Keskeiset realismin edustajat suomalaisessa kirjallisuudessa ovat Minna Canth, Juhani Aho, Teuvo Pakkala ja Arvid Järnefelt.
Minna Canthin lyhyitä pienoisromaaneja ovat esimerkiksi Köyhää kansaa (1886) ja Salakari (1887).
Juhani Ahon tuotannossa suppeampia teoksia ovat mm. Papin tytär (1885), Papin rouva (1893), Yksin (1890) ja Helsinkiin (1889).
Teuvo Pakkalan teokset ovat jonkin verran pitempiä, mutta lyhyimmästä päästä ovat Vaaralla (1891) ja Elsa (1894).
Myös Arvid Järnefeltin Isänmaa-romaani (1893) on realimismia edustava klassikko.
Mikäli luettavan teoksen ei tarvitse olla romaani, niin kaikilta edellä mainituilta kirjailijoilta löytyy myös pitkiä novelleja ja novellikokoelmia.
Edellä mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa...
Valiokuntien kirjalliset asiantuntijalausunnot ovat julkisia, samoin pöytäkirjat. Suullisia lausuntoja ja käytyä keskustelua ei kirjata pöytäkirjoihin.
Valiokuntien pöytäkirjat ovat verkossa eduskunnan sivuilla vuodesta 2002 alkaen. Valiokunnissa kuultavana olleiden asiantuntijoiden kirjalliset lausunnot ovat verkossa vuodesta 2015 alkaen.
Vanhemmat pöytäkirjat ja asiantuntijalausunnot ovat saatavilla eduskunnan arkiston kautta. kirjasto.arkisto@eduskunta.fi
Valtiopäiväasioiden ja -asiakirjojen hakupalvelu löytyy eduskunnan etusivulta www.eduskunta.fi. Suora linkki: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/vaskiresults.aspx
Kirjastomme sukunimioppaista ei Usenius-nimeä valitettavasti löydy. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Usenius on tai on ollut 75 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tunnukset Celian palveluun voitte saada omasta kirjastosta. Mukaan tarvitaan henkilötodistus ja alaikäisellä vanhemman allekirjoittama lupa, joka löytyy vaikka www.Celia.fi sivustolta: https://www.celia.fi/palvelut/tietoa-huoltajille/
Celian verkkosivuilta löytyy lisätietoa palvelusta sekä Oppari-verkkokauppa, josta voi hankkia kirjat oppilaalle. Ammattikoulun kirjat ovat maksullisia.
http://oppari.fi/sis/oppari/
Mm. Edith Södergranin vuoden 1997 painokseen teoksesta Samlade dikter sisältyy myös tuo vuoden 1916 Dikter-kokoelma. Se löytyy esim. Kouvolan kirjastosta:
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1086…
Teos on myös vapaasti verkossa luettavissa. Linkki verkkoteokseen on alla:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/2J2UCSH9HLJURRMMPKI934XLFH38FCEYC…
Runo on Markku Huhdan kynästä. Huhta on julkaissut jo neljä runoteosta omakustanteina, niitä voi tilata esim. hänen omien verkkosivujensa kautta: http://www.runua.fi
Huhta ylläpitää myös Runua-nimistä Facebook-ryhmää: https://www.facebook.com/groups/652270324844753/?fref=ts Löysin kysymäsi runon juurikin tämän Facebook-ryhmän sivulta.
Lisää eteläpohjalaisella murteella kirjoitettuja runoja löytyy esim. seuraavista teoksista:
Anitta Takala-Secka: Rakkaudesta suhun
Eeva Kontiokari: Seittemää sorttia
Maire Loppi: Päläkähröksiä
Arto Juurakko: Syränvalakia
Muita murrerunoja puolestaan edustavat mm.
Kalle Väänänen: Sanarrieskoo (savolaismurteet)
Heli Laaksonen: Pulu uis(lounaismurteet)
Helvi Airo: Elämänunta ja unielämeä (Sysmän murre)
Asko...
Syysleimun kutsumanimi tulee sen tieteellisestä nimestä Phlox paniculata. Phlox on sinilatvakasvien heimoon kuuluvien leimukukkien suvun nimi. Leimukukat ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta, ja sukuun kuuluu 67 eri lajia.
