Saa myydä.
Kirjastojen tekijänoikeuskysymyksiin perehtynyt Heikki Poroila linjasi Kirjastot.fi:n Tekijänoikeus-keskustelupalstalla v. 2008 näin:
"Tekijänoikeuslaki (19§) ei aseta estettä laillisesti hankitun teoskappaleen levittämiselle edelleen, kunhan kyseessä ei ole vuokraaminen. Kirjastoon laillisesti hankitun elokuvatallenteen voi siis myydä asiakkaalle ns. poistomyynnin yhteydessä."
[...]
"Kirjaston maksamaa korvausta lainausoikeudesta ei myynnin yhteydessä kuitenkaan saa periä asiakkaalta edes osittain, koska tämä lainausoikeus ei sisälly kappaleen myymisen oikeuteen."
Täydellinen sitaatti löytyy oheisen keskusteluketjun alimmasta puheenvuorosta:
http://www.kirjastot.fi/fi/forum/lainausoikeusmaksut-aineistoa-korvatta…...
Sisäministeriö on maahanmuutto-, pakolais- j a turvapaikka-asioita ohjaava ministeriö. Heillä on sivuillaan hyvin tietoa maahanmuutosta yleensä, mutta myös esim. turvapaikkahakijoiden vastaanotosta.
Sisäministeriö - Maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto
Sisäministeriö - Turvapaikanhakijat: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat ,
ks. esim. Turvapaikanhakuprosessi, Usein kysytyt kysymykset turvapaikanhakijoista
Ulkomaalaisvirasto on viranomainen, joka Suomessa käsittelee turvapaikkahakemuksia. Maahanmuuttoviraston sivustoilla on paljon tietoa siitä turvapaikkahakemusten käsittelystä ja turvapaikkahakijoiden kohtelusta. Sivulla on myös listaus lainsäädännöstä, jota...
Suomen Sukututkimusseuran Suku Forumissa on kirpputori, jossa näyttää silloin tällöin olleen myynnissä mikrofilminlukulaitteita:
http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=90
Myös netin osto- ja myyntisivuilta voi löytää tämän laitteen. Alla pari ilmoitusta:
http://www.tori.fi/pohjois-savo/Mikrofilmin_lukulaite_22272867.htm
https://kiertonet.fi/elektroniikka/kaikki-elektroniikka/mikrofilmin-luk…
Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäinen ja toinen osa on käännetty venäjäksi, ensimmäinen 1963 ja toinen 1966 nimellä Здесь под северной звездою… Kolmas osa jätettiin aikoinaan kääntämättä Neuvostoliitossa samoin kuin Tuntematon sotilaskin, joka ilmestyi venäjäksi nimellä Неизвестный солдат vuonna 1991.
Yrjö Varpion teoksessa Pentinkulma ja maailma, tutkimus Väinö Linnan teosten kääntämisestä, julkaisemisesta ja vastaanotosta ulkomailla (1979) selvitellään Linnan kirjojen tilannetta myös Neuvostoliitossa.
Googlaamalla kirjan venäjänkielistä nimeä ja tekijää Линна Вяйне ei löytynyt merkkejä kolmannen osan tai kahden ensimmäisen osan uusien painosten olemassaolosta. Kolmatta osaa ei ollut myöskään Venäjän kansalliskirjaston...
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään Jouluyö metsässä. Runo alkaa rivillä "Ja karhu käänsi kylkeä ja puhui pojalleen". Runo on kokoelmasta Lastenrunoja vuodelta 1962.
Saatte runon sähköpostiinne.
Pohjanpää Lauri: Lastenrunoja (Valistus, 1962)
https://kirjasto.kuopio.fi/start
Gaetano Donizettiin ooppera "L'elisir d'amore" on italiankielinen, eikä siitä juuri käännösversioita esiinny. HelMet-kirjastoissa ooppera on CD-versiona hyllyssä monena kappaleena.
Seuraavat saa nopeimmin, koska ne ovat Vantaan kirjastoissa (tee varaus linkin kautta, tämä palvelu ei hoida varauksia):
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221112~S9*fin (Myyrmäessä hyllyssä, levytys on vuodelta 1959)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221012~S9*fin (Tikkurilan musiikkivarastossa hyllyssä, levytys on vuodelta 1967)
Seuraavat ovat hyllyssä HelMet-kirjastossa muualla kuin Vantaalla:
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221014~S9*fin (levytys vuodelta 1984)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1221113~S9*fin (levytys vuodelta 1996)
http://luettelo....
On vaikea tietää, mitä laulua kysymyksessä tarkoitetaan, kun nimi on näinkin "tavallinen". Itse löysin YouTubesta tällaisen Kevin Basko -nimisen artistin esittämän laulun "Keep me cool". Voisiko kyseessä olla kysyjän kuulema? https://www.youtube.com/watch?v=_cqlMGwv3r4
Heikki Poroila
Hiirenvirna-runon kirjoittaja on Tuula Korolainen, ja se löytyy Korolaisen lastenrunokirjasta Kuono kohti tähteä.
