JR 53 on jatkosodan aikaiseen 3. divisioonaan kuulunut jalkaväkirykmentti 53, jonka perustamispaikat olivat Pudasjärvi ja Ii. Jalkaväkidivisioonan likimääräinen miesvahvuus Suomen jatkosodan aikaisissa maavoimien joukoissa oli noin 16 400. Jalkaväkirykmentin määrävahvuus oli 3 616 miestä.
TS MM tarkoittaa talvisodan muistomitalia. Sen perustyyppiä jaettiin suomalaisille sotilaille palveluksesta vihollisen tulen alla. Mitalin nauhaan kiinnitettiin 12 x 5 mm kokoinen tunnus, jossa on ristikkäiset miekat. Mitaliin on olemassa yhteensä 15 erilaista solkea: 11 taistelupaikkojen tai rintamasuunnan mukaan sekä 4 eri aselajeista tai muusta palveluksesta.
JS MM on vastaavasti jatkosodan muistomitali. Tämän vuonna 1957 perustetun mitalin oli...
Nimikirjojen mukaan Eira-nimen taustalla on Edda-runoissakin mainittu muinaisskandinaavisen lääketaidon jumalattaren nimi Eir, Eiri ("lievittäjä"). Suomeen nimi on tullut Ruotsista. Tukholmaan perustettiin vuonna 1816 Eiran sairaala, ja sama nimi annettiin Helsinkiin vuonna 1905 perustetulle sairaalalle, josta myös Helsingin Eiran kaupunginosa on saanut nimensä. Sairaalan nimestä etunimeksi omaksuttu Eira tunnettiin naisennimenä Ruotsissa jo 1800-luvun lopussa, Suomessa se yleistyi 1900-luvun alussa. Pohjois-Suomessa sitä mainitaan käytetyn myös miehennimenä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Vihreä varis -sarjasta ei ainakaan vielä ole löytynyt tällaista teosta. Voisiko kyse olla seuraavasta:
Ritva Ruhanen: Yks jännä juttu. Tässä on Jali-koira, kaksi poikaa ja maanviljelijä Virtanen.
Nyrkkisääntönä irronneita sivuja ei kannata teipata vaan liimata. Teippiä kannattaa käyttää vain silloin, kun sivu on revennyt. Meillä kirjastossa tulee koko ajan kirjoja, joiden sivut ovat irronneet ja joita joku asiakas on hyvässä tahdossa teipannut. Teippi ei kuitenkaan kestä, ja teipin irrottaminen sivuista liimaamista varten on usein aikamoista tuskaa.
Yksittäiset tai muutamat irronneet sivut kannattaa liimata kirjaan käyttämällä jotakin sopivaa liimaa. Niitä kannattaa katsoa esimerkiksi tavarataloista tai askartelutarvikkeita myyvistä kaupoista. Käytän itse kirjaston kirjojen korjaamisessa RX Original -liimaa, jota saa Clas Ohlsonilta. Se on kätevässä pullossa, josta sitä on helppo annostella liimattavaan kohtaan, joskin liima on...
Tämän ikäisistä lehdistä ei ole mahdollista hakea artikkelin sijaintia tietokantojen kautta.
1970-luvun Hymy- että Apu-lehdet ovat vain joidenkin Yliopistojen kirjastojen kokoelmissa. Ne voi saada luettavaksi yliopiston lukusaliin.
Hymylehti: lehti nyky- ja ikinuorille (Hymyn nimi vuosina 1959-1971) ja Hymy (vuodesta 1972 alkaen) on Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Apu (vuosina 1968-1972 Uusi-Apu) on Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa.
Kyseessä on Kaija Pakkasen lastenloru Kämmen ja sormet. Loru sisältyy Pakkasen runokirjaan Lastenmökin runokoppa (1982).
Saat lorun sähköpostiisi.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos Sinulla on mahdillisuus lähettää siitä kuva esim. Suomen sieniseuraan http://www.funga.fi/
tai Helsingin yliopiston Pinkka-palveluun http://www.helsinki.fi/pinkka/index.htm,
saat varmaan luotettavan vastauksen.
Voit myös yrittää selailla Suomen kasvimuseon teosta Suomen sieniopas. Siitä löytyvät kaikki syötävät ja syömäkelvottomat suomalaiset sienet.
Heinolan alueella ilmestyviä sanomalehtiä ovat Itä-Häme ja Kirkonseutu-seurakuntalehti. Lehdet löytyvät Heinolan kirjastosta, jonne on tilattu myös monia muita sanomalehtiä:
http://lastukirjastot.fi/106557/fi/articles/heinolan-kirjaston-sanomale…
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Legenda kokoelmasta Nälän ja selibaatin runot (1985). Runo on luettavissa myös mm. kokoelmasta Janus : intohimon ja ymmärryksen runot (1995).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
Ensimmäinen kirja voisi olla Taikamuusi. Tekijä on Peter Firmin, ilmestymisvuosi on 1991 ja kirja kuuluu helppolukuiseen Suihkari –sarjaan. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1242802
Kirjan kansi https://www.antikvariaatti.net/tuotekuvat/isot/951210.jpg
HelMet-kirjastoissa teosta ei valitettavasti enää ole, mutta se on tilattavissa kaukopalvelun kautta. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lasten dekkarisarja tuntuisi olevan Tiger Team. Tekijä Thomas Brezina ja kirjojen ilmestymisvuosi 2001. Jokaiseen kirjaan kuuluu muutama salapoliisitarvike, mm. vihjekortti ja decoder. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiger%20team__Ff%3Afacetlan…
Yhdistelemällä eri tavoin asiasanoja köyhyys, syrjäytyminen, huono-osaisuus, sairastuminen, sairaus ja terveydenhuolto löysin seuraavat teokset, jotka kannattaa tarkistaa. Aivan tarkasti ne eivät ehkä osu kysymääsi aiheeseen, mutta sivuavat kyllä sitä jokainen omalla tavallaan.
