Hei,
Tilastokeskuksen Ruututietokannasta laskettuna selviää, että
2 154 598 henkilöä asuu Suomessa Tampereen keskustaajamasta pohjoiseen päin. Rajaus tehty 5x5 km väestöruudulla. Tieto on vuodelta 2016, jolloin koko Suomen väkiluku oli 5 503 297.
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory-wittenbe…
https://www.sewshop.com/date-your-machine.html
http://www.singerco.com/admin-support/machine-serial-...
Nuotti Maija Vilkkumaan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen Ingalsin Laura löytyy kirjasta Gargano, Luca: Maija (WSOY, 2004). Nuotissa on laulun melodia, sanat, sointumerkit ja bassoääni. Kitarahitit 2 -nuotista (F-Kustannus, 2010) Ingalsin Laura löytyy myös, mutta siinä kappaleita ei ole nuotinnettu kokonaan, vaan sanojen ja sointumerkkien lisäksi se sisältää vain kappaleiden introt ja soolot kitaralle tabulatuurinuottikirjoituksena.
Nuotti Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan ja Kaija Koon esittämään kappaleeseen Tinakenkätyttö löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 22 (kosketinsoitinsovitus, sanat, sointumerkit). Kappale löytyy myös nuoteista Pop tänään vol. 3 (F-Kustannus, 2013) ja Kids hits (F-Kustannus, 2014). Niissä...
Tämä Marxin popularisoima sosialististen ajattelijoiden suosima iskulause ei liene aivan sanatarkka lainaus. Sen alkuperäiseksi lähteeksi on tarjottu jopa Raamattua (Apostolien teot 4:34-35), mutta lähimmäs marxilaista muotoilua mennee kuitenkin ranskalaisen Étienne-Gabriel Morellyn vuonna 1775 julkaistussa kirjassaan Code de la nature ou le veritable esprit de ses lois (1775) esittämä ajatus "työn jakamisesta kykyjen ja hyödykkeiden jakamisesta tarpeiden mukaan".
Lähde:
http://www.newdemocracyworld.org/revolution/socialism.html
Tampereen kaupunginkirjastossa on siinä määrin niukasti aineistoa aiheesta, että suosittelun asemesta on pikemminkin lueteltava, mitä löytyy.
Baskit ja Baskimaa:
Mark Kurlansky, The Basque history of the world
Reijo Rinnekangas, Baskit
Paddy Woodworth, The Basque country : a cultural history
Baskin kieli:
Jos varsinaisia kielikursseja ei lasketa, baskin kielestä on tietoa enimmäkseen laajempien kokonaisuuksien osana - kokonaista teosta aiheesta ei omassa kokoelmassamme ole tarjolla.
George L. Campbell, Compendium of the world's languages
Andrew Dalby, Dictionary of languages
Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret
Säkeet ovat runosta Naapurin poika, joka on ilmestynyt ainakin teoksessa Kodin kukka ja uhrikuusi - Runotarina (Kustannusosakeyhtiö Ahjo, 1920). Runotarina sisältyy myös kokoomateoksiin Runot. 2 / Eino Leino (Otava, 1985) ja Kootut teokset. 5 / Eino Leino (Otava, 1927).
Runotarina näyttää olevan luettavissa myös verkosta osoitteesta http://www.elisanet.fi/kuula_seura/leino/kodinkuk.htm
Danse des sauvages on osa Jean-Philippe Rameaun oooperabaletista Les Indes galantes. Urkusovitusta tästä orkesterikappaleesta ei näytä olevan saatavissa, mutta Rameaun itsensä muokkaama kosketinsoitinsovitus lienee sovellettavissa myös uruille.
Sovitus julkaistiin nimellä "Les sauvages" nuottikokoelmassa Nouvelles suites des pieces de clavecin. Erillisenä Les savages on mm. nuottikokoelmassa The Library of Baroque Music, Amsco 2015, ISBN 9781783052530.
Koska Rameaun (1683-1764) laatima sovitus on tekijänoikeudellisesti vapaa, sen saa kätevimmin verkosta:
http://www.mutopiaproject.org/ftp/RameauJP/sauvages/sauvages-a4.pdf
Molempiin lauluihin löytyy nuotit useammastakin kirjasta. Esimerkiksi seuraavat kirjat ovat tällä hetkellä hyllyssä lainattavissa.
Veteraanin iltahuuto: Hopeinen laulukirja ja Suomalaisia lauluja
Lapsen joulurukous: Lasten hengellinen laulukirja ja Lasten joululaulukirja
Vastaavaa on kysytty aikaisemmin myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa: http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loydan-vastauksen-taiteilijanimi-kysym…
Kannattaa siis ottaa yhteyttä suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun ja kysyä sieltä neuvoa ja tarkempia ohjeita: https://www.prh.fi/fi/index.html
Joensuun seutukirjastossa aikakauslehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Lehden uusinta numeroa ei lainata, mutta aikaisempia kyllä. Lainan voi uusia viisi (5) kertaa välillä palauttamatta edellyttäen, että lehdestä ei ole varauksia.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan etsimääsi kirjaa. Muistaisikohan joku palvelumme lukijoista?
