Rentukoita-runon kirjoittaja on Saara Heino. Runo sisältyy Heinon kirjaan Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin (Valistus, 1955). Se löytyy myös kotimaisen lastenrunouden kokoelmasta Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993).
Molemmat lehdet ovat Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Iltalehden näköislehden arkistossa pääsee myös lukemaan vanhoja artikkeleita. Palveluun pitää kirjautua. Osoitteessa www.is.fi/haku/ voi myös käydä hakemassa vanhoja artikkeleita Ilta Sanomista.
Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin:
"Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.)
Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
Aluksi Helsingin kähertäjäkoulu toimi Helsingin Naiskampaamokoulun tiloissa Yrjönkatu 8-10, mutta v. 1949 se sai uudet tilat Perämiehenkatu 3:sta, johon pääsi muuttamaan toukokuun alusta 1950 vuoteen 1961 asti, josta lähtien koulu toimi Läntinen Brahenkatu 2:ssa (Helsinginkatu 25).
SOLA-ammattijärjestöstä (Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry) kerrottiin, että sosiaalialan ohjaaja on oma tutkintonimekkeensä. Tälle nimekkeelle kouluttauduttiin jonkin aikaa 1990-luvulla. Tutkinto on opistotasoinen ja täyttää sosionomin laillistukselle asetetut koulutusvaatimukset.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei tuon Yrjö Väsärin säveltämän ja Saukin sanoittaman kappaleen sanoja ole julkaistu missään kirjassa. Viola-tietokunnan (https://finna.fi) mukaan nuottilehtinen on Kansalliskirjaston (https://www.kansalliskirjasto.fi) nuottijulkaisukokoelmassa ja Musiikkiarkistossa (https://www.musiikkiarkisto.fi). Sitä ei saa kotiin lainaksi, mutta nuottia voi tutkia kirjastossa.
Tosin jos kaipaat ainoastaan sanoja etkä nuotteja, laulun sanat on luullakseni kohtuullisen helppoa poimia myös lauletusta kappaleesta. Tuo Veikko Tuomen esitys löytyy esimerkiksi Tuomen levyltä ”Lempilauluni” (Salix, 2009).
Hangon museosta kerrottiin, että Koskenniemen huvila sijaitsi Hangon Långbodauddenilla, Långbodantiellä. He uskovat huvilan olevan yhä olemassa. Varmuutta tähän tai tietoa omistajasta ei löytynyt.
Kirjassa Hangossa kuin ulkomailla konsanaan II (Birgitta Ekström Söderlund, Marketta Wall) on artikkeli (s. 210-227) Koskenniemestä. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1825768__SHangossa%20kuin%…
Hei!
Sopivia kirjailijoita esim:
Aapeli/Simo Puupponen
Minna Canth
Maria Jotuni
Elina Karjalainen
Sirpa Kähkönen
Lisää kirjailijoita löytyy Pohjoissavolaisen kirjallisuuden bibliografiasta:
http://bibliografia.kuopio.fi/
Soitin suomen Netflixin ilmaiseen palvelunumeroon 0800 915 563.
Sieltä vastattiin, ettei heillä vielä ole tietoa siitä, koska Shameles 5 kausi olisi katseltavissa Suomen Netflixissä.
He vinkkasivat, että Netflixin sivustalla on palautelomake, jolla voi toivoa palveluun ohjelmia.
Mark Twainin Omaelämäkerta julkaistiin vasta sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 2010. Osia teoksesta julkaistiin jo aiemmin vuosina 1924, 1940 ja 1959 mutta teos kokonaisuudessaan tuli kirjailijan testamentin mukaisesti julkaisuvapaaksi vasta sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Tahdikkaan totuudenpuhujan kommentti päätökseensä myöhäisestä julkaisuajankohdasta:
”Yksi syy siihen, miksi puhun haudan takaa, on juuri se, että haluan kerrankin nauttia siitä, kun voin sanoa kaiken niin kuin haluan, sen sijaan, että patoaisin siitä kumpuavan nautinnon ainoastaan yksityiseen käyttööni. Pystyn haudastani käsin puhumaan rehellisemmin kuin moni historioitsija samassa tilanteessa, sillä siinä missä he eivät pysty kuvittelemaan, miltä...