Sikalat / Susanna Alakoski
Svinalängorna; suomentanut Katriina Savolainen.
Schildt, 2007
Asiasana: siirtolaiskirjallisuus ; aikakausiromaanit ; lapsikuvaus ; musta huumori ; arkielämä ; alkoho-linkäyttö lapsiperheet ; pelko lapset perheväkivalta ; huono-osaisuus ruotsinsuomalaiset ; kaupungit Ystad 1960-luku 1970-luku ; kehitysromaanit ; perheväkivalta ; ruotsinsuomalaiset ; alkoholistit vanhemmat
Postimyyntilapset / Kishwar Desai
Origins of love ; suomentanut Ida...
Kirjastoon ohjelmaa tarjottaessa kannattaa ottaa yhteyttä kunkin kirjaston tapahtumista vastaaviin henkilöihin. Turun kaupunginkirjaston tapahtumavastaavien yhteystiedot löytyvät kirjaston www-sivuilta, tässä suora linkki kyseiselle sivulle: http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/kirjastot-ja-yhteystiedot/h…
Kirjastolla ei ole yhtä tunnettua keksijää. Itse asiassa kirjasto on hyvin vanha keksintö. Varhaisimmat kirjastot perustettiin noin viisituhatta vuotta sitten muinaiseen Mesopotamiaan. ”Kirjat” olivat siellä savitauluja, joihin oli kirjattu tietoja tehdyistä kaupoista ja hallinnollisista asioista kuten veroista ja armeijoista. Vasta myöhemmin alettiin kirjoittaa ylös myyttejä, historiaa, filosofiaa, maantiedettä ja lääketiedettä. Näistä löytyy laajemmin tietoa Stuart A. P. Murrayn teoksesta The library : an illustrated history (American Library Association, 2009), jota on käytetty ihan yliopisto-opinnoissakin oppikirjana.
Kirjojen lainaaminen on ollut ennen varsin rajoitettua, sillä esimerkiksi varhaisista yliopistokirjastoista ei ole...
Esimerkiksi alla mainituissa kirjoissa aihetta eri tavoin käsitellään. Varmasti niitä on muitakin: kirjan nimi tai asiasanakaan ei aina kuvaa aihetta kovin tarkkaan tai tyhjentävästi.
- Herraskansaa : elämäni natsieliitin sisäpiirissä / Henriette von Schirach (2017)
- Perintönä perinnön vaikeus : keskusteluja kulttuuriperinnöstä saksankielisellä alueella / Outi Tuomi-Nikula (2013)
- Sotilaat : taistelemisesta, tappamisesta ja kuolemisesta / Sö̈nke Neitzel ja Harald Welzer (2011)
- Olin Hitlerin sihteeri / Christa Schroeder (2011)
- Isäni maa : saksalaisen perheen tarina / Wibke Bruhns (2010)
- Muistin politiikkaa Münchenissä : keskustelu kansallissosialismi-dokumentaatiokeskuksesta paikallisen menneisyydenkäsittelyn ilmentäjänä /...
Imatran kaupunginkirjasto ei ole mukana tässä palvelussa, joten tämä vastaus tulee Helsingistä. Silmäilin vähän läpi Imatran kaupunginkirjaston valikoima, ja suoralta kädeltä kolme minusta hyvää kauhuelokuvaa osui heti silmiin. Tässä ne ovat:
– Hohto : kahden levyn erikoisjulkaisu – Stephen Kingin kirjaan perustuva elokuva, jossa perhe muuttaa hoitamaan talven ajan syrjäistä hotellia. Siellä alkaa tapahtua kummia.
– Tarpeellista tavaraa – Tämäkin on Stephen Kingin kirjaan perustuva elokuva. Siinä pikkukaupunkiin muuttaa kummallinen kauppias.
– Rosemaryn painajainen – Tässä elokuvassa pariskunta muuttaa taloon, jossa tuntuu olevan kummallisia asukkaita.
Jännityselokuvissa on paljon enemmän valinnanvaraa ja vaihtelua. Tässä muutama oma...
Kirjastokorttisi pin-koodi on vain omassa muistissasi. Jos olet unohtanut sen, saat uuden lähikirjastossasi. Ota kirjastokortti ja henkilötodistus mukaan. Yleensä lapsille käy henkilötodistukseksi myös kuvaton Kela-kortti. Voit varmistaa asian oman kuntasi kirjastosta tai sen nettisivuilta.
Kyllä vain. Lainaaminen onnistuu Helmet-kirjastoissa poikkeustapauksessa voimassa olevalla viranomaisen myöntämällä henkilötodistuksella, ajokortilla, passilla tai kuvallisella Kela-kortilla.
Tervetuloa lainaamaan!
