Hyödyllistä tietoa voisi löytyä ainakin seuraavista kirjoista.Härkönen, Simo: Impilahti-kirja : Impilahden pitäjän historia- ja muistojulkaisu (Impiranta-säätiö, 1950)Iltanen, Jussi: Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006) (Julkaisuun sisältyy karttasivuille jaettuna näköispainos 1935 ilmestyneestä Viipurin kartasta sekä 1930- ja 1940-luvuilla julkaistuja alueen pitäjänkarttoja.)Jaatinen, Martti I.: Karjalan kartat (Tammi, 1997)Kielletyt kartat. 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat (AtlasArt, 2007)Koponen, Paavo: Muistojemme Impilahti (Impiranta-säätiö, 1990)Laitinen, A. A. A.: Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia (1938)Miettinen, Helena: Vieläkö kukkivat omenapuut? : kadonnutta Pohjois-Inkeriä etsimässä (Inkerin...
Vaski-kirjastojen tietokannasta ei kysymäsi nimistä näytelmää löydy. Sen sijaan Finna-tietokannasta löysin kuunnelmanJälkeen vedenpaisumuksen : kuunnelma | Turun yliopisto | Finna.fiKuunnelma sisältyy muun muassa Turun yliopiston kirjaston kokoelmiin, josta sitä voi tiedustella.Halutessasi voisit myös kysyä etsimästäsi näytelmästä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:ltä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry
Hei,Mainitsemassasi painoksessa ei todellakaan näyttäisi olevan mainittu suomentajaa. Vanhemmassa (minulla käsissäni Kansojen historia osa 7, Keskiaika III vuodelta 1936, jossa tuo Villon on) mainitaan runojen kääntäjäksi kirjan alussa Yrjö Jylhä. Uudistetun laitoksen osassa 10, Keskiajan syksy (minulla käsissä 3 p. vuodelta 1965) on tekstiä muokattu ja jonkin verran sitaatteja, mutta siinä on käytetty samaa runokäännöstä, joten tämän perustella kyseessä näyttäisi olevan Jylhän käännös.
Laulu on Esko Koivumiehen (eli Esko Björkmanin) säveltämä ja sanoittama "Äiti", jonka esittää duo Hietalan Kaksoset. Äänitys on vuodelta 1979. Laulu alkaa: "Kun silmäni suljen, mä vielä nään". Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 114, 1 - 1980" (Musiikki Fazer, 1980). Laulu on kuunneltavissa suoratoistopalveluissa.Äänitteen tiedot Discogs-palvelussa:https://www.discogs.com/release/3243102-Hietalan-Kaksoset-%C3%84iti-Kou…
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan mukaan Suomessa oli 696 yli satavuotiasta ihmistä (31.12.2025). Tämä on Tilastokeskuksen tuorein luku, sillä tämän vuoden tilastoja ei vielä ole.Luku on peräisin Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2025): https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/Lisää mielenkiintoisia tilastoja löytyy täältä: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/
Asia on juuri niin kuin sanoit. Lehtien ja muiden kausijulkaisujen haku kirjaston tietokannasta on vähän erilaista kuin yksittäisten kirjojen. Sinun on ensin löydettävät lehden / sarjajulkaisun tiedot. Tässä tapauksessa asian tekee monimutkaisemmaksi vielä se, että Helmetistä löytää erikseen Suuri Käsityö Helsinki, Suuri käsityö Vantaa, Suuri käsityö Espoo ja Suuri käsityö Kauniainen. Näin siksi, että kaikkien kaupunkien lehdet olisivat samassa tietueessa, lista olisi hallitsemattoman pitkä.Kun siis olet löytänyt esimerkiksi Suuri käsityö - Helsinki -tietueen tiedot. Sinun täytyy käydä saatavuustiedoissa läpi yksittäisten kirjastojen tiedot, jotta voit jättää tietystä numerosta varauksen. Tällä hetkellä esimerkiksi kyselemäsi lehden...
Lista ei varmaankaan ole täydellinen, mutta Helmet-tietokannasta löytyvät seuraavat ruotsalaisrunoilijoiden käännökset viimeisen kymmen vuoden ajalta:Jäderlund, Anna : Syvä rakkaus ei ketään : runoja 1922 -2015. Siltala kustannus, 2022. Suomentanut Jyrki KiiskinenÖijer, Bruno K. ; Ja yö kuiskasi Annabel Lee : runoja. Sammakko, 2016. Suomentanut Seppo Lahtinen
Saimme tiedon kommentoijaltamme: Tämä on Matti Rossin runosta "Leikit", joka on julkaistu hänen kokoelmassaan Leikkejä kahdelle (1966) ja on mukana myös Jarkko Laineen toimittamassa kokoomateoksessa Runoja rakkaudesta (1979).
Saimme tällaista tietoa kommentoijaltamme:Tässä on kyse animesarjasta Makiba no shōjo Katri 牧場の少女カトリ . Katri on päähenkilö ja varsinkin aivan ensimmäisissä jaksoissa on isossa osassa myös Martti. Sibeliuksen musiikkia kuullaan sarjassa jatkuvasti. Verkossa on ainakin joskus ollut mahdollista nähdä hakemalla.Japanilainen 49-osainen, vuonna 1984 ensiesitetty anime on esitetty televisiossa todella monessa maassa, erikoisesti Suomi on harvoja poikkeuksia. Kirjailija Veijo Merellä on ollut sama kokemus kuin kysyjällä: avata ulkomaan televisio auki ja jäädä ihmettelemään näkyä. Sarja pohjautuu muuten melko unohdettuun Auni Nuolivaaran romaaniin Paimen, piika ja emäntä (1936).Seuraavasta teoksessa on lyhyehkö artikkeli sarjasta:Jari Lehtinen....