Kissankello-runon tekijäksi on eräällä nettisivulla merkitty Aaro T.K. Kyseessä on todennäköisesti harrastelijakirjoittaja.
LASTU-verkkokirjastossa lapsen kortin liittämiseksi vanhemman käyttäjätiliin tarvitaan oma pin-koodi myös lapsen kortille. Sen saa käyttöön käymällä henkilökohtaisesti missä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteessä. Sen jälkeen kortti liitetään verkkokirjastossa vanhemman käyttäjätiliin Omat kirjastokortit -välilehdellä. Lapselle ei siis tarvitse tehdä omaa käyttäjätiliä.
Joensuu ei ole ilmeisesti halunnut kertoa lapsuudestaa ja nuoruudestaan julkisuudessa.
Hän on ollut yksityiselämästään hyvin vaitelias.
Laajimman elämankertatiedon löysin osoitteesta
http://www.tornio.fi/index.php?p=JoensuuMattiYrjana
Matti Yrjänä Joensuu syntyi Helsingissä 31.10.1948.
Vanhemmat: DI P.Y. Joensuu ja Elvi, os. Lankinen.
Ylioppilas Helsingin uudesta yhteiskoulusta 1969.
1. puoliso Aviva, os. Währn,
jonka kanssa lapset Anu, Taru ja Anni.
Kirjasammosta (www.kirjasampo.fi) löytyy myös tarkempaa tietoa Joensuusta.
1800-luvun suomalaisista naiskirjailijoista löytyy jonkinlaista listaa Saran sisaret -kirjoituksesta osoitteesta http://digi.kirjastot.fi/files/original/3f230cb87f16f1d207733d558e3dfdb…. Se ei toki ole kattava ja alkaa jo 1800-luvun alkupuolelta.
”Sain roolin johon en mahdu” (Otava, 1989) esittelee naiskirjailijoita vielä laajemmalla aikaskaalalla pitkälle 1900-luvun puolelle. Tosin 1900-luvulla naiskirjailijoiden määrä kasvoi sen verran kovasti, ettei heitä liene mielekästä edes listata. ”Suomen kirjallisuushistoria” (osat 1–3; SKS 1999) nostaa esiin kirjallisuushistoriallisten suuntausten kannalta kiinnostavia kirjailijoita, joten sieltä voi poimia myös naiskirjailijoilta tuolta ajanjaksolta.
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan suomeksi on luettavissa seuraavat turkkilaisten kirjailijoiden teokset tai antologiat.
HALIDÉ EDIB: Liekkipaita : romaani Turkin vapaussodasta (suom. Alli Nuorto, 1929)
NAZIM HIKMET:
Punainen omena: runoja (suom. Brita Polttila, 1972)
Puut kasvavat vielä : runoja (valik. ja suom. Brita Polttila, 1978)
YASHAR KEMAL:
Haukkani Memed (suom. Eva Siikarla, 1974)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva Siikarla, 1975)
Ararat-vuoren legenda (suom. Eva Siikarla, 1976)
Puuvillatie (suom. Eva Siikarla, 1977)
Tuhannen härän vuori (suom. Eva Siikarla, 1977)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva SIikarla, 1977)
Maa rautaa, taivas kuparia (suom. Eva Siikarla, 1978)
Kuolematon ruoho (suom. Eva Siikarla,1979)
Tasangon valtiaat (...
How to use library in english language please look Yleisradio webpages: http://oppiminen.yle.fi/suomi-finnish/asiointisuomea/kirjastossa
Dictionary you can loan from your library: Junno Liisa: Kirjastosanasto - suomi-englanti-suomi, 2009.
Here some phrases:
Minulla on varauksia. - I have reservations.
Voisinko lainata tämän kirjan? - Can I borrow this book?
Paljonko minulla on maksuja? - How much charges have I got?
Haluaisin maksaa maksuni. - I’d like to pay my charges.
Haluaisin tehdä varauksen. - I’d like to make a reservation.
Voisinko uusia lainani? - Can I renew my loans? Can I borrow this again?
Mistä löydän tämän kirjan? - Where can I find this book?
Missä on vessa? - Where’s the toilet?
Mikä on eräpäivä? - What is the...
Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset...
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai...
Elintarvikealan tiede- ja ammattilehti kertoo, että Vaasan & Vaasan alkoi tosiaan valmistaa hapankorppuja Finn Crisp -tuotemerkin alla vuonna 1952:
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/24-suomalainen-nakkileipa-ja-…
Oululainen alkoi valmistaa hapankorppuja vuonna 1955:
http://www.oululainen.fi/tuotteet/4283/oululainen-hapankorppu-200-g/
Kotitekoisille hapankorpuille löytyy kyllä reseptejä, mutta tietoa reseptin historiasta ei löytynyt, eikä myöskään siitä, liittyykö niiden valmistamisen aloittaminen juuri olympialaisiin.
