Kyse oli varmaankin viime viikon keskiviikon Puoli seitsemän -ohjelmasta, jossa työfysioterapeutti Atte Kärnä opasti Yleisradion toimittajaa ja liikuntaryhmää jalkapohjajumpassa. Ohjelma on edelleenkin nähtävissä Yle Areenassa. Osio alkaa noin 15 minuutin kohdalla.
http://areena.yle.fi/1-3260086?autoplay=true
Maiju Lassilan romaani Tulitikkuja lainaamassa (1910) sijoittuu tapahtumiltaan Liperiin ja Joensuuhun.
Romaanista on tehty kaksikin elokuvaa. Vuonna 1938 Toivo Särkkä ja Yrjö Norta ohjasivat romaanin pohjalta saman nimisen elokuvan. Sen ulkokuvaukset tehtiin pääosin Hämeenlinnassa, mutta joitakin kohtauksia kuvattiin Helsingissä, Herttoniemessä.
Vuonna 1980 Tulitikkuja lainaamassa kuvattiin toisen kerran suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä. Elokuvan ohjasivat Risto Orko ja Leonid Gaidai. Kaupunkikohtaukset kuvattiin Porvoossa. Muita ulkokohtauksia kuvattiin Karttulassa, Ristiinassa ja Mäntsälässä.
Suomen kansallisfilmografiasta voit tarkistaa vielä tarkemmat kuvauspaikat kohtauksittain.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%...
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta (https://kirjasto.kyyti.fi/) sekä Aleksi-tietokannasta (www.kyyti.fi/tietokannat)ei löytynyt ajantasaisia ja yleisesti ammateista tulevaisuudessa kertovia teoksia. Jonkin tietyn alan tai ammatin osalta löytyy vähän tietoa, mutta ei siis yleisesti kaikista ammateista. Tässä alla kuitenkin internetistä löytyviä lähteitä, jotka ovat varmasti hyödyksi.
Jos sinulla on jokin tietty ammatti mielessä, voit katsoa siitä tietoa ForeAmmatista. Se on sähköinen palvelu, joka on tarkoitettu työnhakijoille, ammatinvaihtoa harkitseville ja kouluista valmistuville. Palvelu tarjoaa alueellista tietoa ammateista ja niiden tulevaisuudesta. ForeAmattui löytyy osositteesta: www.foreammatti.fi
Jos pääset Heksingin...
Varsinaista runosuomennosta Johann Wolfgang von Goethen runoista Meeresstille ja Glückliche Fahrt vuodelta 1795 ei ole olemassa.
Sibelius Akatemian Laura-käännöstietokannan mukaan Erkki Turunen on laatinut vapaanmuotoisen käännöksen ko. runoista. Käännökset löytyvät tietokannasta helposti jomman kumman runon nimellä.
Koponen, Anneli: Goethen lyriikan suomennokset 1832-1991 (Joensuun yliopisto, 1993)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=0645aa4741676f6a4f272…
Kyseessä lienee harvinainen julkaisu, kun sitä ei näyttäisi olevan juuri muidenkaan Suomen kirjastojen luetteloissa, ei myöskään yliopistokirjastojen tai isojen maakuntakirjastojen kokoelmissa.
Vain Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon maakuntakirjaston tietokannasta julkaisu löytyi. Sen mukaan julkaisu kuuluu Vehmersalmen lähikirjaston kotiseutukokoelmaan: https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a278ce56-201c-4454-bc25-6d4c93d3… Kuvailutietojen mukaan kyseessä on moniste eli ei ilmeisesti kirjamuotoinen teos. Sivumäärää ei mainita.
Julkaisua voisi yrittää saada kaukolainaksi Savosta pääkaupunkiseudun kirjaston kautta, mikäli julkaisu on kaukolainattavissa. Myös kopiot joistakin sivuista voisivat onnistua. Helmet-kirjaston asiakas...
Rikos ja rangaistus on melko suoraviivainen rikostarina, aika lailla dekkarin tapaan rakennettu. Jos se tuntuu liian raskaalta, niin Pelurit tai Vanhan ruhtinaan rakkaus ovat selkeitä tarinoita eivätkä ole paksuja.
Suosittelen, että etsit itse Helmet-tietokannasta. Sekä työtyytyväisyys että työhyvinvointi ovat molemmat asiasanoja, joita voi käyttää tiedonhaun apuna. Hae vaikka yhdellä termillä kerrallaan ja kirjoita hakusanahakuruutuun. Klikkaa Löytyi-otsikon alla olevaa sanaa aihe (suluissa oleva numero kertoo löytyneiden teosten määrän), kohdista haku tietokirjoihin. Jos haluat vain suomenkielisiä, rajoita haku kielen mukaan. Järjestä vielä hakujoukko uutuusjärjestykseen klikkaamalla Järjestysrivillä olevaa sanaa vuosi. Käy viitteet läpi ja varaa itsellesi kiinnostavat. Kirjan kuvailussa asiasanat kertovat aiheista, joita kirja käsittelee. Kun klikkaat kirjan kansikuvaa, saat luettavaksesi kirjan takakansitekstin.
