Mitähän oppilaitosta tässä tarkoitetaan?
Lähinnä kyseessä lienee (nykyinen) Sõjaväe Ühendatud Õppeasutus, joka nykyään sijaitsee Tartossa (Riia 12).
Tallinnassa on Viron itsenäisyydenaikana ollut sotilasoppilaitoksia ainakin seuraavissa osoitteissa:
Tehnika 18: vuosina 1919-1920 ; rakennus alkuaan rautatieläiskoulu
Tondi 51 ja 55: vuosina 1920-1940 ; rakennettu 1910-luvulla Venäjän sotaväen tarpeisiin
Kasetee 61 : vuosina 1992-1998 (Eesti Sisekaitse Akadeemia 1992-1993, Eesti Riigikaitse Akadeemia 1993-1998) ; rakennukset alkuaan neuvostoarmeijan käytössä
https://et.wikipedia.org/wiki/Kaitsev%C3%A4e_%C3%9Chendatud_%C3%95ppeas…
https://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna_Transpordikool
https://et.wikipedia.org/wiki/Tondi_kasarmud
https://et....
Ainoa toisen sukupuolen maailmasta katoamista sekä naisten että miesten näkökulmasta tarkasteleva kaunokirjallinen teos, jonka onnistuin löytämään, on Philip Wylien vuonna 1951 julkaistu romaani The disappearance. Voisikohan tämä olla etsitty tarina?
Kollegani ehdottivat tällaisia sarjoja:
Hagmar, Pia: Etsiväpartio-sarja
Hulkko, Johanna: Geoetsivät-sarja
Kelly, Fiona: Mystery Club -sarja
Larry, H. I.: Zac Power -sarja (kylläkin agenttijuttu mutta voisi toimia)
Lawrence, Caroline: Roomalaismysteerit-sarja
Lehtiö, Jaana: Taika Valo -sarja
Lindgren, Astrid: Kalle Blomkvist -sarja
Lähteenmäki, Laura & Lähteenmäki, Ville: Salakari-sarja
Mack, Tracy: Baker Streetin iskuryhmä -sarja
Musta kaista -sarja (eri kirjailijoiden kirjoja)
Veirto, Kalle: Kivimutka-sarja
Venho, Johanna: Okulus-sarja
Widmark, Martin: Lasse-Maijan etsivätoimisto
Lisäksi tässä olisi vielä ehdotuksia yksittäisistä tai kaksittaisista etsiväkirjoista:
Billow, Jan Ivar: Aaveprikaati ja Sininen Naamio
Colfer, Eoin:...
Ensimmäinen kirja voisi olla Dorothy Edenin romaani Rakastan sinua, Kate (Tammi, 1982). Kansikuva ja takakansiteksti Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8707#.V1UOYuTUWd4.
Jännityskirjan nimi tuo mieleen Tom Rob Smithin romaanin Lapsi 44 (http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_184#.V1UVpOTUWd4), mutta siinä on kyse murhista. Kim van Alkemaden uutuuskirja Lapsi nro 8 puolestaan kertoo lapsilla tehtävistä lääketieteellisistä kokeista, joskin ne sijoittuvat ajallisesti 1900-luvun alkupuolelle.
Viipurin musiikkiopiston opiskelijoiden nimiä etsiessäni löytyi seuraavaa tietoa. Viipurin musiikkiopisto on perustettu vuonna 1918 Viipurissa ja se on siirtynyt välirauhan aikana 1940 Lahteen, missä se toimii nykyään nimellä Lahden konservatorio.
Jyväskylän kirjastosta löytyy kaksi teosta, joista löytyy tietoa Viipurin musiikkiopistosta: Toivo Rasilaisen sekä Erkki Pullisen teoksessa: Viipurin musiikkiopisto - Lahden musiikkiopisto (1968)löytyvät vuoden 1918 oppilaat sekä vuosikurssin 1967-1968 oppilaat. Teoksesta Taidetta tulosvastuulla - Lahden konservatorio 90 vuotta - Lahden konservatorion tie Viipurista Lahteen (2008) löytyvät ainoastaan opettajien luettelot. Halutessanne nämä molemmat teokset ovat lainattavissa/seutuvarattavissa...
Kirjastokortin osalta:
voit kuolettaa korttisi jossakin Helmet-kirjastossa. Kuoletuksen voi suorittaa myös puhelimitse.