Yksi tapa tarkastella asiaa on työllisten sosioekonomisen aseman luokitus http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/sosioekon_asema/001-1989/index… . Työssäkäyntitilaston mukaan työntekijöitä oli työllisistä 28,9 % vuonna 2014 http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/?tabl… .
Ruotsissa näyttäisi olevan niin, että kirkko vastaa kaikesta hautaamisesta uskontokunnasta riippumatta, paitsi Tukholmassa ja Tranåsissa, joissa hautaamisesta vastaa kunta.
Alla linkki hautaustoiminnasta Ruotsissa
https://www.informationsverige.se/Svenska/Samhalle/Samhallsorientering/…
Jos tiedossa ei ole henkilön asuinpaikka, voi sitä etsiä linkistä
https://www.hitta.se
Jos täältä ei löydy tieto, seuraavaksi kannattaa ottaa yhteyttä Ruotsin väestörekisterikeskukseen tai veroviranomaisiin.
Gustaf Erikson osti 1920-30-lukujen aikana purjelaivoja saksalaiselta laivanvarustamo Laeiszilta. Näiden joukossa oli myös Peking, joka päätyi Gustaf Eriksonilta lopulta Yhdysvaltoihin, jossa se on nykyisin museolaivana. (Lähde: lokistories.fi)
Lisää tietoa löytyy Loki-sivustolta:
Märssyraaka: https://lokistories.fi/entry/show/388
Ankkuri: https://lokistories.fi/entry/show/211
Tämän lisäksi Peking-laivasta löytyy englanninkielinen Wikipedia-sivusto: https://en.wikipedia.org/wiki/Peking_(ship)
Kirjojen etsimisessä voi käyttää asiasanoja ratkaisukirjat, interaktiiviset teokset, jatka itse –teokset.
Tässä esimerkkejä 1990-luvulla julkaistuista kirjoista:
Miller, Marvin: Minä rikosetsivä
Miller, Marvin Hoksaatko? : syyllinen vai syytön?
Mustat yöt -sarja
Sokal: Hiljaisuus, murha!
Chaland, Yves: Katkaistu käsi
Goffin, Alain: Luciferin merkki
Dodo: Varjojen soturit
Uudempia kirjoja:
Tynkkynen, Jutta: Etsivätoimisto Mysteeri ja Pyhän Birman safiiri
Valitse kohtalosi –sarja
Forbes, Jake T.: Jedien tie
West, Tracey: Kadonneet kloonisotilaat
Kim Possible -sarja
Ciencin, Scott: Salajuoni
Ciencin, Scott: Kaikki peliin!
Pascoe, Jim: Pahiksille kyytiä
Kaivattu teos on Aira Savisaaren kirjoittama ja Pirkko Vainion kuvittama Hemppa (Sanoma, 1989).
"Hemppa oli koko ikänsä ollut Kallen uninalle. Mutta nyt Kalle oli unohtanut sen saareen. Hemppaa pelotti. Miten se tulisi toimeen yksin autiolla saarella, kun oli tähän asti viettänyt päivänsä lelulaatikossa tai päiväpeiton mykkyrässä tai keittiön kaapissa kattilassa. Vaan yritettävä oli. Hemppa kyhäsi majan, opetteli onkimaan ja marjastamaan, istui iltaisin nuotiolla ja haisteli tuulia. Vähitellen se rupesi oikein rakastamaan uutta vapauttaan, uutta itsenäisyyttään."
"Eräänä myrskyisenä päivänä aallot viskasivat rantaan keltaisen pyykkisaavin. Joka puolella saavin ympärillä lojui pikkuruisia kenkiä. Vähän kauempana näkyi kampauspöytä ja pieni...
Vanhan kirjallisuuden hintaoppaasta (Suomen antikvaariset kirjakauppiaat, 2010) löytyy hinta-arvio 70 euroa ainoastaan 1950-luvulla ilmestyneelle painokselle teossarjasta Shakespearen Kootut draamat 1-9. Antikvaarisissa verkkokirjakaupoissa sen myyntihinta näyttää olevan nykyisin 50 euroa. Lisäksi turkulainen kulttuuriantikvariaatti näyttää tarjoavan sadalla eurolla aikaisemmin julkaistua Shakespeare'n dramoja 1-9. Jossain nettikeskustelussa mainittiin, että parhaan hinta-arvion saa yleensä kyseistä kirjallisuudenlajia harrastavalta keräilijältä. Bibliofiilien seuran https://www.bibliofiilienseura.fi/31 asiantuntijan mukaan 1950-luvun nahkaselkäisestä painoksesta maksetaan ehkä hieman enemmän kuin tavallisesta. Hänen nähdäkseen...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