Voimme kertoa Helmet-kirjastokortin numeron vain asiakkaalle, joka tulee kirjastoon ja todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilöllisyystodistuksella. Meillä ei ole mahdollista tunnistaa asiakasta sähköisesti, joten valitettavasti ainoa mahdollisuutesi on pyytää jotakin tuttavaasi etsimään kirjastokorttisi ja tarkistamaan sen numeron.
"Minä olen kuolema"-runoilija on Tuomas Anhava. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran Anhavan kokoelmassa 36 runoa (Otava, 1958). Se sisältyy myös Anhava-valikoimaan Runot 1951-1966 (Otava, 1967).
Töölön kirjaston Helmet-sivuilla sanotaan näin: "Lainattavia skannereita voi käyttää kirjastossa kaikissa Asko-asiakastietokoneissa. Lainaamiseen tarvitset kirjastokortin. Myös kopiokoneella on mahdollista skannata. "
Verkkosivuilla kerrotaan, että skannerit on käytettävissä Asko-tietokoneilla, joten ehkä henkilökunta ymmärsi väärin, että haluaisit kotiin lainattavan skannerin. Pyytäkää seuraavalla kertaa skanneria käytettäväksi kirjastossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Kyseinen, pääkaupunkiseudulla ainoa boxi osoittautui valitettavasti kadonneeksi.
Tiedoksi, että hankintatoivomuksen voi tehdä seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut tähän kysymykseen omassa palvelussaan näin:
"21.03.201311:12
Ruumiita on ollut suomalaisessa perinteessä tapana kuljettaa nimenomaan jalat edellä. Tällä pyrittiin estämään vainajan pääseminen takaisin elävien pariin, ikään kuin eksyttämällä. Tästä perinteestä kumpuaa mm. kaikkien tuntema sanonta ”lähden vain jalat edellä”, millä viitataan kuolemaan.
Tähän liittyy myös Suomen terveydenhuollon ja sairaaloiden käänteinen tapa kuljettaa eläviä potilaita aina pää edellä. Jos potilas on pulestaan kuollut, häntä kuljetetaan aina jalat edellä. Tapa on niin syvälle juurtunut, että sitä opetetaan jopa terveydenhuollon oppilaitoksissa.
Tavan noudattaminen saattaa ajoittain aiheuttaa ongelmiakin. Esimerkiksi...
Ei ole olemassa vain yhtä vaan monta listaa ja vielä muutama kirjakin, joissa suositellaan muita kirjoja.
Helmet haulla löytyvät teokset Andrew Taylor: Kirjat jotka muuttivat maailmaa sekä 501 must-read books jonka mainitsemista teoksista monet on suomennettu. Myös Kaisa Neimalan & Jarmo Papinniemen: Lukukirja : kirja kirjoista on tutustumisen arvoinen.
Kirjastot.fi sivustolta löytyy kirjastojen kirjallisuus suosituksia.
https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus
Kannattaa myös kokeilla Kirjasampo.fi sivustoa
https://www.kirjasampo.fi/fi ja ruotsinkielistä Boksampoa, https://www.boksampo.fi/
Mukavia listoja löytyy myös Google-haulla "100 kirjaa jotka kannattaa lukea" esim. https://www.bbc.co.uk/arts/bigread/top100.shtml, suomeksi...
Asumistukea on maksettu valtion varoista ja 1940-luvulta lähtien. Vuonna 1972 asumistukea alettiin maksaa kaikille tuen piiriin kuuluville lapsiperheille. Järjestelmä on laajentunut vuokra-asunnoissa asuvien monilapsisten perheiden tuesta yleiseksi asumistueksi. Vuonna 1987 toteutetulla lain muutoksella asumistuki ulotettiin kaikkiin väestöryhmiin ja asuntoihin.
Vuonna 1994 asumistuki tuli Kelan hoidettavaksi.
Lisätietoa täältä:
http://www.kela.fi/historia
http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/his…
Painetut lähteet:
Asuntotoimi Suomessa. Asuntohallitus 1993
Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva : suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Sosiaaliturvan keskusliitto 1994
Sosiaalinen politiikka. WSOY 2003.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että kaupungittaisia tilastoja Suomeen muuttaneista kansalaisuuuksittain ei ole. Monissa kunnissa tietystä maasta muuttaneita on vain muutamia, ja tietosuojasyistä tällaisia tilastoja ei julkaista.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset -tilastoja (uusin 31.12.2015, ennakkotieto), mutta ei siis kaupunkikohtaista tilastoa:
http://docreader.readspeaker.com/docreader/index.php?jsmode=1&cid=brzou…
Tilastokeskuksesta saa myös tarkempia tietoa maksullisena palveluna, mutta tällöinkään ei alle 10 hengen tietoja ilmoiteta. Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla: erityispalvelut(at)tilastokeskus.fi
Kaupunkilaisten geeniperimä ei taida olla tiedossa.
Lapsille sopivia, Suomen itsenäisyyteen liittyviä kirjoja, voisivat olla ainakin alla mainitut:
- Matkalla ajassa : vaiheita itsenäisen Suomen historiasta / Jari Eilola, Matti Rautiainen, Heikki Roiko-Jokela
- Leevi ja Suomen lipun salaisuus / Harri István Mäki ; kuvitus: Jukka Lemmetty
- 90 : itsenäisen Suomen urheilusankareita / Markku Siukonen ; [avustajat: Risto Rantala ... et al.]
