutisten jutun mukaan sähköasentaja ja liikkeenharjoittaja Kaarlo ja äiti liikeapulainen Vieno. Veikko Helteen vanhemmat taas olivat kansanedustajanakin toiminut puuseppä Edvard Helle ja Alina Aleksandra Widell, kuten osoitteesta https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/Helle-Edvard.pdf artikkelissa kerrotaan.
Valitettavasti kirjaston aineistosta ei löytynyt tietoa kalahaarukasta, mutta haarukan käytön historiasta löytyy tietoa. Alla listattuna muutama teos:
Grönholmn, Kirsi (2005) Pöytä koreaksi: kattauksen ja pöytätapojen historia. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino
Talvi, Jussi (1989) Gastronomian historia. Keuruu: Otava
Uusitalo, Hanna (2014) Pöytähopeat kaapin kätköistä. Helsinki: WSOY
Ruokailuvälineitä valmistavilta yrityksiltä (esim. Iittala tai Hackman) voisi saada lisää tietoa kalahaarukan valmistuksesta ja käytöstä.
Jane Campionin elokuva Yön kirkas tähti perustuu John Keatsin samannimiseen sonettiin. Runo on luettavissa Jaakko Tuomikosken suomennoksena teoksista John Keats: Runoelmia (1917) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933).
Edgar Allen Poen runosta Korppi (The Raven) on tehty useampikin elokuva. Korppi-runo sisältyy esimerkiksi teoksiin Korppi ja Kultakuoriainen ja muita kertomuksia (WSOY, 1992) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (2. painos, 1987, Tammi)
Rob Epsteinin ja Jeffrey Friedmanin elokuva Huuto perustuu Allen Ginsbergin runoon Howl, jonka suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Maailman runosydän (toim. Hannu Tarmio, WSOY, 1998).
Kotimaisia elokuvia...
Oman kirjastoalueesi kokoelmiin Robert Aldrichin ohjaama elokuva The Frisco Kid (1979) ei kuulu, mutta se löytyy muualta Suomesta, mm. Piki-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista. Voit halutessasi tilata DVD:n kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/123484
Teoksessa Ajatuksia jälleensyntymisestä (Karisto, 1994) käsitellään jälleensyntymistä monenlaisista näkökulmista. Esimerkiksi Gunnar af Hällströmin artikkelissa ”Reinkarnaatio-oppi varhaiskristillisyyden valossa” kerrotaan, että antiikin Kreikan filosofeilla oli jälleensyntymistä sivuavia ajatuksia, esimerkiksi Platonin ajatus sielun siirtymisestä uuteen ruumiiseen.
Myös varhaiskristillisissä ajattelijoissa oli jälleensyntymiseen uskovia, esimerkiksi gnostikko Basilides, joka vetosi af Hällströmin mukaan kohtiin 5 Moos 5:9b ja Room. Yksi peruste oli se, että jotkut pitivät Jeesusta uudelleen syntyneenä profeetta Eliaana. Merkittäviä jälleensyntymän kannattavia olivat myös Origenes ja manikialaiset, joiden opit keisari Justinianis I pyrki...
Vihreät oliivit ovat raaempana puusta kerättyjä kuin tummat oliivit. Täysin mustia oliivit eivät luonnostaan ole, vaan mustat oliivit ovat värjättyjä. Tietoa aiheesta mm. alla olevasta Ylen uutisesta:
https://yle.fi/uutiset/3-6446433
Emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten tämä vastaus on laadittu pelkästään maallikkotietämyksen pohjalta. Sen perusteella kuvaamasi menettely ei liene mahdollista, sillä Suomessa tuomittujen vankeusrangaistusten osalta sovelletaan Suomen vankeuslakia. Se edellyttää, että tuomitun vankeuden täytäntöönpanosta huolehtivat Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet.
Vankeuslaki on voimassa vain Suomessa, joten jossakin toisessa maassa vankeutta koskevat säädökset ovat erilaiset. Suomen vankeuslaissa on paljon määräyksiä, joiden edellyttämät asiat eivät toteutuisi muualla, esimerkiksi olojen järjestäminen ”niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja” (1 luku, 3 §).
Vankeuslaki löytyy kokonaisuudessaan...
Kirjasto 10:n sulkeuduttua ovat sen palvelut siirtyneet laajennettuna Oodiin. Ohessa yhteystiedot Oodiin: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/…
Lapio on kivikautinen keksintö. Se kehittyi suurten eläinten lapaluista tehdyistä työkaluista, joita käytettiin piikiven louhimiseen. Lapion etäinen edeltäjä oli kaivukeppi, jolla entisaikojen maanviljelijät rikkoivat maanpinnan ennen kylvötöitä.
Britanniassa käytettiin kaivutöissä puisia lapioita noin 1300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Teräslapaisen lapion toivat Eurooppaan luultavasti roomalaiset n. 2150 vuotta sitten. Roomalaiset käyttivät myös puisia lapioita, joiden lavan alareunassa oli teräsvahvistus.
