Vuoden 1991 600 000 markka on vuoden 2026 rahassa 181698.87 euroa.Suomen Pankin Rahamuseon sivuilla on rahanarvolaskuri.https://app.rahamuseo.fi/calculator
Paatinen-adjektiivi tulee sanasta paasi, joka on kookas, tavallisesti sileä, laakeahko kivenjärkäle. Paatinen tarkoittaa siis yhtä raskasta kuin kivinen paasi. Nykysuomen sanakirja antaa myös toisen esimerkin Leinolta: "Nyt vain olen uupunut / vanha mies, / jota paatinen painaa / jumalten ies." (Neien surma, runotarina Bellerophonista, 1919).https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_4_O-R.pdf"Liikaako pantu lie paatinen taakka" on Einon Leinon runosta Elegia (1908), joka alkaa näin: "Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta.Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta..."https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/elegia/
Hei,Kyseessä taitaa olla Mel Ellisisn Valkoisen suden pako (Nuorten toivekirjasto; WSOY, 1976)Russ on kahdeksanvuotias, kun taloon tuodaan Harmaa, kuolleen emon viereltä siepattu sudenpentu. Tästä alkaa pojan ja suden ystävyys. - Jännittävä tarina pojan ja valkoisen suden vaelluksesta kohti pohjoisia metsiä ja vapautta kertoo toveruudesta ja uskollisuudesta.(Lastenkirjainstituutti)
"Rantakoivulleni" alkaa: "Rantakoivu, ritvakoivu, tuuletarten tuutima".Ainoa löytämäni nuotti Otto Kotilaisen sävelmään sisältyy "Suomen nuorison laulukirjaan" (WSOY, 1911; 5. uud. ja lis. painos), ja siinä on vain laulun melodianuotinnos, ei pianosovitusta tai -säestystä. Kotilaisen teosluettelossa esiintymiskokoonpanoksi on merkitty vain lauluääni. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Samoihin sanoihin on olemassa ainakin kaksi muuta sävelmää: Erkki Melartinin ja ilmeisesti kansansävelmä. Melartinin sävelmä sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Kansansävelmä sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kansakoulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1933).Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiPoroila, Heikki:...
Hei,Kyseessä on Jimmy Nailin yhdessä Sylvia Mason-Jamesin kanssa esittämä kappale Ain't No Doubt. Kappale on Nailin albumilta Growing Up in Public (1992).
Mikko Jokelan säveltämä ja Asko Raivion sanoittama "Sipuli-Sanni" sisältyy nuottiin Kaseva: "Kun maailma elää" (Love, 1976). Laulu alkaa: "Voinko mä mihinkään luottaa?" Voit tarkistaa nuotin saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Nykytaidemusiikin nuottijulkaisut ovat yleisissä kirjastoissa melko harvinaisia. Uusista pianonuoteista suurin osa on vanhojen klassikoiden valikoimia tai populaarimusiikkia. Alla muutama ehdotus, joita löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista.Paavo Heininen: Etydejähttps://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=etydit+heininen&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22 Kalevi Aho: 19 preludia pianolle on sävelletty 1960-luvulla, mutta julkaistu nuottikirjana vasta kymmenkunta vuotta sitten:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3552291?sid=5255456554 Lauri Kilpiö: Yösoutu järvellähttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.4349452?sid=5255456554 Lauri Mäntysaari: Chats before sunrise :...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kohtaa Muumi-kirjoista. Verkkosivuistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kohdan Muumi-kirjoista tai ehkä sarjakuvista?
Runoa kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Koska runo on taideteos, sen kokija on yhtä tärkeä kuin itse teoskin. Yhtä oikeaa tulkintaa ei siis ole olemassa. Leinon runossa on nykyihmiselle vanhahtavia sanoja. Kielitoimiston sanakirjan mukaan puunto tarkoittaa punerrusta, kuumotusta tai kajoa.Lehvä tarkoittaa puun tai pensaan oksaa tuoreine lehtineen, lehtioksaa.Vehryt sanan merkitystä ei löytynyt, mutta voi ajatella että se on sukua sanalle vehreä, joka tarkoittaa rehevän, vehmaan vihreää ja vihantaa kasveista puhuttaessa eli tuoretta, vihreää, vihannoivaa.Runojen tulkintaan löytyy myös yleisistä kirjastoista tietokirjoja, joissa neuvotaan, mihin ruonoissa kannattaa kiinnittää huomiota. Selkeitä luettavia ovat esimerkiksi Tommi...
Kyseisen kappaleen nuotit näyttäisivät löytyvän ainakin näistä teoksista:Kultainen suomipop laulukirjaPop tänään. Vol. 1.Iskelmän helmetLinkkien takaa voit tarkastaa nuottien saatavuuden Ratamo-kirjastoista.
Tuulensuojaan on Dannyn suomeksi tunnetuksi tekemä, alun perin Christien Yellow River -nimellä levytetty kappale. En löytänyt tietoa, onko Saija Tuupanen joskus esittänyt sen.
