Mäkilä oli pohjalainen vakavamielinen ja uskovainen talousaliupseeri, jolla oli kova työ saada välineet ja ruoat riittämään ja jota miehet tästä syystä pitivät kovinkin pihinä. Hänen omin sanoinsa: Kynsin hampahin m'oon pitänyt kii, n'ottei ihan vietääs kaikkia. Mun pitääs ruokkia ja vaatettaa sataviiskymmentä miestä paljaan käsin.
Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöihin tutustuu parhaiten lukemalla kirjan, jota löytyy Suomen jokaisesta kirjastosta. Analyysia teoksesta löytyy myös, esim. Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja) ja Helen, Olli: Tunnetko Tuntemattoman? Aamulehti 2005...
Valitettavasti Chet Bakerista ei löytynyt suomenkielisiä kirjoja. Joissakin kirjoissa on lyhyesti tietoa Bakerista:
- Otavan iso musiikkitietosanakirja 1, s. 234-235. (Otava 1976)
- Jazz: Koko tarina, s. 230. (Readme.fi 2011)
- Kahn, Ashley: Kind of Blue. Modernin jazzin avain. Tässä kirjassa Baker mainitaan useissa kohdissa lyhyesti. (Johnny Kniga 2009)
Näiden lisäksi on Mirja Mäkelä suomenkielinen opinnäytetyö Jazzillisen lauluimprovisoinnin tarkastelua: tapauskuvaus kolmesta laulajasta. (Sibelius-Akatemia, Jazzmusiikin osasto 1989).
Kelpaisiko tirppa l. kirppa?
"Leikkivälineitä kaksi lyhyttä ja kaksi pitempää keppiä. Leikkijöitä kaksi. Maahan asetetaan 'napa'. Leikkijät heittävät yhtä pitkän matkan päästä kumpikin pienemmän keppinsä ja se, joka saa heitetyksi keppinsä lähemmäksi 'napaa', pääsee ensiksi lyömään. Isommalla kepillä lyödään, vasemmalla kädellä nostatetaan pienempää. Toinen pelaajista koettaa saada kepillänsä kosketuksi edellisen lyömää 'kirppaa'. Jos hän osuu siihen ilmassa saa hän 10:n, maassa vielä liikkeessä 5. Nyt ulkona oleva saa heittää 'kirpan' 'navan' luo, siitä paikasta mihin 'kirppa' tuli maahan. Jos hän saa heitetyksi 'kirpan' lähemmäksi 'napaa' kuin pitempi keppi on pääsee hän lyömään. Leikin alussa on määrättävä kuinka paljon on saatava...
Helmetin uudistunut sivusto avattiin 21.4.2016. Ohessa syitä muutokseen:
Uudistunut sivusto on entistä helppokäyttöisempi esimerkiksi älypuhelimella tai tablettitietokoneella. Sivustosta ei ole enää erillistä mobiiliversiota, vaan se mukautuu käytettävän laitteen mukaisesti.
Sivuston kävijöistä noin kolmannes käyttää tablettia tai älypuhelinta. Helmet.fi-uudistus vastaa tähän suuntaukseen
Uutena elementtinä on käyttöä helpottava välilehtivalikko: Helmet.fi:ssä on yläreunan iso valikko, johon on nostettu sivuston käytetyimmät toiminnot. Tästä valikosta löydät oikoreitin suoraan aineistohakuun, kirjastojen yhteystietoihin ja tapahtumahakuun.
Suurennuslasin kuva yläreunan oranssissa palkissa johdattaa hakemaan aineistoa.
Kellon kuva...
Helmet-kirjastojen sivuille on koottu kirjavinkkeja eri aiheista. Aiheina ovat mm. kiusaaminen, erilaisuus, tunteet ja riitojen sopiminen. Täältä voisi löytyä teillekin sopivaa luettavaa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kasvattajille/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Lisäksi alla mainituista voisi olla hyötyä:
- Erilaiset ystäväni / [kuvitus:] Emma Damon
- Emma menee esikouluun / [teksti:]Pirkko Harainen ; [kuvat] Leena Lumme
- Milla puhuu tuhmia / Aline de Pétigny, Nancy Delvaux
Hei!
