Etsimäsi runo kuulostaa Väinö Mäkelän runolta "Pikku miehen sadepäivä", joka löytyy mm. näistä teoksista:
Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa. WSOY, 1949
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. WSOY, 1993
Tämän runon haluaisin kuulla. 3. Tammi, 2000
Paljon tietoja hänestä ei löydy.
Pakarinen, Weikko Otto
syntyi Joensuussa 12.3.1884
ylioppilas 1902
filosofian kandidaatti 1905
oppikoulun opettajana (historia, äidinkieli, klassiset kielet) Joensuussa 1905-1906, Kokkolassa 1907, Iisalmessa 1907-1913, Oulussa 1913-1922, klassisten kielten lehtorina Turun klassillisessa lyseossa 1922-1930 sekä latinan ja kreikan opettajana Turun yliopistossa ja Jyväskylän kesäyliopistossa.
Kuollut 29.6.1930 Jyväskylässä
Puoluekannakseen vuoden 1920 Aikalaiskirjassa hän on ilmoittanut Edistyspuolueen
Pakarinen myös käänsi tietokirjallisuutta suomeksi, esim. vuonna 1921 saksalaisen historioitsijan ja poliitikon Hans Delbrückin kirjan Regierung und Volkswille ('Hallitus ja kansan tahto') sekä osia Carl...
Kirja on juuri tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Todennäköisesti sen voi varata ja lainata ensi viikolla, kun tiedot näkyvät Helmet-sivustolla:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Espoon kaupungin maahanmuuttajapalveluiden mukaan tällaista toimintaa ei kaupunki valitettavasti järjestä.
Kaupungin sivuilta löytyy tietoa Espoon tarjoamista lapsiperheiden tapahtumista ja tekemisestä niin pikkulapsille kuin kouluikäisillekin lapsille:
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Pikkulapset
http://www.espoo.fi/fi-FI/Lapsiperheet/Kouluikaiset
Myös kirjastoista löytyy monenlaisia tapahtumia lapsille:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat?t=Lasten%20j…
Monet järjestöt järjestävät kesäleiritoimintaa lapsille. Kesäleiri.fi-sivustolle on koottu kaikki Suomen lasten ja nuorten leiritoimintaa järjestävien yhdistysten tiedot:
http://www.kesaleiri.fi/
Kyllä se käy. Ristiinan ja Mikkelin kirjastot ovat osa eteläisen Savon yhteistä Lumme-kirjastojärjestelmää (https://www.lumme-kirjastot.fi/). Sen alueella käy sama kirjastokortti.
Kyseinen katkelma on Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin teoksen The spirit level : Why equality is better for everyone kappaleesta Our social inheritance.
Teos ilmestyi vuonna 2011 nimellä Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? Markus Myllyojan suomentamana.
Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi.
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? (suom. Markus Myllyoja, HS-kirjat, 2011)
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: The spirit level : Why equality is better for everyone (London, 2010)
Helmet-hakuun ei valitettavasti ole saatu sellaista hakurajoitinta, jolla saisi esille juuri tällä hetkellä tietyn kirjaston hyllyssä olevan tietyntyyppisen aineiston. Tästä on kyllä tehty kirjastojärjestelmän toimittajalle kehitysehdotuksia.
Valmista listaa noista Helmetin käyttämistä koodeista ei ole, koska niitä ei ole varsinaisesti tarkoitettukaan hakijan käytettäviksi, vaan Helmet itse muuntaa hakijan antamat hakurajoittimet kirjain- ja numerokoodeiksi ja niistä koostuvaksi hakulausekkeeksi. Kaikki käytettävissä olevat hakurajoittimet näkyvät tarkennetun haun lomakkeella.
Jos kuitenkin itse koet nopeammaksi hakutavaksi käyttää kirjaimista ja numeroista rakennettua hakulausetta kuin pudotusvalikoissa olevia rajoittimia, saat tietysti...
Helmet-kirjastoissa (Kirjasto 10:ssä) on kirja oud-soittimen harjoitteluun:
The basics of oud / written and arranged for oud, etudes and plucking exercises by Marina Toshich
Kirjaa kuvaillaan näin: "Opas arabialaiseen viritykseen perustuvaan ūdin soittoon. (Soveltuu myös turkkilaiseen viritykseen.) Historiaa, musiikin teoriaa, harjoituksia, esimerkkejä, tyyliesimerkkejä eri puolilta Etu-Aasiaa. Mukana Internet-osoite, josta voi ladata opetusvideon"
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2255283__Sluuttusoittimet_…
Videoita oudin harjoitteluun löytyy alta:
https://www.google.fi/search?q=ud&rls=com.microsoft:fi-FI&ie=UTF-8&oe=U…
Soitonopettajaa emme onnistuneet löytämään. Kannattaa ottaa yhteyttä Maailman musiikin...
Useampia sivupersoonia esiintyy ainakin seuraavissa romaaneissa.
Clark, Mary Higgins: Kauhu kiertää kaupunkia
Grimsrud, Beate: Hullu vapaana
Sheldon, Sidney: Kerro minulle unesi
Useimmissa muissa aihetta sivuavissa romaaneissa kyse näyttäisi olevan vain yhdestä sivupersoonasta. Halutessasi voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta laittamalla perushakuun (https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku?p_p_id=extendedSearch_WAR…) asiasanaksi "sivupersoonat" ja valitsemalla alempaa valikoista rajauksiksi kategoria "kaunokirjallisuus" ja aineistolaji "kirja".
