Fennica-tietokannan mukaan mitään Matevosyanin (englanninkielinen kirjoitusasu) teoksia ei ole suomennettu. Näyttää siltä, että ylipäätään hänen tuotantoaan on huonosti saatavana, sillä esimerkiksi Amazonin kirjakaupasta en löytänyt yhtään englanninkielistä käännöstä.
Englanninkielinen Wikipedian artikkeli (https://en.wikipedia.org/wiki/Hrant_Matevosyan) kyllä listaa teoksia englannin kielellä, mutta artikkelista ei voi päätellä, ovatko nämä käännösteoksia vai pelkästään nimien käännöksiä. Kirjailijan etunimi on joka tapauksessa kirjoitettu tässä artikkelissa muodossa "Hrant", ei Grant. Armenialaiset kirjoittajat nimen näin: Հրանտ Մաթևոսյան.
Heikki Poroila
Jos vihkoseen tarkoitetut kansanlorut ovat tekijänoikeudellisesti vapaita (kuten yleensä ovat, kun ovat tarpeeksi vanhoja), mitään täsmällisiä ehtoja niiden lähdeviittauksille ei ole olemassa. On kuitenkin hyvän tavan ja myös hyvän lukijapalvelun mukaista, että lorujen lähde - arkisto tai jokin julkaisu - mainitaan julkaisun lähdeluettelossa tai jos sellaista ei ole, esimerkiksi esipuheessa tai sen vastineessa. Tällöin on mainittava lähteen nimi ja mahdolliset julkaisujen vuosiluvut ("Kokoelma Suomen kansan sananlaskuja", SKS 1906 / "Lorut on saatu Kansanrunousarkiston kokoelmasta").
Lukijan on hyvä tietää, mitä lähdettä on käytetty, jos haluaa esimerkiksi tarkistaa jonkin lorun kirjoitusasun. Jos joku on aiemmin koonnut ja toimittanut...
Tekijänoikeuslaki sallii asetuksessa mainittujen kirjastojen (yleisten kirjastojen puolella mnaakuntakirjastojen) digitoida turvaperustein dokumentteja, joita ei ostamalla voi hankkia. Muilla kirjastoilla ei tällaista oikeutta ole, joten ainoa nopea tapa olisi lahjoittaa dokumentit omaan maakuntakirjastoon ja pyytää niiden turvadigitointia.
Jos kuitenkin puhutaan suojatun aineiston kopioinnista muuten, edellyttää se lähtökohtaisesti aina lupaa oikeudenhaltijoilta. Kun kysymyksessä ei edes vihjaista kasettien sisällöstä, on vaikea antaa edes vinkkejä jatkotoimista. Myös kotiseutukokoelman kohdalla on aina kysyttävä, kenellä on oikeuksia ääni- ja kuvatallenteilla olevaan sisältöön. Jos kyse on esimerkiksi paikallisen muusikon musiikista,...
Ruotsinkieliset kollegat muistelivat näitä luetun:
- Saxén Ralf, Modersmålet
- Mattsson Ola, Vårt språk: lärobok i svensk grammatik
Saxenin kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1919, kahdeksas vuodelta 1858 ja lisäpainos vuodelta 1960. Sitä on kollegan mukaan luettu enemmänkin 1960-luvun alkupuolella. Mattssonin kirjasta ensimmäinen painos on vuodelta 1962 ja 5. painos vuodelta 1973. Sitä on luettu ainakin vielä 1970-luvulla pääkaupunkiseudulla eri lukioissa.
Tuuman vuosi 2008 -julkaisu on ilmestynyt nimellä Toiveikkuuden aika : sodanjälkeistä rakentamista (Rakennusperinteen ystävät, 2008). Siihen sisältyy Henna Lintusen artikkeli Listoitettujen ikkunoiden korjaaminen (s. 51-59).
Erinomainen lähde ikkunaremontin tekijälle on myös Juulia Mikkolan Ikkunakirja : perinteisen puuikkunan kunnostaminen (Moreeni, 2011) ja muitakin vastaavia kirjastojen kokoelmista löytyy - sekä yksinomaan ikkunoihin keskittyviä että yleisemmin pientalojen ulkorakenteita koskevia.
Tämän nimen useimmat heistä näyttävät ottaneen silloin kun ovat kääntyneet avioliittonsa myötä ortodoksiseen uskoon, näin
Paavali I:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Sophie Dorothea Auguste Louise
Nikolai I:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Friederike Louise Charlotte Wilhelmine
Aleksanteri III:n puoliso Maria Fjodorovna, alkuaan Marie Sophie Frederikke Dagmar
Nikolai II:n puoliso Aleksandra Fjodorovna, alkuaan Victoria Alix Helena Louise Beatrice
Nimen merkitys olisi 'Fjodorintytär', tosiasiassa yksikään heistä ei ollut Fjodoria vastaavan Theodor-nimisen henkilön tytär.
Luultavasti uudella nimellä viitattiin heidän kääntymisen yhteydessä valitsemaansa henkilökohtaiseen suojeluspyhimykseen.
Fjodor on venäläinen vastine...
Tarkkoja kustannustietoja lienee mahdoton antaa. Mikko Immosen Tampereen teknillisessä yliopistossa tekemän selvityksen (Tuulivoima-alan koulutuksen ja tutkimuksen tila Suomessa, 2011) mukaan itse tuulivoimalan osuus kokonaisinvestointikustannuksista on noin 75 %, ja verkkoon kytkemisen ja perustusten osuus on noin 15 %. Yli puolet tuulivoimalan kustannuksista tulee tornin, lapojen ja vaihteiston yhteiskustannuksista.
