Vesa Hämes esitti yhdessä Kotikadun jaksossa Erkki Kämäräistä, joka teki sopimattomia ehdotuksia Tuija Kangasharjulle (Laura Malmivaara). Jakson ensilähetys oli 12.4.2007. Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkelissa kerrotaan, että Vesa Hämeksen (Hämäläinen) isä oli näyttelijä Ekke Hämäläinen ja äiti teatterinjohtaja Hilkka Kinnunen.
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Aatto Suppasen (1855 -1892) nimimerkillä Aatto S. suomentama Mark Twainin teos Tom Sawyer matkalla (Tom Sawyer abroad, 1894) julkaistiin suomeksi vuonna 1894.
https://finna.fi
http://www.gutenberg.org/ebooks/91
http://www.kirjasampo.fi/fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aatto_Suppanen
Kaupungin kesätöihin pääsee vasta 16-vuotiaana, joten sinun kannattaa olla tarkkana ensi keväänä, kun kesätyöpaikat tulevat auki. Paikkoja haetaan Helsingin rekrytointisivujen kautta. Tänä vuonna haku päättyi 19.3. Alla olevasta linkistä löydät tietoa tämän vuotisesta hausta.
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Joensuun pääkirjastossa ei ole varattavia tietokoneita. Koneilla voi olla 15 min tai yksi tunti kerrallaan.Tutkijanhuoneita voi varata opiskelutarkoitukseen, niihin on pieni kuukausimaksu (56 €), mutta niissä ei ole tietokonetta varustuksena. Ryhmätyöhuone Opinpesässä on käytössä tietokone, ja sitä voivat myös yksityishenkilöt varata maksutta opiskelutarkoituksiin. Ks. http://vaarakirjastot.fi/paakirjaston-tilat .
Suomen ensimmäisinä yleisradiolähetyksinä pidettyjen Arvi Hauvosen alkukesällä 1923 Kuljussa tekemien ensimmäisten kokeilujen kuuluvuudesta en löytänyt aivan täsmällisiä tietoja. "Lähettimessä oli tavallinen Philipsin 2,5 watin vastaanotinputki ZI ja virtalähteenä muutama kymmenen taskulampunparistoa." Hauvosen kokeitten kuuntelijoina oli "eräitä insinöörejä ja maistereita Tampereella", joten Hauvosen lähetykset ovat kuuluneet ainakin kymmenen kilometrin päähän. Myöhemmin kesällä Hauvosen lähetysasema siirrettiin Tampereelle ja lähetystehoa lisättiin pariinkin otteeseen. Kun putkitehoa oli korotettu 10 wattiin Hauvosen gramofoonilähetyksiä "saatettiin kuulla sangen hyvin kaikkialla kaupungissa". Marraskuussa aloitettiin...
Aino Kontulasta löytyy tietoja esim. teoksesta
Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara
Nettilähteitä ovat esim. Kirjasampo
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175934154848
Blogit logit ja artikkelit on tiedonrippusia hänen elämästään.
Esim. https://johiltunen.wordpress.com/2012/05/17/aino-kontula-takaisin-ylaas…
Perheestä ja lapsuudesta eivät monet halua kovin tarkkoja tietoja nettiin. Kontula ei ole vielä kirjoittanut muistelmiaan.
Kustantamo Gummeruksen kautta voisi ottaa yhteyttä Kontulaan ja kysellä lapsuusajoista häneltä suoraan.
info@gummerus.fi
Uuden kirjastokortin saat tiskiltä missä tahansa Helmet kirjastossa (= Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yleiset kirjastot)
Mukaasi tarvitset voimassaolevat kuvalliset henkkarit (= Ajokortti, Henkilökortti, passi)
Kortti uusitaan odottaessasi.
Hinta on lapsilta 2€ ja aikuisilta 3€.
Kesäteatteriinhan sopivat monenlaiset näytelmät.
Listaan tähän muutamia Helmet-haulla löytyviä näytelmiä.
