Laulupuu-ohjelmasarjaa esitettiin vuosina 1987 - 1989.
Laulupuusta on tietoa Ylen Elävässä arkistossa sekä Elonet Kansallisfilmografiassa.
Sarjasta tehty videotallenne sisältää yhdeksän jaksoa, mutta lähteistä ei käy ilmi onko kyseessä vain valikoima vai koko sarja.
Sarjan jaksojen kokonaismäärää voi tiedustella Ylen palautesivun kautta.
Olisikohan etsimäsi teos englantilaisen Peter Spierin kirjoittama ja kuvittama Maailman ihmiset (People, suom. Jukka Kemppinen, 1981, Otava).
Teoksesta löytyy googlettamalla netistä myös kuvia.
Teos näyttää kuuluvan useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin, mutta mikäli teos ei kuulu oman lähikirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla teos löytyy Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kysymyksiä on niin paljon, että vastaukset ovat lyhyitä, ja osasta on vain linkki sivustolle, josta asiaa voi itse selvitellä.
- Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan vuonna 2017 yleisten kirjastojen kokoelmissa oli kirjoja 35 193 917 kappaletta
- Vantaan kaupunginkirjastossa oli samana vuonna 333 986 kirjaa.
Alla linkki kirjastotilastoihin:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C449%2C557%2C578%2C598%2C604%2C613%2C634%2C638%2C661&years=2017&stats=183
Tämän lisäksi kirjoja on myös tieteellisissä kirjastoissa, oppilaitosten kirjastoissa ja monissa erityiskirjastoissa. Myös ihmisten kotikirjastoissa on laskematon määrä kirjoja, joten todellista lukua lienee mahdotonta edes arvioida.
Tässä linkki...
Kyse lienee suomalaisesta vastineesta vanhalle latinankieliselle fraasille rara avis, joka tarkoittaa kirjaimellisesti harvinaista tai erikoista lintua, ja jolla on perinteisesti viitattu poikkeukselliseen tai erikoislaatuiseen ihmiseen. Ilmaus esiintyy latinankielisessä muodossaan Horatiuksen ja Juvenaliksen kirjoituksissa, ja sillä on vastineensa monissa eurooppalaisissa kielissä (esim. englannin "rare bird").
Siihen on vaikeampi antaa vastausta, miksi suomen kieleen on vakiintunut nimenomaan sanapari "outo lintu". Merkitykseltään se kuitenkin tuntuisi vastaavan rara avis -fraasia: Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan "outo lintu" on "harvinainen, poikkeuksellinen ihminen" ja Erkki Karin Naulan...
Ensimmäisenä tarjokkaana etsityksi kirjaksi tulee mieleen Christopher Fowlerin Varjomaailma (Karisto, 1990), olkoonkin, että se sijoittuu Lontooseen eikä New Yorkiin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4055
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Koneet on valmistettu Singerin Wittenbergin tehtailla vuosina 1908-1940. Käytettyjen ompelukoneiden hinnat antiikkimarkkinoilla näyttävät vaihtelevan melkoisesti. Erilaisia Singerin malleja esimerkiksi on kaupan alkaen kymmenestä eurosta; hintavimmista koneista pyydetään joitain satasia. Kokonaan toinen asia tietenkin on se, onko joku niistä valmis maksamaan niin paljon - pyytäähän aina voi. Mikään varsinainen rahasampo koneenne tuskin kuitenkaan on.
https://www.kirjastot.fi/kysy/voiko-vanhan-valurautarunkoisen-poljettavan-singer
Suomen lääkärilehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voitte halutessanne ottaa lehdestä valokopioita kirjastossa. Saatte lehden vuosikerran käyttöönne odottessa Pasilan kirjaston lehtiosastolta. Pasilan kirjaston yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Saab 900 vm 1992 käsittelevää korjausopasta löytyy Arabianrannan, Myyrmäen, Viikin ja Vuosaaren Helmet-kirjastoista.
Helmet-kirjastoista löytyy seuraavaa teos:
Saab 900 : 1979-1993 : korjausopas, Tekijä Esko Mauno
Suomen kansallisfilmografian mukaan Kaappari-elokuvassa kappaleen La Novia esittää Leri ja Levottomat. Kappaleen on säveltänyt Leri Leskinen ja sanoittanut Kalle Chydenius.
Kaappari-elokuvan tiedot Elonetissä: http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1526477
Aku Ankka alpeilla ilmestyi alun perin Tammen kultaiset kirjat -sarjassa vuonna 1957. Sanoma Oy otti siitä uuden painoksen Disneyn Minni-kirjat -sarjassaan vuonna 1967. Aku Ankka alpeilla on sarjan 20. kirja. Sinun "mini Aku Ankkasi" on vuosien saatossa kantensa menettänyt Minni-kirja.
Helsingin kirjastojen Enter ry:n opastuspaikat löydätte esimerkiksi alla olevasta linkistä Enter ry:n sivuille. Kannattaa muistaa, että opastusta on myös muualla kuin kirjastoissa. Kirjastojen opastuksiin pitää varata aika. Ajanvarauksen voi tehdä soittamalla suoraan kirjastoon.