Uuden kortin hankkimiseksi on henkilökohtainen käynti jossakin Helmet-kirjastossa välttämätön, mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Uusi kortti maksaa 3 euroa (15-vuotta täyttäneet), alle 15-vuotiaat 2 euroa.
Yhteystiedot http://www.helmet.fi/fi-FI
Lainojen uusiminen ja varaaminen onnistuu Vaski-verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/
Kirjautumislinkki löytyy sivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin tunnuksella ja kirjastosta saadulla nelinumeroisella tunnusluvulla. Kirjautumisen jälkeen näkymä siirtyy lainalistaan, josta voi ruksata uusittavat lainat, ja sen jälkeen klikata "Uusi valitut lainat" -painiketta.
Varausten tekeminen onnistuu kunkin teoksen kohdalla olevasta "Varaa teos" -painikkeesta.
Kyseessä voisi olla Sirpa Tabetin romaani Punainen metsä (Otava, 1989).
Kirjan kuvaus ja tekstinäyte Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48726.
Mikäli olet lainannut kirjan Helsingistä Helsingin kaupunginkirjaston kortilla, et voi palauttaa sitä Hämeenlinnaan, vaan sinun on toimitettava se itse Helsinkiin.
HelMet-kirjastossa on tällä hetkellä kyseistä kirjaa hyllyssä 5 kappaletta, joista yksi Sellon kirjastossa. Jotta voit tehdä netin kautta varauksen, tarvitset HelMet-kirjastojen kirjastokortin ja siihen kytketyn nelinumeroisen PIN-koodin. Jos sinulla on kortti, mutta ei PIN-koodia, joudut menemään johonkin HelMet-kirjastoon henkilöllisyystodistuksen kanssa, niin sellainen tehdään. PIN-koodia ei voi lisätä verkon kautta. Jos sinulla on molemmat, voit tehdä varauksen haluamaasi noutokirjastoon osoitteessa luettelo.helmet.fi kirjoittamalla hakukenttään sanat "juha kylmä jousimetsästys".
Jos sinulla on jo HelMet-kortti, voit myös mennä Sellon kirjastoon ja lainata kirjan saman tien. Jos haluat varmistaa, ettei kirja lähde lainaan ennen kuin...
Suomen tekijänoikeuslain sitaattipykälä 22 on kirjoitettu sillä lailla väljäksi, että sitaatti kuin sitaatti on mahdollinen. Jossain määrin riippuu kuitenkin sitaattien määrästä ja niiden määrällisestä suhteesta muuhun tekstiin, pidetäänkö lainaamista "hyvän tavan" mukaisena. Esimerkiksi kirjaa, joka koostuu pääosin sitaateista, ei saa ilman lupaa julkaista.
Suomalaiseen hyvään sitaattitapaan kuuluu, että jos otetaan useita sitaatteja, jokaisen lähde ilmaistaan ala- tai loppuviitteellä. Sellainen ratkaisu, että asia kuitataan yhdellä maininnalla, on mahdollinen vain tapauksissa, joissa kaikki sitaatit ovat yhdestä lähteestä, jolloin jatkuva tarkka viittaaminen ei ole mielekästä.
Tarkalla viitteiden merkitsemisellä on myös se merkitys, että...
Jarkko Laineen toimittamasta Suuressa sitaattisanakirjasta (Otava, 1982) kysymyksen Byron-sitaatille löytyy seuraavanlainen suomennos: "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun."
Kirjan saatesanoissa Laine luettelee tärkeimmät käyttämiensä runo- ja aforismisitaattien suomentajat ja huomauttaa, että "milloin käytettävissä ei ole ollut suomennosta olen tavallisimmin kääntänyt tarvitsemani sitaatin itse". Byron-sitaatti lienee siis mitä todennäköisimmin Laineen oma suomennos.
Asiasanoilla siirtolaisuus, maahanmuutto, maastamuutto ja paluumuutto löytyy paljon kirjallisuutta pääkaupunkiseuden Helmet-tietokannasta. Pääpaino aihepiirin kirjallisuudessa on kuitenkin ehkä uudemmassa kirjallisuudessa.
Aihepiirin klassikoksi voisi kutsua Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarjaa (Maastamuuttajat, Uuteen maahan, Raivaajat, Viimeinen kirje Ruotsiin). Sarjan pohjalta on tehty myös huippusuosittu musikaali Kristina från Duvemåla. Yhdysvaltoihin lähdetään siirtolaisiksi myös Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjassa (Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti, Uusi Jerusalem, Maan avaruus ja Lakeuden kutsu). Siirtolaisuutta Amerikassa kuvataan myös Tuure Vierroksen Kankaanpää-sarjassa (Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta...