Identiteetti aiheisia ovat mm.
maahanmuuttoon kantaaottava Elina Snikkerin Maamme- nykykuvia Suomesta 7 näyttelijälle
https://naytelmat.fi/p/maamme-nykykuvia-suomesta
William Shakespearen Erehdysten komedia, jossa noin 20 näyttelijää, mutta enemmän tai vähemmänkin väkeä varmaa toimii.
Heini Junkkalan soita minulle Billy, joka kertoo sukupuoliidentiteetistä. Tästä en tiedä, montako näyttelijää tarvitaan.
Lähtemisestä/ jäämisestä eli ehkä yleisemmin muutoksesta löytyy mm.
Juha Hurmen Muuttomiehet 7 näyttelijälle.
http://www.kom-teatteri.fi/muuttomiehet.html
Lotista ja yhteiskunnan muutoksesta kertova Siniväriset 10...
Helmet-kirjastokorttisi tunnusluku on vain omassa tiedossasi. Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit saada uuden käyttämällä kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa. Alla lisää tietoa ja linkki palautustoimintoon:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Muussa tapauksessa saat uuden tunnusluvun käymällä jossakin Helmet-kirjastossa. Ota kirjastokortti ja kuvallinen, virallinen henkilökortti mukaan.
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy runsaasti näihin aihealueisiin liittyvää materiaalia. Tässä muutamia poimintoja 2010-luvulla julkaistuista aineistoista (asiasanat: rekrytointi, henkilöstöhankinta, perehdyttäminen, työnopetus):
Ahokas, Laura (2011). Perehdyttäminen ja työnopastus (CD-ROM). Työturvallisuuskeskus, Helsinki.
Alhanen, Kai (2016). Työnohjauksen käsikirja. BoD, Helsinki.
Kaijala, Markku (2016). Rekrytointi : tehtävään vai yhtiöön?. Alma Talent, Helsinki.
Keltikangas-Järvinen, Liisa (2016). "Hyvät tyypit" : temperamentti ja työelämä. WSOY, Helsinki.
Ketola, Hannu (2010). Tulokkaasta tuottavaksi asiantuntijaksi : perehdyttäminen kehittämisen välineenä eräissä suomalaisissa tietoalan yrityksissä...
Etsimääsi satua emme onnistuneet löytämään. Alla pari 1950-luvulla ilmestynyttä kirjaa, joista toisessa on japanilaisia ja toisessa kiinalaisia satuja. Ehkä satusi löytyisi näistä.
- Nipponin satusetä kertoo--valikoima japanilaisia satuja (1952)
- Kiinalaisia kertomuksia: venäjän kielestä suomentanut Sylvi Nokelainen (1954)
Alla myös joitakin sopivanikäisiä kirjasarjoja, joissa on mm. japanilaisia tai kiinalaisia satuja:
- Satuprinssi: tarulipas pienille pojille / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1964)
- Satuprinsessa: tarulipas pienille tytöille / toimittanut Erkki Valkeila (1923-1966)
- Satumaailma: kuvallinen taruaarre nuorisolle / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1956)
...
Suomessa yleisillä kirjastoilla ei samanlaista palvelua ole olemassa. Ainoa kaikille julkinen verkko-oppimisympäristö taitaa olla Ylen lukiolaisille suunnattu abitreenit-sivusto. Muuten lukioiden kurssimateriaali on maksullista niin painettuna kuin verkossa. Abitreeneihin pääset tästä:
https://yle.fi/aihe/abitreenit
Yliopistoilla ja amaattikorkeakouluilla on omat oppimisympäristönsä, joissa on materiaalia ilmaiseksi oppilaitoksen opiskelijoille. Kurssien sisällön lisäksi korkeakoulut tarjoavat yleensä laajat artikkelitietokannat opiskelijoidensa käyttöön. Lisätietoa voit kysyä ottamalla suoraan yhteyttä oppilaitoksiin.
Lähettämässäsi liitteessä on Yngve Bäckin (1904 - 1990) maalaus. Se on vuodelta 1937 ja nimeltään Vila.
Lähde:
Kokoelma Bäcksbacka : Helsingin taidemuseon sydän (Janne Gallen-Kallela-Siren et. al., Helsingin taidemuseo, 2011)
Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen.
Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä...