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivustolta saat tietoa ajokorttiluokista:
http://www.trafi.fi/autoilu/ajokortit/ajokorttiluokat
Alla on myös linkit valtion säädöstietopankki Finlexin säädökset ajantasaisena -tietokantaan.
Ajokorttilaki 386/2011
4 § Ajokorttiluokat
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110386?search%5Btype%5D=pi…
Valtioneuvoston asetus ajokorteista 423/2011
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110423
Helsinki-laulujen tuntija tunnisti laulun. Se on Bo Anderssonin tulkitsema "Helsinki" vuodelta 1978. Säveltäjä on Erna Tauro, alkuperäiset, ruotsinkieliset sanat ovat Bengt Ahlforsin, suomennos Esko Elstelän. Alkuperäinen nimi on "Helsingfors".
Kappale löytyy Erna Tauron ja Bo Anderssonin vuonna 1978 ilmestyneeltä LP:ltä ja vuonna 2001 ilmestyneeltä cd:ltä Syyslaulu, jotka löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyslaulu%20tauro%20anderss…
Kotuksen sivuilta www.kotus.fi (Kotimaisten kielten keskus) löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sieltä selviää seuraavaa:
"jantella v. väitellä, kiistellä, inttää.
Levikki: eniten tietoja KarP, vähemmän HämP SavP KesP-L Kai, Utajärvi Rovaniemi Kainulasjärvi."
KarP tarkoittaa Karjalaa. Sanan käytöstä eri puolella Suomea on myös selkeä kartta.
Oheisesta linkistä pääsee suoraan Suomen murteiden sanakirjaan http://kaino.kotus.fi/sms/. Kirjoittamalla hakusanakenttään jantella tulee tämä sana ja sen jälkeen mahdollisuus klikata karttaa, josta näkee sanan esiintymisalueet.
Valitettavasti avoimien ovien tapahtumaa ei tänä keväänä tai kesänä enää talleilla järjestetä. Suunnitteilla on, että ovet aukeaisivat jälleen ensi syksynä, mutta tarkkoja päivämääriä ei ole vielä päätetty. Voit seurata tilannetta kirjaston verkkosivuilta (https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto) löytyvän tapahtumakalenterin kautta.
Helmet-kirjastokortin saat käymällä jossain Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa. Kortin voit halutessasi täyttää osittain jo etukäteen osoitteessa www.helmet.fi ja sieltä oikeasta yläkulmasta kohdasta "Kirjaudu" valitse kohta "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi". Kirjastokortin tehdään sitten Sinulle välittömästi jossain Helmet-toimipisteessä. Osa on auki seitsemänä päivänä viikossa. Aukioloajat löytyvät www.helmet.fi-sivustolta. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyyden tarkistamista. Siksi on yhden kerran tultava paikan päälle. Kortin saatuasi voit käyttää etäpalvelujamme missä tahansa.
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltään The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 to 1930. Kirja on kuvauksesi mukainen ja kansikuvaa voi katsella vaikkapa osoitteesta:
https://www.google.com/search?q=The+evolution+of+fashion+:+pattern+and+…
Teoksessa on myös kaavapiirroksia historiallisista puvuista.
Teoksen tarkemmat tiedot:
Hill, Margot Hamilton
The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 tp 1930 / Margot Hamilton Hill, Peter A Bucknell. - London : Batsford ; New York : Drama Book, 1987. - 225 s. : kuv. ; 33 cm
Sis. kaavamallit historiallisiin asuihin
14th imp. 1995
ISBN 0-7134-5818-6 (sid., UK)
ISBN 0-89676-099-5 (sid., USA)
Laura Kolben teos "Kämp : hotelli ja sen kaupunki" löytyy Lukki-kirjaston kokoelmista Vihdistä, Lohjalle sitä ei ole vielä tilattu.
Kustantaja on ilmoittanut kirjan julkaisuajaksi 26.4.2016. Teille on tehty varaus ja kirjasto ilmoittaa kun kirja on noudettavissa. Olette varausjonossa toisena.
