Ainakaan sukunimitietokanta ei tarjoa muuta tietoa kuin että "Tarna" on vuonna 1935 suojattu sukunimenä. Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa "tarna" ollenkaan, ei myöskään sanaa "taarna". Eräästä vanhasta kielitieteellisestä artikkelista (Virittäjä 1929) löysin pohdinnan, jossa arveltiin sanan tarna tai taarna viittaavan johonkin saralajiin. Näin todellakin on, sillä taarnat ovat sarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Kasvin nimenä "taarna" on ollut käytössä ainakin jo 1850-luvulla, joten ehkä se on toiminut myös sukunimen innoittajana, varsinkin kun sanalle ei näyttäisi muita merkityksiä löytyvän.
Heikki Poroila
Ainakin Erik Wahlströmin kirjassa Jumala (Schildts 2006) esiintyy "tuntematonta mutta degeneroitunutta rotua oleva liehakoiva pikku koira" nimeltään Filioque. Sivulla 236 olevasta kohtauksesta on tosin vaikea päätellä, kenen arkkienkelin vastuulla koira varsinaisesti romaanissa on. Tekstin perusteella omistaja on lähinnä Rafael, vaikka koira hyppääkin Gabrielin syliin kirputettavaksi.
Tätä tunnaria ei ole ns. suoratoistopalveluissa, mutta ainakin juuri tällä hetkellä DailyMotion-niminen palvelu tarjoaa sarjan jaksot netin kautta videoina. Jokaisen jakson alussa kuullaan oletettavasti juuri tämä Jani Uhleniuksen säveltämä lyhyt melodia. https://www.dailymotion.com/video/x24anr9
Heikki Poroila
Kääntäminen ei ole automaattista toivottavasti koskaan. Varsinkin kaunokirjallisuudessa on aivan tavallista jättää mailit kääntämättä kilometreiksi. Kääntäjä joutuu silti myös fiktion puolella miettimään, kuinka helppoa tai vaikeata harvinaisempia mittayksiköitä on lukijan hahmottaa. Ratkaisu on viime kädessä "taiteellinen", sillä kääntäjä tietää, että palautetta voi tulla sekä siitä, että on omavaltaisesti kääntänyt "liikaa" että gallonien, paunojen ja muitten meille vieraitten termien jättämisestä silleen. Sanoisin oman kokemukseni perusteella, että yleensä mittayksiköitä ei kaunokirjallisuudessa muuteta ja monissa tapauksissa meille eksoottisten mittayksiköiden käytöllä on merkitystä myös aitouden ja autenttisuuden tavoittelussa....
Eräpäivämuistutukset saattavat tulla hiukan eri tahtiin kuin palautukset rekisteröidään eli aivan sataprosenttinen tosiaikaisuus ei näissä asioissa toteudu. Jos vielä arkiviikon alettuakin näyttää siltä, että laina on palauttamatta, silloin on todennäköisesti tapahtunut jokin tekninen virhe. Niitä toki aina silloin tällöin sattuu; piippaus kuuluu mutta mitään ei tapahtunutkaan.
Järjestelmä kuitenkin toimii niin, että jos saman niteen lainaa joku muu, tieto edellisestä lainauksesta katoaa. Jos nide ei lähde lainaan, se löytyy kirjaston hyllystä. Kannattaa soittaa alkuviikosta Töölön kirjastoon, jos omista tiedoista näkee, ettei palautus ole vieläkään rekisteröitynyt. Kun henkilökunta löytää niteen hyllystä, se on helppo palauttaa uudelleen...
Kollega löysi lorun. Se nimeltään Numeroloru ja julkaistu vuonna 1956 lastenrunoja ja satuja sisältävässä kirjassa Aarteiden kirja 2: kerro äiti. Runon on kirjoittanut alunperin norjalainen Zinken Hopp, suomentajaa ei mainita. Aivan muistamallasi tavalla se ei mene, mutta lienee silti sama:
1 on kirahvi, jalkana pylväs
2 on joutsen, niin valkea, ylväs
3 on rotta, joka vaaroja vainuu...