Kirjastojen lainausmäärät ovat julkista tietoa. Turun kaupunginkirjaston yleiset lainaustilastot löytyvät vapaasti saatavilla olevista, vuosittain julkaistavista toimintatilastoista: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjaston-tilastoja
Pyytämiäsi tarkempia lainaustietoja toimintatilastot eivät kuitenkaan sisällä, vaan ne joudumme hakemaan tietokannastamme.
50 lainatuinta lastenkirjaa vuonna 2017 (huhtikuun 20. päivään mennessä):
Tatu ja Patu, syömään! : käsikirja kaikille niille, jotka ovat joskus syöneet, syövät juuri nyt tai suunnittelevat syövänsä Havukainen, Aino. 431
Tatun ja Patun kummat keksinnöt kautta aikojen Havukainen, Aino. 409
Tatu ja Patu päiväkodissa Havukainen, Aino. 390
Tatu ja Patu pihalla : käsikirja kaikille niille...
Voisiko se olla tämä:
The Cuckoo That Couldn't - Poem by Harley White
Is destiny carved or does instinct win out?
What causes a species to thrive or thin out?
Are queries and theories the puzzles they seem?
Let's hark to a cuckoo tale spun from a dream.
There once was a cuckoo who happened to grow
Into a rare nestling that needed to know,
About all the whispers and strange twittered words
That designate cuckoos as crazy weird birds.
The cuckoo embarked on a singular quest
In search of identity there in that nest.
Why am I where I am? Who am I? What for?
Must I mimic others, or can I be more?
Should cuckoos be cuckoo, if cuckoos they be,
And have such a dysfunctional family?
In youth the bird doubted the rumors were true,
And asked every...
Realismia edustavia kirjailijoita ovat muun muassa Honoré de Balzac, Gustave Flaubert, Guy de Maupassant, Charles Dickens, Nikolai Gogol, Leo Tolstoi, Henrik Ibsen, August Strindberg, Mark Twain ja Jack London. Suomalaisia realismin edustajia ovat Minna Canth, Juhani Aho, Arvid Järnefelt, Teuvo Pakkala, Ilmari Kianto, Joel Lehtonen ja Maria Jotuni.
Tässä muutamia ehdotuksia helppolukuisista klassikoista:
- Guy de Maupassant: Koru ja muita novelleja
- Jack London: Erämaan kutsu
- Arvid Järnefelt: Maaemon lapsia
- Juhani Aho: Rautatie
- Teuvo Pakkala: Vaaralla: Kuvia laitakaupungilta
Lisää tietoa realismista ja realismin edustajista löydät Pekka Vartiaisen teoksesta Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa.
Voit tarkastella kaikkien...
Luovutettu Karjala -sivustolta löytyy tietoa karjalaisten evakkojen sijoittumisesta:
https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm
Yksityiskohtaista tietoa lähtökunnittain löytyy Leo Paukkusen kirjasta Siirtokarjalaiset nyky-Suomessa (1989). Kirja on lainattavissa Vaski-kirjastoista Turun ja Salon pääkirjastoista. Kirjan saa varaamalla myös muihin Vaski-kirjastoihin:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=siirtokarjalaiset+nyky-su…
Kyseinen katkelma on lordi George Byronin kirjeestä Douglas Kinnairdille tammikuulta 1817. Valitettavasti kirjeestä tai etsimästäsi katkelmasta ei löydy suomennosta.
Puutarhajätteitä, esim. risuja tai haravointijätettä, ei jätelain mukaan saa viedä toisen maalle. Kielto koskee myös kunnan ja kaupungin maita.
Rikkomuksista voi ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen.
Lisää tietoa ympäristöhallinnon ympäristö.fi-sivustolta:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Vieraslajit/Kasittele_puutar…
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Jatteet_ja_jatehuolto…