Myös se, mihin rakennetaan, vaikuttaa. Merelle rakennettavan voimalan kustannukset ovat suuremmat kuin maalle rakennettavan.
Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n (STY) mukaan "megawattiluokan tuulivoimalaitoksen investointikustannukset ovat suuruusluokaltaan 1200 - 1400 EUR/kW, merituulivoimalaitoksissa 1,5 - 2 kertaa näin...
Oikea muoto on "thainkielinen". Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=397 löytyvässä Kielikello-lehden artikkelissa kerrotaan, että kielten nimistä muodostetut adjektiivit kirjoitetaan yhteen. Sieltä löytyy myös muita ohjeita yhdyssanoihin.
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Thank you! Actually it was called Marja-rata just until 2005. Since then it has been Kehärata (Ringbanan in Swedish and Ring Rail Line in English).
You can have information in English about Kehärata from the web pages of Liikennevirasto (Finnish Transport Agency), HSL (Helsinki Region Transport) and from Wikipedia:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/e/projects/under_construction…
https://www.hsl.fi/en/ringrailline
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_Rail_Line
For more information, please contact Liikennevirasto: keharata-pbm@bm.com
Hsl:ltä kerrottiin, että taukotila poistuu elokuun loppuun mennessä. Elielinaukion Postitalon puoleiset laiturit 31 - 36 poistuvat jo 10.8., mutta taukotila hiukan myöhemmin.
W. Mainowin vuonna 1886 julkaistusta vihkosesta, "heidän keisarillisten majesteettiensä käynti Suomessa", löytyy tarkka kuvaus vierailusta. Peränpitäjänä oli Emilia de Bont. Soutajina olivat Hanna Andersin, Ida Aalberg, Ellen Troil, Helmi Stenbäd, Emmi Kandelin, Anna Juttila, Alma Anger ja Lydia Haaranen (s. 36).
Kysyin asiaa Pauligin kuluttajapalvelusta. Helsingin Sanomissa 31.7.2015 julkaistu juttu sisälsi virheellistä tietoa kahvin kofeiinipitoisuuksista. Kahvin paahtoaste ei juurikaan vaikuta sen kofeiinipitoisuuteen, vaan kofeiinipitoisuus riippuu käytetyistä kahvilajikkeista ja niiden sekoitussuhteesta. Arabica-paahto on vaaleampaa ja Robusta tummempaa. Suomessa käytetään paljon vaaleapaahtoista Arabicaa suodatinkahvina. Robustaa käytetään lähinnä espressokahveissa voimakasta suutuntumaa aikaansaamaan. Robusta kofeiinipitoisuus onkin noin kaksi kertaa suurempi kuin Arabican.
Kahvijuomien kofeiinipitoisuudet vaihtelevat, pieni kuppi espressoa on todella kofeiinipitoista:
Kupillisessa suodatinkahvia (1,25 dl): 90 – 110 mg Kupillisessa...
Turku on pohjoisempana kuin Helsinki. Maapallon liikkeestä aurinkoon nähden tästä aiheutuu se, että siellä on kesäisin pidempi päivä kuin Helsingissä. Talvella aurinko taas laskee Turussa aikaisemmin.
Voit katsoa havaintoesityksen Maan liikkeistä Ylen sivuilla:
http://yle.fi/saa/auringon_kierto/7143060
Lisää tietoa voit myös lukea esim. Heikki Ojan Aikakirja-teoksesta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1437015
Shadow of the Vampire löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta videokasetilla. DVD-versiolle ei ehkä ole saatu lainausoikeuksia - kirjastokäyttöön ei voi ostaa dvd-levyä kaupasta, vaan meidän täytyy ostaa siihen myös lainausoikeudet. Kaikkiin julkaisuihin lainausoikeuksia ei saada.
Fearless Vampire Killers -elokuvasta ei ehkä ole suomiversiota tehtykään, en löydä sitä edes myynnistä mistään. Huuto.net-palvelussa on myynnissä ruotsi-versio, jossa tekstitys on ruotsiksi ja englanniksi.
Jos haluatte lainata Jyväskylästä tuon Shadow of the Vampire -videon, se maksaa 7 euroa. Kaukopalvelupyyntö tehdään täyttämällä tama lomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tarkistin Suomen kirjastojen tilanteen...
Katsoin molempien cd-levyjen takakansista tietoja ja molemmissa luki, että käyttöjärjestelmänä pitäisi olla Windows. Yritimme kysyä tarkentavaa tietoa vielä karttakeskuksesta mutta sieltä ei ole vastattu (ainakaan vielä) mitään. Valitettavasti näyttää siltä, että cd:t eivät toimi Ubuntu-koneissa.
Käräjäoikeuden tuomarit ovat osa oikeusministeriön alaista valtionhallintoa ja siten valtion palkkalistoilla. Käräjäoikeudet on jaettu alueellisesti siten, että puhutaan mm. Helsingin käräjäoikeudesta. Virastolla ei kuitenkaan ole yhteyttä Helsingin kaupungin organisaatioon vaan ilmaisu on tekninen. Lautamiehet valitsee kuitenkin kunnanvaltuusto.
Heikki Poroila