TIetoa kirjasta ja sen sisällöstä kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510041793
Kirjasarja Aarteiden kirja on monista kirjastoista vielä lainattavissa. Se on mm. Riihimäen pääkirjaston varastossa.
Tähän MTV3-kanavalla vuonna 1997 esitettyyn televisiosarjaan tehtiin samana vuonna cd-levy, jossa on musiikkia sarjasta. Se on nimeltään Kun taivas repeää : suurten tunteiden tv-sarja. Lisää tietoa äänitteestä Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Levy on Kansalliskirjaston kokoelmissa, mutta sieltä sitä ei lainata. Muista kirjastoista sitä ei löydy. Nettidivareidenkaan kautta en onnistunut löytämään. Kannattaisi ehkä kysyä MTV:stä
https://www.mtv.fi/palaute
Runo Pikkuinen paimen mainitaan useimmissa lähteissä Immi Hellenin suomennoksena tai suomennosmukaelmana. Ilmeisesti runo ei siis ole hänen omansa. Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä. Se löytyy ainakin näistä julkaisuista tai äänitteiltä:
- Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
- Suuri toivelaulukirja. 20
- Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
- Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
- Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
- Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
- Liisa, Maija ja muut suosikit : 20 lastenlaulua (c-kasetti)
- Lennä, lennä leppäkerttu (cd-levy)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola...
Oletan että tarkoitatte Suomen yleisten kirjastojen lukumäärää? Niitä oli v. 2016 tilastotietojen mukaan 720 kpl, mikä lisäksi vielä 137 kirjastoautoa ja 24 laitoskirjastoa (esim. sairaalakirjastot). Tablettitietokoneita asiakaskäyttöön on palveluihinsa listannut kaikkiaan 82 kirjastoa.
Lähteet:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/taulutietokone
Tämä runo on sävelletty useammankin kerran. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan sen ovat säveltäneet Martti Hela nimellä Aamukahvin ääressä (löytyy ainakin julkaisusta Koululaulusikermiä / Martti Hela), Alla Kouru samoin nimellä Aamukahvin ääressä (julkaisu Huppista hei ...! : lastenlauluja / Alla Kouru), Aarno Raninen nimellä Kukko ja kana (julkaisuissa Lystit lastenlaulut ja Lastenkonsertti : suomalaisia lastenlauluja) ja Tauno Kukko nimellä Kukko ja kana aamukahvilla (julkaisussa Komeljantti elefantti : eläintarinoita lauluin ja kuvin / [säv.] Tauno Kukko). Esa Helasvuon nimellä löytyy videotallenne vuodelta 1998 ( Salossa soi - Pikkupääskyt ja laulurastaat. 1998 Finaali. - Helsinki : YLE1 Lasten ja...
Alkuperäinen Morden I Sandhamn -dekkarisarjan kirja ilmestyi tämän vuoden huhtikuussa. Suomennokset on julkaissut WSOY, ja muut sarjan kirjat on suomennettu varsin pian alkuperäisen ilmestymisen jälkeen. Oletettavasti tämäkin ilmestyy siis piakkoin, mutta syksyn 2018 WSOY:n uutuusluettelosta sitä ei löytynyt:
https://issuu.com/kirja/docs/wsoy_syksy_2018
Tarkemmin voit halutessasi kysyä kustantamosta:
https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
https://www.wsoy.fi/kirjailija/viveca-sten
En löytänyt listaa, jossa olisi lueteltuna kaikki Suomen hoitokodit. Alalla on niin paljon erilaisia toimijoita, että listan laatiminen lienee aika vaikeaa. Laitosasumisesta käytetään monia eri termejä, mikä vaikeuttaa etsimistä. Hoitokoteja on vanhusten lisäksi myös esimerkiksi vammaisille.