Näyttää siltä, ettei kirjaa ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy Helsingin yliopiston lisäksi myös Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjastosta lainattavana kappaleena (https://finna.fi/Record/josku.871723). Kaukolainattavuudesta on tiedusteltava oman kirjaston kautta tai suoraan Joensuuhun yhteyttä ottamalla. Tampereen yliopiston kirjastolla kirjaa on kolme kappaletta ja yksi varaus, mutta tämäkin on kurssikirjana eikä välttämättä saatavana kaukolainaksi. Vähän huonolta siis näyttää, kun Helsingissäkin varauksia on 18 kpl.
Heikki Poroila
Tässä muutama kirja, joista voisi olla hyötyä:
- Tehokkaan hankinnan työkalut / Terttu Huuhka (2017)
- Biteistä bisnestä! : digitaalisen liiketoiminnan käsikirja / Mika Ruokonen (2016)
Yritysten luotettavuutta arvioidessa on yleensä hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraavanlaisiin asioihin:
Onko yritykselle löydettävissä Y-tunnusta? Lähtökohtaisesti jokaisen Suomessa toimivan yrityksen on rekisteröidyttävä kaupparekisteriin, jolloin yritys saa Y-tunnuksen. (Ainoat poikkeukset tähän liittyvät toiminimen käyttämiseen, mistä voit lukea lisää esimerkiksi osoitteessa https://yrityksen-perustaminen.net/kaupparekisteri/.) Jos Y-tunnusta ei löydy yrityksen verkkosivuilta, se saattaa olla huono merkki. Tunnuksen voi koittaa tarkistaa yrityksen nimen perusteella myös patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä Virre-palvelusta.
Löytyykö yritykselle omalla...
Löytämäni artikkelin mukaan satavuotiaiden määrä lähenee puolta miljoonaa ja on koko ajan nousussa. Artikkeli on vuodelta 2015. http://www.maailma.net/uutiset/sata-vuotta-tayttaneiden-maara-kasvaa-ko… . Eniten satavuotiaita on Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa. Määrän perusteella voisi kuvitella että joka päivä jossain joku täyttää sata vuotta. Lisäyksenä vielä Tilastokirjastosta saatu tieto, että koko maailman 100+ -vuotiaiden määrä on YK:n ennusteen mukaan 485 295 henkeä vuonna 2017. Lähde: United Nations: World Population Prospects 2017.
Suurin osa Norjan valasretkistä tehdään Pohjois-Norjasta. Kesän retkistä n. puolet alkavat Andenesista ja sen pienestä naapurikaupungista Stöstä.
Bergenin ja Kirkkoniemen välillä risteilevät Hurtigruten-laivat, joiden risteilyihin on mahdollista yhdistää valasretkiä. Lisää tietoa asiasta löydät Risteilykeskuksen (http://risteilykeskus.fi/risteilyvarustamot/hurtigruten/) ja Saga Matkojen (http://sagamatkat.fi/hurtigruten/norjan-rannikko/) sivuilta.
Valasretkistä löytyy tietoa englanninkielellä mm. Visit Bergenin (https://en.visitbergen.com/things-to-do/tours/fjord-tours) ja Whaletripsin (http://whaletrips.org/en/places/norway/) sivuilta.
Enni on alkuaan Einen ja Einin lempinimi. Virossa Enni käsitetään muunnokseksi Henrikasta. Einen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se on voinut olla Einon sisarnimi, joka on tullut saksalaisesta Enewald –nimestä, jonka merkitys on ’miekalla hallitseva’.
Helli on lyhentymä, joka voinut tulla monista nimistä esimerkiksi Helenan (kreikkalainen ’loistava’), Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimellä voi olla pohjana myös sanat ’hellä’ tai ’helliä’.
Elmiina on lyhentymä nimistä Vilhelmiina ja Helmiina. Vilhelmiina pohjautuu muinaissaksalaiseen miehen nimeen Vilhelm, joka tarkoittaa ’lujatahtoista kypäränkantajaa’.
Edit on alkuaan englantilainen nimi ja tarkoittaa ’onnellista taistelua’ tai ’rikasta sotaa’. Nimen kantamuoto on Eadgyth....