Lähde:
Keksinnöt kautta aikojen
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden ammattilaisia, mutta Hautaustoimilaista (7. luku, 17. pykälä) löytyi tällaista tietoa krematorion perustamisesta:
"Aluehallintovirasto voi myöntää 3 ja 7 §:ssä tarkoitetulle julkisyhteisölle ja 8 §:ssä tarkoitetulle yhteisölle tai säätiölle luvan ylläpitää krematoriota.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on edellytykset ylläpitää krematoriota asianmukaisesti. Lisäksi luvan myöntämisen edellytyksenä on, että krematorion toimintaan on myönnetty ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupa. Krematoriota ei saa ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. (27.6.2014/545)"
Koko laki on luettavissa Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/...
Spede Show palasi kuvaruutuihin "lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen ja nyt iloisissa väreissä" perjantaina 20.1.1984. Sillä perusteella, että prosenttisketsin kaupan lehtihyllyissä näkyvät esimerkiksi Tekniikan maailman numero 20/1983 ja Nykyposti 1/1984 (sekä jälkimmäisen mainos "uusi suuri parantajaluettelo" -tekstein), se vaikuttaisi ajoittuvan jonnekin vuoden 1984 alkupuolelle ja on siis mitä luultavimmin peräisin jostakin ohjelman kevätkaudella esitetystä jaksosta (20.1., 17.2., 16.3., 13.4.).
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Autofiktiota:
Knausgård, Karl Ove: Taisteluni-sarja
Nyman, Ossi: Röyhkeys
Tajunnanvirtaa, absurdia:
Calvino, Italo: Halkaistu varakreivi
Döblin, Alfred: Berlin Alexanderplatz
Rimminen, Mikko: Maailman luonnollisin asia
Salmenniemi, Harry: Uraanilamppu ja muita novelleja
Yli-Juonikas, Jaakko: Vanhan merimiehen tarina
Beatkirjallisuutta:
Brautigan, Richard: Taimenenkalastus Amerikassa
Snyder, Gary: Kilpikonnasaari (runoteos)
Kirjastoalan työpaikkoihin on paljon hakijoita ainakin Jyväskylän seudulla. Äskettäin avoinna olleeseen kirjastovirkailijan toimeen tuli kymmeniä hakemuksia. Pitkäaikaiset sijaiset odottavat joskus useita vuosia, että saavat vakituisen paikan.
Kun en tiedä, milloin kysyjän lukiovuodet ovat olleet, tämä on melkoista hakuammuntaa, mutta voisiko kyseessä olla vuonna 2010 suomennettu John Boynen kirja Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar)? Ainakin sen tarina sisältää paljon samaa kuin kysyjän kuvaus.
Tätä paremmat arvaukset voisi lisätä tähän vastaukseni perään.
Heikki Poroila
Ghanan virallinen kieli on englanti, mutta maassa on paljon etnisiä ja kielellisiä pienryhmiä, joitten takia on käytännössä vaikeaa etsiä ja löytää "ghanalaisia" etunimiä. Paljon helpompaa on etsiä esimerkiksi akan-kielen käyttäjien suosimia nimiä, koska tätä kieltä puhuu melkein puolet ghanalaisista. Wikipediassa on englanninkieinen artikkeli akan-kulttuurin nimikäytännöistä, joiden erikoisuutena on nimetä lapset viikonpäivän ja syntymäjärjestyksen mukaan. Siten sunnuntaina syntymä poika on Kwasi, tyttö Akosua. Muunnelmia on vaikka kuinka paljon. Tästä artikkelista löytyy jo kymmeniä ehdokkaita.
Fulani on kieli tai kieliryhmä, jota puhutaan laajalla alueella Länsi-Afrikassa. Ghanassa fulanin puhujia on alle miljoona eli se on selkeästi...
"Visuaalinen" ei ole ihmisen ominaisuuksia kuvaava sana, vaan sillä viitataan ilmiöihin, jotka liittyvät kuviin ja katsomiseen. Puhutaan mm. visuaalisesta lukutaidosta, visuaalisesta kulttuurista, audiovisuaalisista tallenteista, visuaalisista tehosteista ja visuaalisesta esitystavasta. Ihmisestä voidaan kyllä sanoa esimerkiksi, että joku on poikkeuksellisen "kuvauksellinen" eli antoisa valokuvattava, mutta se on jo eri asia.
Jos joku toteaa olevansa "visuaalinen sadunkertoja", hän todennäköisesti tarkoittaa käyttävänsä sadunkerronnan tehostamiseksi kuvien näyttämistä. Tällöinkin olisi parempi puhua "visuaalisesta sadunkerronnasta", joska piirre ei liity satuja kertovaan ihmiseen itseensä vaan hänen käyttämäänsä esiintymistapaan....
