Romaniassa ja Balkanin alueella on hyvin suosittua mustalaisten soittama puhallinmusiikki (Gipsy brass band music), joka on rytmikästä, menevää ja iloista. Kysymyksessä saattaisi olla juuri tällainen musiikki. Fanfare Ciocarlia on romanialainen orkesteri, joka soittaa juuri tätä tyyliä, samoin serbialainen Boban & Marko Markovic Orkestar ja makedonialainen Kocani Orkestar. World music network on myös julkaissut 2008 cd:n The rough guide to the music of Romanian Gypsies. Lisäksi Youtubesta löytyy paljon muitakin, kun kirjoittaa hakukenttään "Gipsy brass bands".
Kerttulan suvusta ei näytä olevan oikein painettua materiaalia. Eero Kerttulan painamaton teos ”Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988” saattaisi olla avuksi, mutta se saattaa olla aika hankalasti saatavilla. Ainoa hakutulos löytyy osoitteesta http://www.kotiseutuarkistot.fi/arkistoyksikko/5509, eikä tuosta viitteestä kunnolla selviä, missä teos sijaitsee. Haulla tulee viittaus Nivalaan, joten kenties se olisi Nivalan kotiseutuarkistossa, jonka yhteistiedot löytyvät sivulta http://www.kotiseutuarkistot.fi/yhteystiedot.
Osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kerttula.html löytyy joitakin tietoja Kerttuloista, mutta meillä ei ole tämän vastauksen puitteissa mahdollisuutta tehdä laajempaa sukuselvitystä. Suomen...
Kielitoimiston sanakirja (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi) on oivallinen lähde sanojen merkityksiin. Se on sangen kattava, vaikka aivan harvinaisimpia sanoja sieltä ei ehkä löydy. Sanakirja on olemassa myös painetussa muodossa. Vanhempi laitos on ”Suomen kielen perussanakirja”, ja sekin ajaa asiansa, jos merkityksiä on tarve selvitellä.
Sanojen alkuperässä auttavat etymologiset sanakirjat. Suositeltavia ovat kolmiosainen ”Suomen sanojen alkuperä” (SKS ja Kotus, 1992–2000) ja Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (Sanoma Pro, 2013; myös vanhempia painoksia). Jos jotakin sanaa ei noista löydy, voi lisää lähteitä etsiä osoitteesta http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/ löytyvästä Etymologisesta viitetietokannasta. Jos...
Puutarhakeinun ohjeet löytyvät Kotilieden numeroista 1929 : 8 s. 310-311 ja Kotiliesi 1947 : 9 (kansilehden sisäpuoli). Lehdistä on mahdollista saada kopioita ainakin kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa ja Varastokirjastossa on mainitut lehdet. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi.
Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi löytyy paljon vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita e-kirjoja. Osa tosin on julkaistu Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain mukaan, joten aivan kaikki eivät ole Suomen tekijänoikeuslain mukaan vapaita. Osin samoja, osin eri e-kirjoja sisältää myös osoitteesta http://www.lonnrot.net/etext.html löytyvä Projekti Lönnrot. Samoja kirjoja uusilla kansikuvilla löytyy Elisan e-kirjakaupasta osoitteesta https://kirja.elisa.fi/ekirja/kategoria/ilmaiset-klassikot.
Edellä mainittuja kirjoja saa luonnollisesti pitää laitteellaan niin kauan kuin haluaa.
Laulussa ehkä viitataan rajantakaiseen Karjalaan, johonkin luovutettuun alueeseen. Valitettavasi näillä tiedoilla ei löytynyt oikeaa laulua, mm. vanhat koululaulukirjat eivät tuottaneet tulosta. Onkohan laulu alkanut noilla sanoilla? Useissa vanhoissa laulukirjoissa on haku myös kappaleen alkusanojen mukaan.
Näyttäisi siltä, ettei kappaleen ”Välimeren tyttö” nuotteja ole julkaistu. Sanojen sen sijaan pitäisi löytyä karaoke-DVD:ltä ”Tatsia karaoke. Vol. 2 : Esko Rahkonen : v.1997 - v.2005 : 24 suosikkia alkuperäisillä taustoilla!”. Voit koettaa tiedustella ”Välimeren tytön” nuotteja DVD:n julkaisseesta Tatsia-Musiikista, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tatsia.fi/2015/index.php/yhteystiedot.
