Korpelan tekijänoikeus-kirjassa http://bit.ly/2s0wnVt sanotaan esimerkiksi mietelauseiden kohdalla, että ne voivat olla niin vanhoja, että tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa. Mutta voi olla niin, että tekijänoikeudet ovat siirtyneet kääntäjälle.
Kannattaa tutkia tekijänoikeuslakia http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160972 ja lähettää kysymys Tekijänoikeussivustolle http://www.tekijanoikeus.fi/ .
Lisätietoa https://www.sanasto.fi/ .
Kaivattu satu saattaisi olla Ulla Attila-Hämäläisen Lumettarien kompastus. Se sisältyy Attila-Hämäläisen kirjaan Uipari Puiperon sadut (Valistus, 1958).
Sadussa eletään syksyä, ja pilvien yläpuolella lumettaret virkkaavat kovalla kiireellä kaikenkokoisia lumitähtiä saadakseen niitä riittävästi valmiiksi ennen talven tuloa. Kimaltelevat hiutaleet kerätään suuriin lumikoreihin, jotka sitten viedään lumivarastoon odottamaan lumisadetta. Käy kuitenkin niin, että yhtä täyttä koria kuljetettaessa lumikeiju kompastuu kohoutumaan pilvenhattarassa ja juuri valmistuneet hiutaleet vierivät korista ulos, yli pilven reunan ja alas kohti maan pintaa. Ennenaikainen talventulo vihastuttaa Syksyn, jonka työt ovat vielä kesken. Syksyn pitämä kova meteli...
Kansalliskokoelmassa Helsingissä näyttäisi olevan muutama koulutuskortiston osa.
Maastoleikit sekä suunnistus 1 ja 2.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/19LMI3QY8565JKA5NSJI99T9FNMMS59N4…
Muita osia voisi metsästää Suomen partiomuseosta Turusta.
http://partiomuseo.fi/en/galleria/
Suomeksi teksti löytyy täältä, mutta ruotsiksi sitä ei Valtioneuvoston sivulta löydy http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/pohjola-autt…
Juuri tätä samaa tekstiä en löytänyt vielä, mutta aiheesta voi lukea pohjoismaisilla kielillä Pohjola-Norden -sivuilta löytyvästä kokonaisuudesta
http://www.norden.org/sv/tema/nordic-solutions-to-global-challenges ja lehdistötiedote ruotsiksi http://vnk.fi/sv/artikeln/-/asset_publisher/pohjoismaiden-paaministerit…
Kyselin asiasta Pohjoismainen yhteistyö -sivustosta ja palaan asiaan myöhemmin.
Jätskiautossa näyttää olevan yksi sokeroimaton jäätelö, vaniljatuutti http://www.jatskiauto.com/tuotteet/product/vaniljatuutti-sokeroimaton
Sia valmistaa 3 eri jäätelömakua ilman sokeria, http://www.siajaatelo.fi/index.php?id=31 (palvelussa on kartta, josta löytyvät jälleenmyyjät http://www.siajaatelo.fi/index.php?id=236)
Ingmanin jäätelön olit jo löytänytkin http://www.ingman.fi/Products/ProductDetail.aspx?bid=&sid=&pid=415662
Pingviini-jäätelöistä ei löydy erikseen sokeroimatonta vaihtoehtoa haulla eikä erikoisruokavalioiden kohdalla, yhteystiedot löydät täältä, jos haluat kysyä heiltä suoraan https://www.pingviini.fi/yhteystiedot/ .
Myöskään Pirkan http://www.k-ruoka.fi/pirkka-tuotteet/jaatelokesa-lahestyy/, Rainbow'n https://...
Latinan "seisovaa" tarkoittavasta statarius-sanasta johdettu stataarinen (seisova, verkalleen edistyvä) merkitsee lukemisesta puhuttaessa "selvää ja hidasta, välimerkkejä huomioivaa lukemista". Tämä kytkeytyy 1900-luvun alupuolen lukemisen opetuksen mekaaniseen luonteeseen. Kursorisella eli nopealla, pääkohdittaisella lukemisella pyrittiin tämän vastapainona irti ymmärtämistä vailla olevasta tankkaavaisuudesta. Lukemisläksyn mekaanisen toistamisen sijasta uudessa oppivelvollisuuskoulussa opettajan tuli koettaa ohjata oppilaitaan tekstin pääkohtien ymmärtämiseen ja antaa luetun pohjalta tilaisuuksia uuden kertomiseen ja keskusteluun.
Lähteet:
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia. 3, Piirijakoasetuksesta oppivelvollisuuteen
Aimo...
Liuskekivilaatat asennetaan aluskatteen päällä oleville rimoille tai orsille suunnilleen samaan tapaan kuin paanut. Jotta katto olisi tiivis, laatat limitetään niin, että jokainen kohta peittyy vähintään kahdella laatalla. Laatat kiinnitetään nauloilla valmiiksi poratuista rei'istä. Naulojen kannat jäävät piiloon laatan yläpuolelle tulevan laatan alle.
Liuskekivi on omiaan kattomateriaalina käytettäväksi, koska siitä on helppo tehdä riittävän ohuita kivilaattoja, jotka mukautuvat hyvin monentyyppisiin kattoratkaisuihin.
https://i0.wp.com/www.roofingcalc.com/wp-content/uploads/2016/03/classi…
Oheinen kuva on hyvä esimerkki kaarevan kohteen laatoittamisesta. Myös laattojen naulakiinnitys on tässä selvästi nähtävissä.
Lähde:
Per Hemgren...
Kyllä voi, mutta silloin on oltava mukana se kortti, jolle kirjat on varattu. Automaatti ei suostu lainaamaan varattua kirjaa toisen henkilön kortille.