Enter ry:n opastuspaikat https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/#token-2377769
https://www.entersenior.fi/enter-opastaa/opastuspaikat/
Digitalkkarit opastavat mm. Kallion, Itäkeskuksen, Kannelmäen, Rikhardinkadun, Lauttasaaren, Pasilan ja Vallilan kirjastoissa. Digitalkkarit ovat datanomiopiskelijoita, jotka suorittavat harjoittelua kirjastoissa. Digitalkkarin yksilöopastuksista voi kysyä lisää suoraan ko. kirjastoista. Myös ajan voi varata...
Tiedustelin asiaa Atena-kustannuksesta ja sieltä vastattiin näin: "Kyseisen kirjan 3. painokseen jäi virhe, jota varten olemme teettäneet erikseen lisättävän korjaussivun. ... En osaa sanoa, onko kaikissa kirjoissanne tuo vika. Todennäköisesti kyllä, jos ne on tilattu samaan aikaan."
Tämän vastauksen liitteenä oleva liitetiedosto Korjaus.pdf on sivun korjattu versio.
Yhdysvalloissa kouluvuosi vaihtelee jonkin verran osavaltion mukaan, mutta keskimäärin lukuvuodessa on 180 koulupäivää. Kevätkauden viimeinen päivä vaihtelee myös, mutta publicholidays.us-sivuston mukaan ainakaan niiden koulujen kohdalla, joita tarkastelin, yksikään lukuvuoden viimeinen päivä ei ollut lauantai.
Alla linkki sivustolle:
https://publicholidays.us/school-holidays/
Koska kyseessä on vieraskielinen sana, vastaus ei ole aivan yksiselitteinen.
Suomen kielen sanoissa noudatetaan yleensä vokaaliharmoniaa eli samassa sanassa ei esiinny sekä etu- että takavokaaleja. Poikkeuksena ovat yhdyssanat. Etuvokaaleja ovat e, i, y, ä, ja ö, takavokaaleihin kuuluvat a, o ja u. Vokaalit e ja i ovat kuitenkin neutraaleja eli ne voivat esiintyä myös takavokaalien kanssa.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa kerrotaan tarkemmin vieraskielisten nimien taivutuksesta. Ohjeen mukaan ”[v]ieraskieliset nimet pyritään yleensä myös ääntämään samoin kuin lähtökielessä, ja siksi pääte merkitään niin, että sana on mahdollisimman helppo ääntää taivutettunakin”. Pääte –ssä voikin tuntua luontevammalta ääntää...
Kirjasammossa on linkkilista ulkomaisista kirjallisuuspalkinnoista. Niistä voit etsiä palkintojen saajia.
Ulkomaiset kirjallisuuspalkinnot Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9463f401-519a-49a7-8d2a-27821bcd32c7
Tunnettuja kirjallisuuspalkintoja - Nobelin kirjallisuuden palkinnon - lisäksi ovat mm. seuraavat palkinnot.
The Man Booker Prize for Fiction (Kansainyhteisö, Irlanti)
Pulitzer-palkinto (USA)
Georg Büchner –palkinto (Saksa)
Goethe-palkinto (Saksa)
Goncourt-palkinto (Ranska)
Ranskan akatemian suuri kirjallisuuspalkinto (Grand Prix de Littérature)
Miguel de Cervantes –palkinto (Espanja)
August-palkinto (Ruotsi)
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto
Venäläinen Booker...
Malleja testamenteista on esimerkiksi painetuista asiakirjaoppaissa, joita on kirjastoissa. Niiden lainaaminen ja lukeminen paikan päällä on ilmaista:
- Asiakirjamalleja, (toim. Kemppinen Seppo et al.) 2002
- Asiakirjamallit, (toim. Järvensivu Petri et al.) 2008
- Juridiset asiakirjamallit, (Erkkilä Mikko et al.) 2007
Suuri osa valmiista verkossa tarjottavista testamenttipohjista on maksullisia ja hinnat pyörivät siinä 10 € tuntumassa. Tällainen ilmainen verkko-opas kuitenkin löytyy: https://hameenlinna-rotary-fi-bin.directo.fi/@Bin/2cb8dcc0d0ce530997eda569580ab7f3/1542097858/application/pdf/176035/JariOivo.pdf
Wikipedian artikkeli tietää kertoa, että ideaa on kokeiltu ensi kerran Tanskan Silkeborgissa 2004. Ruotsissa kokeilut alkoivat 2009. Suomen ensimmäinen omatoimikirjasto on ollut Hämeenlinnan Jukolan lähikirjasto, joka aloitti omatoimipalvelun 23.4.2012. Vuonna 2017 Suomessa oli omatoimikirjastopalvelua tarjoavia kuntia 114. Aktiivisimpia ovat määrällisesti olleet Espoo, Oulu ja Turku.
Tanska ja Suomi ovat kansainvälisesti tarkastellen yleensä yleisten kirjastojen innovaatiokokeilujen kärjessä, koska molemmissa maissa on koko maan kattava kirjastoverkko ja kirjastojen käyttöluvut ovat korkeita. Vaikka omatoimikokeilujen vahvin motiivi on ollut taloudellisten säästöjen etsiminen, on kehittyneen tekniikan ansiosta voitu monin paikoin tarjota...
