Hevoshoitolan sisarukset on ilmestynyt aikanaan Pollux-hevoskerhokirjana ja ollut suunnattu n. 11-13-vuotiaille. Kirjasta voisivat olla kiinnostuneita myös tätä hiukan nuoremmat ja vanhemmat lukijat. Paras kohderyhmä löytynee 9-14-vuotiaista.
Netistä löytyvän Anita Saarelaisen väitöskirjan perusteella arvelen, että merkillinen sakki löytyy MTV:lla 1990-luvulla esitetystä sarjasta Puhtaat valkeat lakanat, ks. väitöskirjan Liite 1 Kohtausluettelo, jakso 40, kohtaus 6.
Valitettavasti toiseen kysymykseesi en osaa vastata - olisiko mahdollista, että kyseessä olisi animaatiosarja Olipa kerran ihminen? Sen viimeisessä jaksossa on aiheena Maa, ja profiiliin sopisi tuollaisia tuhoutumisilkeyksiä käkättävä pahis.
Kirjastoissa on olemassa isotekstisiä teoksia ts. niissä on normaalia isompi fontti. Nykyisin isotekstisiä ilmestyy harvakseltaan. Isotekstiset sijaitsevat monessa kirjastossa omassa paikassaan, niitä kannattaa tiedustella asiakaspalvelupisteistä.
Isotekstisiä voi etsiä OUTI-verkkokirjastosta aiheella isotekstiset: https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=isotekstiset&type=Subject&… .
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus liittyä Celia-asiakkaaksi, jos on jokin lukemiseste. Näin saa käyttöönsä hyvin laajan kokoelman. Lisätietoja https://www.celia.fi/palvelut/ .
Sinuhe egyptiläisen ensimmäinen painos julkaistiin v. 1945 kahdessa osassa. Kirjasta julkaistiin samana vuonna toinen painos ja se on yhteensidottu. Tiedot löytyvät Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia) ja esim. kirjasta Mika Waltarin juhlakirja (WSOY 1958) Sinikka Musikan kirjoittamasta osasta Mika Waltarin tuotanto.
Carl Barks -tarina Runaway train julkaistiin Aku Ankan parhaat -sarjan 32. kirjassa Onnellinen laakso ja muita Aku Ankan parhaita nimellä Kansallissankarit.
Tarkkaa hintaa ei ole julkaistu, mutta edellisten vuosien lehtiartikkeleiden perusteella noin miljoona kruunua. Vieraiden pöäytäpaikat maksavat muille kuin palkituille 3000 kruunua. https://www.svt.se/nyheter/inrikes/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Koko Nobel-viikon juhlallisuudet maksavat noin 16,7 miljoonaa kruunua. https://www.expressen.se/dinapengar/sa-mycket-kostar-nobelfesten
Äänikirjat ovat siirtyneet lähinnä verkkoon, joten cd-muodossa äänikirjoja on vaikea enää löytää.
Suomalaisella kirjakaupalla https://www.suomalainen.com/ on myynnissä äänikirjoja cd:nä ja e-äänikirjoina. Kirjakaupasta voi ostaa lahjakortteja, joita voi käyttää liikkeessä tai verkkokaupassa. Suomalaisen verkkokaupassa ei näyttänyt olevan saatavilla Veikko Huovisen kirjoja äänikirjoina. Tilannetta voi tietenkin kysyä yksittäisestä kirjakaupasta.
Myös Akateemisella https://www.akateeminen.com/ kirjakaupalla on jonkin verran äänikirjoja myytävänä, mutta heilläkään ei ollut Veikko Huovisen kirjoja.
Adlibris https://www.adlibris.com/fi on verkkokirjakappa, jossa on yksittäin myytäviä äänikirjoja. Adlibrikselta voi ostaa...
Tekisipä mieleni ehdottaa Josef Martin Bauerin kirjaa Pako Siperiasta (WSOY, 1956), olkoonkin, että tässä todellisuuspohjaisessa romaanissa kuvailtu pakomatka tapahtuu vasta sodan jo päätyttyä ja pakenijoitakin on vain yksi.
Ikävä kyllä ei löytynyt tietoa, että novelli olisi suomennettu.
Kirjasammosta www.kirjasampo.fi löytyi tietoa, että Stig Dagermanilta on suomennettu romaanit Käärme ja Äidin varjossa. Lisäksi novellikokoelma 27 pohjoismaista kertojaa sisältää Dagermanin novellin Bon soir.
Oikeaa tietoa olet saanut. Karamellia tarkoittavia karjalan kielen sanoja ovat sekä karameli että n'amu. N'amu-sana alkaa pehmeällä eli liudentuneella konsonantilla n'. Sanan kirjoitusasussa käytetään pehmennysmerkkiä ('), koska siinä konsonanttia seuraa takavokaali a. Karjalan kielessä on kaikkiaan kuusi pehmeätä eli liudentunutta konsonanttia: t', d', l', n', r', s'. Pehmennysmerkkiä tarvitaan siinä tapauksessa, että konsonanttia seuraa takavokaali a, o tai u. Etuvokaalit pehmentävät edeltävän konsonantin automaattisesti, joten niiden kanssa pehmennysmerkkiä ei tarvita.
Lähde:
Ljudmila Markianova & Raija Pyöli, Sanakirja suomi-karjala. Salmi-säätiö, 2008
Hei,
Kyllikki Mäntylän lehtihaastattelun (Karjala 1969 : 2) mukaan Kellonsoittaja kertoo "Kitelästä, lapsuuteni parhaimmasta leikkipaikasta". Kyseessä ei ole siis Kitee vaan rajan taakse jääneen Impilahden kunnan Kitelän taajama. Kirjan henkilöt tulevat siis hänen lapsuudestaan ja niitä lienee mahdotonta jäljittää.
Hyväksi johdatukseksi aihepiiriin suosittelen tutustumista Glenn Murphyn kirjaan Ilmastonmuutos : mitä minä voin tehdä? (Tammi, 2008), joka on nuorille lukijoille tarkoitettu perusteos maapallon ilmaston muuttumisesta. Se kertoo, mistä kasvihuoneilmiö johtuu ja miten ilmaston lämpenemistä yritetään torjua.
"Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kun sammutat valot ja sähkölaitteet, säästät vettä tai palautat pullot kauppaan, olet mukana ilmastotalkoissa. Lisää vaivattomia keinoja löydät tästä kirjasta."
Muita valikoituja luotettavia lähteitä on Makupalat.fi:ssa, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos
Engla-nimi löytyy Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjasta Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. Nimi viittaa enkeliin. Samankantaisia nimiä ovat esimerkiksi Angel, Angelos, Angelus, Engel, Engelbert, Engelberta ja Engelus.
Kotimaisten kielten keskuksen nettisivuilla (https://www.kotus.fi/kotus) on sukunimien taivutusohje (http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php). Ohjeesta ei löydy sukunimeä Törn tai Törni, mutta sen sijaan löytyy sukunimet Björn ja Björni. Oletettavasti Björn ja Björni taipuvat samoin kuin Törn ja Törni. Ohjeen mukaan Björn taipuu genetiivissä muotoon Björnin ja Björni taipuu genetiivissä samoin eli Björnin.
Valitettavasti tätä Kassu Halosen säveltämää laulua Mielenrauhaa ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa keino taitaa olla yrittää saada yhteys säveltäjään itseensä ja kysyä suoraan. Yhteystietoja meillä ei ole antaa, mutta kenties Haloselle menisi viesti Vaalan Manamansalossa olevan Kassu Halosen Taidetalon kautta. 040-7096157 ja Taidetalo@hotmail.fi
Heikki Poroila