Se näyttää olevan idätetyistä soijapavuista valmistettua tofua, https://shop.vegetableandbutcher.com/blogs/more-than-food/what-is-sprouted-tofu-and-why-we-use-it Soijapavut lähtevät kasvattamaan itua, kun niitä liotetaan.
Emme valitettavasti löytäneet etsimääsi kohtaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vieraslajit.fi-sivuston ja Marttojen verkkosivujen mukaan komealupiinit tai sen kukinnot, joissa ei ole vielä siemeniä, voi laittaa kompostiin. On tärkeää varmistaa, että siemeniä ei ole, mikäli aikoo kompostoida lupiinit.Neuvoja lupiinijätteen hävittämiseen:Komealupiini – Vieraslajit.fiKomealupiini | MartatVieraslajit (esim. jättiputki, jättipalsami, japanintatar, kurtturuusu, komealupiini) | Pirkanmaan Jätehuolto Oy
Ikävä kyllä emme onnistuneet saamaan selville, mistä kirjasta kyseinen kohtaus voisi olla. Jos olet lainannut tuon kirjan kirjastosta ja sinulla tallentuu lainaushistoria, voit löytää kirjan kirjautumalla verkkokirjastoon ja tarkistamalla sieltä lainaushistoriasi.
Saattaa olla kysymys Johannes ja Anni Kinnusesta, ks. esim. Suomen Virallinen Lehti 15.8.1924. Kinnunen on valitettavasti niin yleinen nimi, että eri Kinnusten henkilöllisyydestä on hyvin vaikea varmistua.
Mihail Lermotovilla on runo Parus eli Purje. Lauri Kemiläisen suomennos runosta sisältyy teokseen Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (toim. Valentin Kiparsky ja Lauri Viljanen, 1946, s. 63). https://www.balticsealibrary.info/texts/russian/item/164-parus.htmlTietokannoista ei löytynyt tietoa, että Puškinilla olisi Parus-nimistä runoa. Arion-runossa kyllä puhutaan purjehtimisesta.
Seura-lehden 1960-luvun numeroita voi lukea ainakin mikrofilmeiltä Kansalliskirjaston Pohjoissalissa. Luettavat mikrofilmit tulee tilata etukäteen Mikrofilmien tilauslomakkeella. Tarvittavat koodit löydät Kansalliskirjaston mikrofilmitietokannasta.Kansalliskirjaston yhteystiedot
Orm Punainenhan on ruotsalaisen Frans G. Bengtssonin viikinkiaikaan sijoittuva romaani. Päähenkilö Orm Punaisen miekan nimi on Blåtunga ja Ormin vanhan ystävän Tooken miekan nimi on taas Rödnäbba.
Herman Melvillen ”Moby Dick” on suomennettu oikeastaan ainakin neljä kertaa. Tosin lähes sadan vuoden takaiset käännökset ovat molemmat lyhennelmiä:Ensimmäinen näistä, ”Valkoinen valas” (1928), on Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan julkaisema, ja sen suomentajaksi on ilmoitettu Arvi Nuormaa.Toinen saman aikakauden (1929) ”Valkoinen valas” on Gummeruksen niin kutsuttu nuorisopainos, jonka suomensi Eino Auer. Se on siis nuoremmalle lukijakunnalle suunnattu ja niin ikään lyhentäen suomennettu versio alkuperäisestä klassikosta. Ensimmäinen lyhentämätön suomenkielinen laitos on vuodelta 1956 ja Seppo Virtasen kääntämä; se kantaa nimeä "Moby Dick eli Valkoinen valas".Antero Tiusasen käsialaa oleva suomennos taas tunnetaan ytimekkäämmin...
Hei,Voisiko kirja olla Busser, Marianne & Schröder, Ron: Isän ja Ilonan kulkeva koti (suom. 1995)?Lastenkirjallisuuden instituutin tietokannassa on kuvaus: "Isä Vikkelä ja hänen tyttärensä Ilona osatavat kodikseen pienen punaisen kuorma-auton, kun heidän oma kotinsa puretaan. Kylpyamme laitetaan katolle, ja hauska seikkailu alkaa. He vaihtavat autoon uuden moottorin, avaavat kissakylpylän, ryhtyvät keksinmaistajiksi ja keksivät papumakkaran. Talo saa upean värin ja kuningatar kirjeen."
Helmet-alueen E-kirjastossa (huom. älä valitse valtakunnallista E-kirjastoa, joka on listalla ensimmäisenä) on tarjolla erilaisia e-palveluja, joita pääset käyttämään Helmet-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla:Promentorin kurssivalikoimassa on alkeis- ja jatkokursseja (ovat hyvin suosittuja ja voi joutua odottamaan kurssin vapautumista).Naxos Spoken Word Library sisältää äänikirjamuotoisia kielikursseja otsikon Language alla. Esimerkiksi löysin äänikirjan Getting Along in English, Vol. 1 / M. Pei.Lisäksi voisin suositella PressReader-palvelua, jossa on tuhansia lehtiä eri kielillä. Kannattaa etsiä sieltä jokin helpolta vaikuttava englanninkielinen lehti ja valitse lukutavaksi Listen. Itse testasin lehteä National Geographic...