Petter Lindblad Ehnborg esseetä ei näyttäisi julkaistun missään. Palkinto on myönnetty sen verran hiljattain, ettei se ole ihmekään. Svenska kulturfonden on julkaissut ainakin joinakin vuosina kilpailun esseitä kirjoina, joten voihan olla, että tämän vuoden esseitäkin vielä ilmestyy painettuna. Pieni mahdollisuus on toki siihenkin, että...
Suomen kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kappale voisi olla Robert Palmerin ”Addicted To Love”. Siitä löytyvät ruskea värimaailma, miesartisti ja naismallit, mutta käyntikorttijuttua siinä ei vastaajan muistaman mukaan olisi.
Hei,
Mikäli haluat kaukolainata teoksen Schurch, Charlene: Mostly mittens - ethnic knitting designs from Russia (2009), ole hyvä ja täytä Vanamo-verkkokirjastossa seuraavan linkin takaa löytyvä kaukopalvelulomake:
https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=6
Täytettyäsi lomakkeen, paina ’Tilaa’, jolloin tiedot tallentuvat kaukopalvelujärjestelmään ja tilaus etenee.
Kaukolainan hinta on 8 €.
Alkuteoksessa ”Urwind” (Schildts, 1993) tuo kohta löytyy sivulta 156 muodossa: ”Oma man vädrar kan man höra havet.” Suomennoksessa ”Alkutuuli” (Otava, 1994) suomentaja Kyllikki Härkäpää on sommitellut kohdan sivulla 181 näin: ”Jos nuuhkii, kuulee meren.” Tuo mainitsemasi versio kuulostaa sanatarkalta käännökseltä ruotsista, mutta suomennoksessa kohta on siis hiukan eri sanamuodolla ilmaistu.
Matrikkeli löytyy Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta (Fennica) ja on siellä tilattavissa lukusalikäyttöön.
Kyseessä on Fennican tietojen mukaan vain 1 kuvalehden kokoinen julkaisu.
Tässä tietoa Kansalliskokoelmasta kirjaston omilta kotisivuilta:
"Kansalliskokoelma (Fennica) on arkistokokoelma ja sieltä lainataan lukusalilainaksi aineistoa, jota ei löydy muista kirjastoista tai kirjaston muista kokoelmista. Suositeltavin ja nopein tapa saada Kansalliskokoelman aineistoa on:
•etsiä aineiston tiedot Fennica-tietokannasta ja
•sen jälkeen tilata ne e-lomakkeella.
Vaihtoehtoisina tilaustapoina on täyttää Kansalliskirjastossa käydessään lukusalilainakuitti, sähköpostitilaus tai puhelinasiointi asiakaspalvelussamme."
Hei! Nämä virkkeet ovat myös tässä saksankiel. pokkarissa s. 128. Englannista saksaksi kääntänyt Fr. von Wurzian.
"Ich kan nicht arbeiten, wenn mir nicht sehr, sehr warm ist. Aber Sven Hjerson hackt allmorgendlich das Eis in seiner Wanne auf."
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
Hei,
Kyse on todennäköisesti Kiyoshi Kurosawan elokuvasta 'Tokyo Sonata' vuodelta 2008. Elokuva on voittanut parhaan elokuvan palkinnon Asian Film Awardsissa ja saanut Cannesin elokuvajuhlilla Un Certain Regard -palkinnon vuonna 2008. YLe Teemalla elokuva on esitetty kahdesti vuonna 2011 (19.5. ja 9.11.)
https://www.youtube.com/watch?v=BIzn0QaBzxM
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tokyo_Sonata
http://www.imdb.com/title/tt0938341/
Valitettavasti HAKKU-palvelusta (siis siitä jossa on julkaisut & raportit) ei voi kartasta klikkaamalla hakea tietoja, "tarkennettu haku"-kohdasta voi toki valita hakuparametriksi "Paikannimi" ja hakea paikannimellä esim. Petsamo tms. (HAKKU ehdottaa heti hakukirjoituskentän alapuolelle kyseistä paikkaa jos paikannimi löytyy tietokannasta).
http://hakku.gtk.fi/fi/reports/search
Joitakin ns. Tietotuotteita on mahdollista hakea suoraan alaotsakkeella "paikkatietotuotteet" varustetusta listauksesta (osa on maksullisia):
http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search
Kyseiset (ilmaiset) Tietotuote-palvelut ovat lähinnä Karttapalvelut-osasta kokoon kerättyjä ja siellä voi erilaisin hakuparametrein hakea esim. Maankamara-osiosta maaperä- ja...