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tietoa asiasta. Tutkimme useampaa mattokirjaa kokoelmassamme, mutta ikävä kyllä polypropeenimatoista ei niissä kerrottu. Myöskään lehtitietokannasta ei löytynyt artikkeleita aiheesta. Kehottaisimme kääntymään sellaisen mattoliikkeen puoleen, joka tällaisia mattoja myy.
Runo on Lauri Pohjanpään "Muurahaisen neuvo". Se alkaa: "Oli tullut aurinko, tullut kesä, piti sirkkojen laittaa pesä." Se runon pari, joka vetää rakennushommissa eri suuntiin, on sirkkapariskunta. Runon puolivälissä isäsirkka sanoo touhua ihmettelevälle muurahaiselle: "tässä vähän ollaan pykäämässä". Muurahainen kertoo sirkoille, että heillä muurahaisilla on tapana vetää samaan suuntaan, mutta eivät ne sirkat opiksi ota.
Tämä runo sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989, s. 51-52)
Eläinrunojen kirja / toimittanut Satu Koskimies (Kirjayhtymä, 1997, s. 202)
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta saa 86 hakutulosta haettaessa asiasanalla ympäristönsuojelu ja rajattaessa haku (hakusivun vasen reuna) aikuisten kokoelmassa oleviin englanninkielisiin tietokirjoihin. Näin löytyy mm teokset Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption challenges the planet (The University of Chicago Press, 2012); Burley, Helen: How can I stop climate change? (HarperCollins, 2008) sekä useita ympäristötilastoja eri vuosilta.
Alan erikoiskirjasto on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kirjasto ja tietopalvelu, yhteystiedot sivulla http://www.syke.fi/fi-FI/Palvelut/Kirjasto_ja_tietopalvelu.
Aineistoa voi hakea myös Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta https://finna.fi. Yliopiston kirjasto...
Työterveyslaitoksen ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen (sisältäen mm. kirjojen käsittelyn) kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen löytyy osoitteesta:
http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/Do…
Turun kaupungin ympäristötoimialan ympäristöterveydenhuolto on myös julkaissut internetissä ohjeen irtaimiston käsittelystä homevaurioiden korjauksen yhteydessä. Ohjeesta löytyy neuvoja myös kirjojen käsittelyyn.
Irtaimiston käsittely homevaurioiden korjauksen yhteydessä:
http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//irtaimiston_kasitt…
Kannattaa kuitenkin olla yhteydessä vielä johonkin asiantuntijatahoon ja tiedustella tarkemmin irtaimiston tutkimisesta.
Helsingin kaupungin asumisterveysneuvonta...
Carpelanin runoja englanniksi on mm. David McDuffin kääntämässä teoksessa Homecoming.
Suomen kirjallisuuden käännökset tietokanta mainitsee kirjan sisältävän seuraavat kokoelmat:
The Cool Day (Den svala dagen, 1961 ) ; The Courtyard (Gården, 1969) ; Years like leaves (År som löv 1989) (Vuodet, kuin lehdet).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=1850&order=lang&asc=1&lang…
Tätä englanninkielistä teosta ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Kuopion Varastokirjastosta se löytyy, ja sen voi saada sieltä kaukolainaksi Lahteen.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään yksittäistä suomenkielistä kirjaa, mutta Maailman nähtävyydet -sarjan ensimmäisessä osassa (WSOY 1979) on suomenkielinen artikkeli Towerista ja sen historiasta. Lisäksi apuun tulevat Englannin matkaoppaat, joista löytyy myös nähtävyyksiin liittyvää historiaa.
Selailin hiukan peliaiheisia kirjoja ja voisin suositella teosta ”Suuri pelikirja : 150 kiehtovaa peliä kaikkialta maailmasta : pelisäännöt, valmistusohjeita, syntytarinoita” (Kustannus-Mäkelä, 1990), sillä siinä on aukeaman verran tietoa marmorikuulista, hiukan niiden historiastakin ja useita peliversioita.
”Kodin suuri pelikirja” (Gummerus, 2002) sisältää marmorikuulapelin tiiviit säännöt.
Jos englanti sujuu, niin englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Marble_(toy) on pitkä artikkeli marmorikuulista.