Tietoa kunnallisen puolen hoitokodeista on kuntien verkkosivuilla.
Kauppalehden yrityshaussa on tietoja ikääntyneiden hoitolaitoksista. Joukossa saattaa olla myös yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat palveluja vain kotona asuville vanhuksille. Lisäksi listassa on yrityksiä, joiden toiminta on lakannut.
Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät rekisteriä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja...
Kunkin ensimmäiset serkut ovat hänen vanhempiensa sisarusten lapsia; toiset serkut (eli pikkuserkut) ovat henkilön isovanhempien sisarusten lastenlapsia, kolmannet serkut iso-isovanhempien sisarusten lastenlastenlapsia - ja niin edelleen.
"Polven takaa" ilmaisee, että tarkasteltavat henkilöt kuuluvat eri sukupolveen. "Yhden polven takaa" tarkoittaa, että tätä eroa on yhden sukupolven verran. Ensimmäisiä serkkuja yhden polven takaa ovat näin henkilön vanhempien ensimmäiset serkut. Vastaavasti isovanhempien ensimmäiset serkut ovat ensimmäisiä serkkuja kahden polven takaa, iso-isovanhempien ensimmäiset serkut ovat ensimmäisiä serkkuja kolmen polven takaa - ja niin edelleen.
Finnaan ei välttämättä tarvitse kirjautua sisälle, jotta sillä voisi hakea aineistoja.
https://finna.fi/
Tein sinulle valmiiksi haun hakusanalla ja aiheella Opinto-ohjaus sekä rajasin sen verkossa saatavilla oleviin väitöskirjoihin.
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&view=condensed&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FThesis%2FThesis%2F%22&filter%5B%5D=~sector_str_mv%3A%221%2Flib%2Funi%2F%22&filter%5B%5D=free_online_boolean%3A%221%22&filter%5B%5D=~topic_facet%3A%22opinto-ohjaus%22&lookfor=opinto-ohjaus&type=AllFields
Jos muutat haun aihe-rajausta, saat esille opinto-ohjauksen erilaisia näkökulmia.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran eli SKS:n sivuilta löytyy Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aineistojen yleisluettelo, jonka kautta löytyy erilaisia arkistoja. Täällä ei ole arkistoa liittyen pakinoitsija Härmän Kuustaaseen. Muistakaan lähteistä emme löytäneet hänestä arkistoa. Vaikuttaa siltä, että sellaista ei ole ainakaan julkisesti koottu.
SKS on suljettuna heinäkuun ajan, mutta ehkä kannattaa ottaa sinne yhteyttä myöhemmin:
https://www.finlit.fi/
Kyllä, monilla kirjastoilla Helsingissä on tiloja näyttelyiden järjestämistä varten. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon. Töölön kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Yhteystiedot
Anna Sewellin nuortenkirjan Uljas musta tarina muistuttaa hiukan hukkaamaasi kirjaa. Siinä Uljas musta -niminen hevonen kertoo tarinaansa minämuodossa. Alkuun sen elämä on hyvää, myöhemmin seuraa monia dramaattisia vaiheita, mutta lopussa se pääsee hyvään kotiin. Kirja on alunperin ilmestynyt jo 1877, ja ensimmäinen suomennettu painos ilmestyi 1954:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4df4e0e7-98ef-48e1-a148-f971f047532b
Anu Kaajan kirjasta Muodonmuuttoilmoitus (Teos, 2015) voi löytää kävelemään lähtevän Napoleon-patsaan - samoin kuin hedelmä- ja vihannesosaston alla olevan kaivon, jossa on siellä vuosia viettänyt nainen, sekä kuuteensataan punarintaan pukeutuneen Rouva Robinsonin. Viimeksimainitussa tarinassa tavataan sekä Violet että mies keltuaisessa.