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
Kirja saattaisi olla Truddi Chasen Jänis ulvoo : Truddi Chasen 92 sivupersoonaa (Otava, 1988).
"Menestyvä liikenainen Truddi Chase on insestin uhri. Tämä kirja kertoo hänen elämänsä tarinan sellaisena kuin se kasvoi esiin psykoterapian aikana.
Terapian tulokset yllättivät täysin niin monia kokeneen tohtori Robert A. Phillipsin kuin hänen tutkijakumppaninsa. Paljastui että Truddi Chase oli multippelipersoonallisuus, jossa vaikutti samanaikaisesti 92 eri persoonaa.
Nämä täysin itsenäisesti toimivat sivupersoonat olivat syntyneet suojelemaan ja puolustamaan häntä, kun lapsuuden ja nuoruuden traumaattiset kokemukset olivat mennä yli hänen voimavarojensa. Psykoterapian aikana sivupersoonat saivat kosketuksen toisiinsa ja päättivät yhdessä...
Helmen löytäjästä on puhetta ainakin Kunnan jauhot -kirjassa. Siinä kerrotaan valokuvaaja Homasesta ja hänen Korvuanjoesta löytämästään ennätyshelmestä:
"Voimakkaimman sysäyksen mielikuvitukselleni oli antanut kirjoitus Suomen suurimmasta helmestä, jonka olin lukenut vuotta paria aikaisemmin. Siinä oli kerrottu valokuvaaja Homasen nostaneen vajaa vuosikymmen taaksepäin edessäni virtaavasta Korvuanjoesta raakun, jonka sisältä löytyneen helmen halkaisija oli ollut kaksitoista milliä. Kirjoituksen mukaan helmi oli ollut suurin mitä Suomessa tiedetään löydetyn." (s. 364)
Homasen kerrotaan saaneen simpukoista Helsingissä "summattomia omaisuuksia", mutta siitä, mihin hän varallisuutensa käytti, ei "selkosten salaperäisen rikkauden tuojan"...
Laulu on tosiaan tutu, koska se on Oskar Merikannon sävellys Valse Lente eli Hidas valssi.
Islantilaiset sanat ovat tosiaan kansallisrunoilija Davíð Stefánssonin:
Til eru fræ, sem fengu þennan dóm:
að falla í jörð, en verða aldrei blóm.
Eins eru skip, sem aldrei landi ná,
og iðgræn lönd, er sökkva í djúpin blá,
og von, sem hefur vængi sína misst,
og varir, sem að aldrei geta kysst,
og elskend ur, sem aldrei geta mæst,
og aldrei geta sumir draumar ræst.
Til eru ljóð, sem lifna og deyja í senn,
og lítil börn, sem aldrei verða menn.
http://textar.midja.is/textar/prentv.asp?ID=81&Tran=
Mutta suomennosta en valitettavasti löytänyt.
You tubessa voi vertailla kappaleiden melodioita.
Vain kirjoittaja itse tietää, onko hän tehnyt teksteistään erillisiä sopimuksia niitä julkaisseiden lehtien kanssa. Jos mitään kertakaikkista oikeuksien luovutusta ei ole tapahtunut (sellaisesta täytyy olla mustaa valkoisella) eikä kirjoittaja ole ollut lehtiin työsuhteessa, jonka puitteissa tehdyt jutut ovat voineet siirtyä kustantajan haltuun, ei tekstien kopioimiseen ja julkaisemiseen uudelleen ole estettä.
Toimittajalle ei synny tekijänoikeutta, ellei hänen osuutensa ole niin merkittävä, että hänet voidaan arvioida toiseksi tekijäksi. Pelkkä jutun tiivistäminen tai kirjoitusvirheiden korjaaminen ei tähän riitä.
Sillä, ovatko lehdet toiminnassa vai ei, ei suoranaisesti ole merkitystä asian laillisuuspuoleen. Jos alkuperäinen kirjoittaja...