Nimi Jyri (Jyrki, Yrjö) tulee kreikkalaisesta Georgios-nimestä. Jyrinä puolestaan esiintyy jossain muodossa erinäisissä Suomen sukukielissä eikä suoranaisesti liity Jyri-nimeen tai Jyrin päivään. Jyrin päivä 23.4. perustuu katolisen pyhimyksen Pyhän Yrjön muistopäivään, ja se on ollut suomalaisissa almanakoissa 1600-luvulta lähtien. Jyrin päivä oli Suomessa perinteinen karjan uloslaskupäivä, johon liittyi erilaisia tulevaisuuteen liittyviä uskomuksia, taikoja ja ennustuksia. Joidenkin uskomusten mukaan Jyrin päivänä piti olla hiljaa, jotta kesällä ukkonen ei aiheuttaisi vahinkoa. Toisaalta Jyrin päivänä piti huutaa ja metelöidä, jotta karhut ja sudet pelästyisivät eivätkä raatelisi karjaa. On mahdollista, että Jyri-nimi ja ukkosen jyrinä...
HeiKyseessä on varmastikin vanha kansanlaulu ja kansansävelmä " Sä kasvoit neito kaunoinen" ja sen toinen säkeistö, joka alkaa "Lapsuutes ajan hellimmän, sä leikit kanssani" ja jatkuu muuten kuvaillulla tavalla. Tieto löytyi ja varmistui teoksesta 78.31 Partiolaulukirja (6. painos, 1985)Lisäyksenä kerrottakoon, että kyseessä on kyseisen laulun modernimman version sanoitus. Alunperin kansanlaulu on kulkenut nimellä "Lapsuudenmuisto" ja se on kerätty 1870-luvulla Nurmeksen suunnalta, P. J. Hannikaisen toimesta. Tuon version sanoitusta Hannikainen piti siihen aikaan sopimattomana. Säveltä puolestaan kauniina. Tämä tieto löytyy laulukirjasta; 78.31209 Pajamo, Reijo - Koulun laulutunnilla, sivuilta 82-83.
Voit etsiä Seinäjoen kaupunginkirjaston aineistoja verkkokirjastosta eepos.finna.fi. Kirjoita etsimäsi kirjan nimi, tekijän nimi tai aihe hakukenttään. Verkkokirjastossa on kaikkien Eepos-kirjastojen aineistot. Voit rajata hakutulosta Seinäjoen kirjastoon valitsemalla "Rajaa hakua" -kohdasta.
Kyseessä lienee WSOY:n vuonna 2024 alkanut palkittua lasten- ja nuortenkirjallisuutta maailmalta -sarja, jossa ilmestyy palkittuja käännöskirjoja. Sarjassa on toistaiseksi ilmestynyt ainakin seuraavat kirjat:Arndís Þórarinsdóttir: Maailman lopun saari (2024)Baek, Heena: Taikakaramellit (2025)Bezinović-Haydon, Iva: Missä on Vedran? (2026)Dåsnes, Nora: Sydän vasta puolillaan (2025)Laan, Triinu: Luuranko-Juhanin loppuelämä (2026)Musariri, Blessing: Kaikki mitä kaipasimme (2025)
Kirja on lasten runokirjaksi poikkeuksellisen kokoinen, melko pieni ja paksu. Koon ja oletetun ilmestymisajan puolesta tulee mieleen lähinnä Anna-Mari Kaskisen Runometsä (2005), joka kylläkin on väriltään enemmän vihreä kuin petroolinsininen. Myös Tuula Korolaisen Kuono kohti tähteä (2005) on sinisehkö ja suunnilleen saman korkuinen, mutta mielestäni ohuempi.
Olen varannut tanssikirjoja, jotka olivat lainassa, suuresta leikkikirjasta ei tietoa löytynyt eikä myöskään Digi.kansalliskirjasto.fi:stä. Jos jostain varaamastani kirjasta löydän näitä, palaan asiaan.Kysyin apua Suomen kansantanssin ystäviltä, sain heiltä vastauksen:Ryskä voisi olla toisin kirjoitettu tai jopa väärin luettu versio tanssista nimeltä ryssä. Sanana se ei ole enää neutraali, mutta aikoinaan oli ja siihen on saattanut sekaantua ruotsinkielinen rysk(a). Se on voinut tarkoittaa monenlaisia ketteryys- ja taitotansseja (ripaskaa) ja esim. Toivo Salonen kuvaa 1900-luvun ensi vuosina Sahalahdelta kempoa eli kuollutta ryssää. Tässä rohkenisin epäillä kuitenkin Anni Collanin Hausjärveltä muistiinpanemaa ryssää, sillä se julkasitiin...
Tarkoitat varmaankin valtakunnallista Kansalliskirjaston ja yleistenkirjastojen yhteistyössä tuottamaa E-kirjastoa.E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain puhelimelle tai tabletille ladattavalla sovelluksella. Selainkäyttöliittymä julkaistaan vuoden 2026 alkupuolella.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymyksethttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