Nurmeksen sanomat on alkanut ilmestyä vasta vuonna 1929. Sanomalehti Karjalainen ilmestyi vuonna 1910 nimellä Karjalatar.
Voit saada Karjalatar-lehteä luettavaksi mikrofilmeinä tuolta ajalta omaan kirjastoosi, jonne voit tehdä kaukolainapyynnön.
Jos olet joensuulainen, voit lukea lehteä mikrofilminä pääkirjastossa ja ottaa itse kopioita.
Vaikka itse musiikki ja sanat ovat tekijänoikeudellisesti vapaita, esittäjillä on ns. naapurioikeus esitykseensä, ellei toisin ole esitystä taltioitaessa sovittu (alkuperäisen videotallenteen tuotantoyhtiö on voinut "ostaa ulos" kaikki muut tekijät, sellainen on alalla tavallista). Kysymyksessä oleva ilmaisu "perinteisiä ja tuttuja" ei toivottavasti tarkoita, että mukana on tekijänoikeuden vielä suojaamaa musiikkia. Mutta lähdetään siis siitä, ettei ole.
Kysymyksessä on ilmaisu "Kaikki ovat suostuvaisia siihen, että...". Jos tällä tarkoitetaan, että kaikki - ei siis vain jotkut - esittäjät ovat antaneet suostumuksensa esitystensä julkaisemiseen verkossa, asia on kunnossa. Gramex valvoo esittäjien ja levy-yhtiöiden etuja, mutta jos kukaan...
Hupparia ei löydy Vuokko Lindforsin ja Sirkka-Liisa Paimelan lähes 2500 hakusanaa kattavasta muodin ja pukeutumisen sanakirjasta À la mode (Otava, 2004), eikä tästä vaatteesta muutenkaan näytä järin paljon kirjoitellun.
Vaikka jonkinlaisia hupparityylisiä takkeja on tavattu jo aiemminkin, voinee varsinaisen hupparihistorian kartoittamisen aloittaa 70-luvun alkupuolelta. Tältä ajalta ovat peräisin museoiden kuva-arkistoista löytyvät varhaisimmat nykymuotoiset hupparit.
Aikakauden muotiin vaikuttivat toisaalta vuosikymmenen puolivälin lama, toisaalta vapaa-ajan lisääntyminen. Pukeutuminen muuttui yksinkertaisemmaksi ja vapaa-ajan vaatteiden valikoima lisääntyi - samalla niistä alkoi tulla katukelpoisia. Uusiin tilanteisiin tarvittiin uusia...
Monikielisen kirjaston sivuille, jotka löytyvät kirjastot.fi:n sivuilta, on koottu kirjaston esittelyjä 14 kielellä:
http://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/kirjastoesittely/vanhat
Niiden joukossa ei kuitenkaan ole karenninkielistä. Selkosuomenkielisestä esittelystä voisi olla apua.
Hamletin esittäjä teatterissa on Asko Sarkola.
Sessanista en lisätietoja löytänyt, mutta parin vastaani tulleen kuvan perusteella arvelisin, että tämä villakoira Pullan esittäjä saattaisi olla kääpiösnautseri.
https://kavi.fi/fi/elokuva/102416-kiljusen-herrasvaki
http://s0.discshop.fi/img/front_large/88035/kiljusen_herrasvaki.jpg
http://www.koirarodut.org/schnauzers?images=schnauzers&i=2
Turun kaupunginkirjastossa kyseisen aikavälin lehtiä voi tutkia mikrofilmitallenteina pääkirjastossa, paperisina niitä ei kirjastossa ole. Ajan ja opastuksen mikrofilminlukulaitteelle sekä lehdet sisältävät rullat voit parhaiten varata soittamalla pääkirjaston tieto-osastolle tai käymällä paikan päällä.
Kaivattu kirja lienee kanadalaisen Gaétan Soucyn Tulitikkutyttö (Gummerus, 2001).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakansitekstissä: "Tulitikkutyttö on unenomainen kertomus sisaruksista jotka kasvavat muusta maailmasta erillään, seuranaan vain toisensa ja isän mahtava kirjasto vanhoine kirjoituksineen, sanakirjoineen ja satuineen. Kun isä äkkiä päättää jättää maailman, on sisarusten kohdattava kartanon rajojen ulkopuolella oleva ällistyttävä todellisuus joka on kovin toisenlainen kuin isän ja kirjojen maailma."
Kirja alkaa tilanteesta, jossa sisarukset toteavat isänsä kuolleen. Tämä päätetään haudata, ja valmisteluja tehtäessä toinen heistä poikkeaa puuvajaan katsomaan, kuinka paljon heillä on lautoja. Synnin Palkka mainitaan ensimmäisen...
Oravalla veitikalla on kansanlaulu, jonka tekijää ei ole tiedossa. Sävel on myös kansansävelmä. Laululeikki löytyy kirjoista Sopanen, Satu : Leikkitunti (2001) ja Ystäväni, tuttavani : laululeikkejä lapsille ( 2006).
Missä on peukalo? -laululeikki löytyy esimerkiksi teoksesta Lasten oma laulukirja. Tämän mukaan laulu on alkuperältään ranskalainen kansansävelmä. Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Liisa Tenkku.
Ensimmäisen kirjan kuvaukseen käy kirja:
Rene Guillot: Villieläinten heimo. Otava 1977. Se on käännöskirja ranskan kielestä.
Toinen kirja on melko varmasti Mary Elwyn Patchett: Ajax ja talttumaton Tam (Otava 1971), vaikka sen tapahtumapaikka on Australia ja tytön ystävä on alkuasukastyttö. Patchett on kirjoittanut kokonaisen sarja hevoskirjoja, joissa on samat henkilöt ja eläimet, mutta tämä sopii parhaiten kuvaukseen.