Lisäksi elämäkertojen ja muistelmien puolelta löytyvät seuraavat teokset.
Chase, Truddi: Jänis ulvoo
Schreiber, Flora Rheta: Sybil
lastukirjastot.fi-sivuston tarkennetussa haussa on kohta hylly, kirjoita siihen luokkasarjat, niin saat listauksen näistä kirjoista.
Luokkasarjoja ei voi varata verkkokirjaston kautta. Ota yhteyttä omaan kirjastoosi, niin he pyytävät haluamasi kirjat toisesta kirjastosta sinulle.
Etunimi Liona on peräisin italialaiselta kielialueelta ja se tarkoittaa naaraspuolista leijonaa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on 31 ihmisellä nimi Liona.
Hei!
Vantaalla Hakunilan kirjastossa on digitointilaite, jolla saa myös mini-DV-nauhoilta videomateriaalia talteen liittämällä mini-DV-kameran laitteseen. Mini-DV-kamera täytyy olla asiakkaalla kuitenkin oma. HelMet-kirjastoista eli pääkaupungiseudun yleisistä kirjastoista ei löydy lainattavaa mini-DV-kameraa. Leppävaaran kirjastossa Entressessä on kaksi digitointiasemaa, joilla voi digitoida ääntä ja kuvaa monipuolisesti esim. VHS- ja C-kaseteilta ja vinyyliltä. Soittamalla Entresseen (09) 8165 3776, saat tiedon, olisiko heillä mahdollista tallentaa myös mini-DV-nauhoja ja onko heillä käytettävissä myös kamera.
Kyseessä näyttäisi olevan Alex von Kothenin laulu Ristiretkeilijä (Korsfararen), joka alkaa sanoin ”Taiston kentiltä käännyin”. Suomenkieliset sanat lauluun on tehnyt Jussi Snellman.
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät nuottijulkaisuun Kokoelma yksinlauluja. 1 (Fazer, 1977, lisäpainokset 1979, 1982, 1986 ja 1987. Nuotti on aiemmin ilmestynyt nimellä Kokoelma yksinlauluja nuorisolle, I. (Helsinki : Fazer , 1977).
Nuottijulkaisut löytyvät useista Suomen kirjastoista. Mikäli ne eivät kuulu oman kirjastoverkkosi kokoelmiin, ne voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
Kyseessä on Jorma Eton ja toimituskunnan toimittama teos Lapin taikapiiri : Lapin evakkojen maailma 1944 - 1945. Teoksen julkaisi Lapin maakuntaliitto vuonna 1977.
Näyttää siltä, että teosta ei ole oman kirjastoverkkonne kokoelmissa, mutta sen saa kyllä tilaamalla kaukolainaan muualta Suomesta. Voitte kysyä kaukolainatilauksesta omasta lähikirjastostanne.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.finna.fi/
Koska Egyptin pinta-alasta yli 96% on aavikkoa ja maan vuotuinen sademäärä jää alle 80 millimetriin, maa on täysin riippuvainen Niilin vedestä. Voimakkaan väestönkasvun vuoksi vedentarve lisääntyy koko ajan, ja sen arvellaan ylittävän Niilin virtaaman vuonna 2017. Jo vuonna 2006 arvioitiin, että vain prosentti Egyptin kautta virtaavasta Niilin vedestä laski Välimereen. Vaikka joki siis onkin valtava, se on myös ylikäytetty. Sama tilanne on myös monilla muilla maailman suurista joista, kuten Rio Grandella, Jordanilla, Induksella ja Jangtsella.
Egyptissä yli 80% käytetystä vedestä menee maatalouden käyttöön, loput teollisuudelle ja kotitalouksille. Yhtenä Egyptin erityisongelmana on viljelyn vaatima keinokastelu ja sen menetelmien...
Helmetistä (http://www.helmet.fi) löytyy kirjallisuutta sanoilla karjalaiset ja evakuointi (rajauksena kirja). Tässä suora linkki em. hakuun http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sevakuointi%20karjalaiset__F….
1940-luvun kirjallisuutta voit hakea esim. sanoilla kaunokirjallisuus ja 1940-luku ja tehdä haluamasi rajaukset. Näilä hakusanoilla ilman rajauksia löytyi lähes 1300 teosta.
Apua tiedonhakuun saat Helmet-kirjastoista.
Seinäjoen Eepos-kortilla ei valitettavasti ole mahdollista lukea Helsingin sanomia. Kirjaston koneilla lehteä voi lukea viimeisen vuoden ajalta.
Helsingin kirjastojen Kysy-palvelusta oli kysytty samaa asiaa viime vuoden puolella ja siellä oli alla oleva vastaus:
"Helsingin kaupunginkirjastossa voit lukea Helsingin Sanomien digilehteä lehtitabletilla, asiakaskoneilla tai omalla laitteellasi (läppäri, tabletti, puhelin). Kirjaston lehtitabletista voi lukea päivän lehden HS-lukusovelluksella, asiakaskoneella osoitteessa hs.fi kirjautumalla kaupunginkirjaston tunnuksella. Omalla laitteella lukeminen tapahtuu myös hs.fi -sivuston kautta, kun olet kirjautunut Stadinetti-verkkoon. Helsingin Sanomien sivustolla lukiessa pääsee käsiksi myös...