Satakirjastojen kokoelmissa on kaksi kirjaa, joista voisi olla apua:
Heikkinen, Esa: Tehostemestarin käsikirja 1 sekä Hamilton, Jake: Special effects in film and television. Suomen kirjastoista löytyy lisäksi muutama teos, joissa aihetta kenties käsitellään: Imes, Jack: Special visual effects; Lane, Andrew: Movie stunts & special effects sekä Millar, Dan: Cinema secrets. Kirjoja voit kysyä kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Unto Pusa syntyi 18.1.1913 Viipurissa, mutta sieltä hänelle ei ehtinyt kertyä muistoja.
1930-luvun alussa hän asui vanhempineen Hyvinkäällä, mistä käsin hän kävi koulua Helsingissä.
Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1932 Helsingin uudesta yhteiskoulusta, samana vuonna hän kirjoittautui Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen osaston opiskelijaksi, mutta tämän alan opintoja hän ei lainkaan harjoittanut.
Jo vuonna 1930 hän oli aloittanut opinnot Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä, lukion takia hän saattoi osallistua vain iltaopetukseen.
Aloitti uudella otteella opinnot Suomen taideyhdistyksen koulussa 1932, joulukuussa hänet siirrettiin maalausluokalle. Lukion jälkeen hän saattoi osallistua niin aamu- kuin...
Hei, valitettavasti kyseistä tilastoa ei löydy. Musiikkituottajat ry vastasi kyselyymme, että he koettavat saada tilastot ajan tasalle kesän aikana. Ehkä voisit palata asiaan vaikkapa syksyllä.
Ystävällisin terveisin,
Porvoon pääkirjasto
Tekijänoikeudet rajoittavat kirjastoihin hankittavien elokuvien ostamista.
Kirjastot voivat hankkia ainoastaan sellaisia elokuvia, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus ja joista on maksettu tekijänoikeusmaksuja. Tämän vuoksi kirjastot eivät myöskään ota vastaan elokuvia lahjoituksina.
Helsingin seudun kirjastoissa /Helmet www.helmet.fi on olemassa IndieFlix-elokuvapalvelu. Tätä palvelua tarvitset Helsingin seudun kirjastojen kirjastokortin ja salasanan.
Kirjassa Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (2008) ei kerrota tarkemmin laulun tekijää eikä sanoittajaa.
Ainosataan nuotinnus mainitaan Ninni Carrin ja Laif Caar Olsenin tekemäksi.
Luultavasti sekä sävel että sanat ovat "Trad."
Lauluun voisi viitata myös Kirjan nimellä ja sivunumerolla.
Muistelemasi televisiosarja on varmaankin kanadalainen Pelottaako? (Are you afraid of the dark?).
Suomenkielistä DVD-julkaisua en sarjasta löytänyt. Vuonna 1996 Suomessa ilmestyi Castle Communicationsin julkaisemana kaksi sarjan jaksoa sisältänyt videokasetti nimellä Pelkäätkö pimeää? PIKI-kirjastoista tätä kasettia näyttää vielä olevan saatavilla Pälkäneen pääkirjastosta.
Internetissä vastaani tuli vain suomeksi tekstittämättömiä jaksoja sarjasta.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelottaako%3F
Kihdin taustalla on virtsahappopitoisuuden nousu (hyperurikemia). Hyperurikemian syy on joko lisääntynyt virtsahapon eli uraatin tuotanto tai sen vähentynyt eritys. Uraatin tuotantoa lisäävät puriinipitoinen ruokavalio, alkoholi ja lihavuus.
Virtsahappoa syntyy, kun puriinit, joita on kaikissa elävissä soluissa, hajoavat. Keho tuottaa puriineja itse, ja niitä on myös monissa ruoka-aineissa. Kihtiin taipuvaisten henkilöiden elimistöllä on perinnöllinen taipumus tuottaa paljon virtsahappoa. Sitä kertyy suuret määrät verenkiertoon ja varastoituu kudoksiin. Kihtikohtaus johtuu siitä, että niveliin kiteytyvä virtsahappo aiheuttaa voimakkaan tulehdusreaktion.
Alkoholin haitallisuus kihtipotilaalle johtuu siitä, että etanoli sekä lisää...