Tietoa syysleimusta Puutarha.net-sivustolla: https://puutarha.net/artikkelit/10820/syysleimu_ilahduttaa_syksylla.htm
Luettelo leimukukista englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Phlox
Suomessa säveltäjien, sovittajien, sanoittajien ja kustantajien etuja valvoo Teosto. Jos haluaa levittää julkisesti jonkun toisen sävellyksen, lupa haetaan Teostolta. Jos kysymys on omista tulkinnoista, Teoston lupa (joka ei ole ilmainen) riittää eikä esimerkiksi Gramexin puoleen tarvitse kääntyä.
Kysyjän kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/kayttajat. Korvaussummat riippuvat paljon siitä, kuinka monesta sävellyksestä on kysymys. Todennäköisimmin puhutaan sadoista euroista, jos lauluja on vähänkin enemmän. Teoston asiakkaaksi (jäseneksi pääsevät vain säveltäjät, sovittajat ja sanoittajat) ei tarvitse tämän takia liittyä.
Heikki Poroila 21.8.2017 klo 13'45.
Hei!
Uuden kirjastokortin saa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteistä kahdella eurolla. Alle 15-vuotias tarvitsee vanhemman suostumuksen. Tässä linkki kirjastokorttihakemukseen: http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…
Korttisi on nyt lainauskiellossa, ettei kukaan muu pääse lainaamaan sillä.
Terveisin
Leena Kruuti
Jyväskylän kaupunginkirjasto
Laajasalon nuorisotalosta kerrottiin, että tarkkaa aikaa ei ole vielä päätetty. Kurssi järjestetään kuitenkin todennäköisesti Laajasalon kirjastossa. Kurssi on tarkoitettu n. 9-13-vuotiaille.
Kurssiaika tarkentuu lähiviikkoina. Voit ottaa yhteyttä Laajasalon nuorisotaloon: laajasalon.nuorisotalo@hel.fi
Tiedustelin asiaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta vastausta kysymykseenne ei valitettavasti löytynyt. Toivottavasti joku tämän lukijoista tunnistaa runon.
Keräsin pienen listan omia ja kollegani suosituksia. Mukana on niin nuorten- kuin aikuistenosastolle sijoitettuja kirjoja, joiden voisi arvella sopivan tuollaiselle ikäryhmälle. Tässä siis lista:
– Katri Alatalo: Käärmeiden kaupunki (Gummerus, 2017), aavikkofantasiaa ja nuoret päähenkilöt
– Maria Carole: Tulen tyttäriä (Osuuskumma, 2014), kahden naisen välinen rakkaustarina fantasiamaailmassa
– Samuel Davidkin: Esikoisten lunastus (Johnny Kniga, 2016), dekkari
– Magdalena Hai: Haiseva käsi (Karisto, 2016), nuorille suunnattua kauhua.
– Kati Hiekkapelto: Kolibri (Otava, 2013), maahanmuuttajatemaattinen dekkari
– Juha Jyrkäs: Oivas Repänen : Kainoan musta linna (Kuoriaiskirjat, 2017), suomalaista barbaarifantasiaa
– Jari Järvelä: Metro-...
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi runokokoelma: Pilgrimerna : finsk lyrik. Siinä runoa ei ollut.
Runoa ei löytynyt myöskään näistä antologioista:
- Finsk dikt I svensk tolkning / Mörne, Kihlman (1933)
- Finsk lyrik 1 (1926)
- Finsk lyrik 2 (1932)
- Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938)
- Modern finsk lyrik (1947)
Pohjanpään runoja on myös sävelletty, mutta niidenkään joukosta kysymääsi runoa ei löytynyt.
Lähteidemme avulla emme käännöstä löytäneet, mutta on mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin antologiassa, tai esimerkiksi lehdessä.
Vuoden 1954 Kuka kukin on -aikalaiskirjassa on Tahvo Nikolai eli Niko Oksasesta pieni artikkeli. Se on luettavissa myös verkossa:
http://runeberg.org/kuka/1954/0594.html
Kirjastojen tietokanta Melindan kautta löytyy luetteloa hänen tuotannostaan:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/T26MPR4K64D38SD2TAXBV1IBKCVESXAJH…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastosta löytyy kirjoja, joita hän on kirjoittanut tai joita hän on ollut toimittamassa:
- Suomen kansakoulun työtä sanoin ja kuvin / toimituskunta L. Arvi P. Poijärvi .. [et al.] ; toimittaja Niko Oksanen ; [kirjoittajat A. Salmela .. et al.]
- Suomen suvun kirja / toimittaneet Helvi Katajavuori, Kerttu Mustonen, Niko Oksanen
- JOULUN ILOSANOMA / NIKO OKSANEN
- Nyt lähdemme ulos...
Tarkoitat varmaankin Suomen pitkäaikaista presidenttiä Urho Kaleva Kekkosta? Kansallisbibliografian artikkeli osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/632 kertoo, että hän syntyi 3.9.1900 Pielavedellä.
Olisikohan etsimäsi kirja Kate Atkinsonin Museon kuliseissa (Behind the scenes at the museum)? Teos julkaistiin suomeksi Leena Tammisen suomentamana vuonna 1997.
Lisää teoksesta voit lukea mm. alla olevista linkeistä. Linkeistä löytyy myös teoksen kansikuva.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7952#.WZaux032TIU
http://donnamobilenkirjat.blogspot.fi/2014/11/kateatkinson-museon-kulis…
Kalliokosken lasitehtaasta löytyy tietoa mm. näistä julkaisuista:
-Ankkapurha. Kymenlaakson osakunnan kotiseutujulkaisu 4 (1957). Julkaisua on lainattavissa useista Kymenlaakson kirjastoista.
-Tiilikka, Lasse Erik: Lassen lastuja. Teos on lainattavissa Virolahden ja Miehikkälän kirjastoista.
Yleisesti Miehikkälän historiaa käsitellään esim. näissä teoksissa:
Yrjö Varpio: vanhaa Miehikkälää (1974). Teos on lainattavissa useista kymenlaakson kirjastoista.
Tuovi Husu ja työryhmä: Muistojen Miehikkälää (2014. Teos on lainattavissa Miehikkälän ja Virolahden kirjastoista.
Kaikki em. julkaisut ovat myös luettavissa paikan päällä Kouvolan pääkirjastossa maakuntakokoelmassa.
Jos asut Kymenlaakson ulkopuolella, voit tilata julkaisut...
Kellomies-sivustolla on lyhyt maininta rannekellojen suomalaisista nimistä. Yhtenä nimenä mainitaan Kowe, josta kerrotaan näin:
"Kelloseppä-lehti mainostaa 1930-luvun puolivälissä ”hyvä rannekello – sopivalla hinnalla, double – hopea tai kromikuorissa.” Kelloa mainosti kelloalan tukkuliike Konrad Wolf, josta nimestä kellomerkki on lyhenne. Tukkuliike toimi tuolloin Helsingissä Heikinkatu 16:ssa."
http://www.kellomies.fi/?p=6120
Valitettavasti juuri muuta emme hänestä onnistuneet löytämään. Hän oli ilmeisesti tosiaan kellojen ja korujen tukkukauppias.
Konrad Wolfia ei mainita ainakaan Jouko Kokkosen kirjassa Sata vuotta ajan tasalla : Suomen kelloseppäliitto 1906-2006 (2006) eikä Kellomiesten kirjassa (Suomen kelloseppäliiton 25-...
Uusia e-kirjoja tulee tarjolle ympäri vuoden, kuten painettujakin kirjoja. Eli e-kirjastoon tulee jatkuvasti uusia teoksia luettavaksi.
Kirjojen lisenssit ovat voimassa yleensä vuoden kerrallaan, ja siten ne pysyvät valikoimissa vuoden. Jos kirja on ollut erittäin suosittu, lisenssi voidaan uusia. Vuoden voimassa oleva lisenssi on yleisin e-kirjalle myönnettävä lisenssi, mutta joillakin teoksilla lisenssi määritellään lukukertojen mukaan. Tällöin kirja säilyy e-kirjastossa esimerkiksi niin kauan, kunnes sitä on luettu 100 kertaa.
E-kirjakokoelmat vaihtelevat kirjastoittain kuten tavallisetkin kirjakokoelmat, mutta suuri osa Suomen kunnista on liittynyt (tai tulee liittymään) yhtenäiseen valtakunnalliseen e-kirjastoon.
