Kirjastojärjestelmän päivityksen yhteydessä tapahtuneen häiriön johdosta eräpäivämuistutuksia ei ole lähtenyt asiakkaille 17.6.-21.6.2015 välisenä aikana.
Kahden päivän ennakkoilmoitukset pystyttiin lähettämään uudelleen 22.6., eli ne joiden olisi pitänyt lähteä ajalla 20.6.-21.6.2015.
Ajalla 17.6.-19.6.2015 ei siis ole lähtenyt eräpäivämuistutuksia asiakkaille joille niitä olisi pitänyt lähteä.
Eräpäivämuistutusten lähetys on nyt saatu korjattua ja muistutusten pitäisi tulla asiakkaille normaaliin tapaan.
Tervetuloa Sellon kirjastoon, kierrätyshyllyt-Bookcrossing löytyy aulasta pääoven vasemmalla puolella. Pääovi on Viaporintorilla. Viaporintori on Sellon kauppakeskuksen päivittäistavaramarkettien yläpuolella. Marketeista on pääsy Viaporintorille hissillä ja liukuportailla.
Entropia on fysiikassa käytetty suure epäjärjestyksen määrälle (suljetussa) järjestelmässä. Entropia on täydellinen, kun järjestelmässä ei ole havaittavissa mitään järjestystä. Termodynamiikassa sen sovelluksena on toinen sääntö, jonka mukaan entropia kasvaa suljetussa järjestelmässä vääjäämättä, ei koskaan vähene. Termi on otettu käyttöön myös informaatioteoriassa, jossa sillä viitataan informaation määrään (joka on käytännössä pitkälle sama asia kuin fysiikassakin).
"Entalpia" on englanninkielisen Wikipedian mukaan termodynaamisen potentiaalin suure, eikä siis ymmärtääkseni ole varsinainen entropian "käänteinen" termi. Mikään ei silti estä puheen kehityksen tutkijoita ottamasta tällaista termidynamiikan termiä ja käyttämästä sitä...
Tästä osasta on julkaistu sovitus lauluäänelle ja pianolle, jossa on Bertel Gripenbergin tekemä ruotsinkielinen käännös Maurice Maeterlinckin alkuperäisestä tekstistä. Sovitus on julkaistu Breitkopf & Härtelin julkaisemassa Sibeliuksen Complete Works -nuottisarjassa osana 8:4 (löytyy ainakin HelMet-kirjaston kokoelmista Kirjasto 10:stä ja Sellon kirjastosta, mistä sen saa Haapavedelle kaukolainaksi, ellei lähempää löydy). Tämä teksti on varmuudella juuri se, mikä Sibeliuksen musiikkiin on kuulunut (orkesterisarjassa ei laulua ole).
Gripenberg vapautuu tekijänoikeudellisesti vuoden 2018 alusta, joten sen jälkeen hänen tekstejään todennäköisesti alkaa löytyy myös suoraan verkosta. Nyt en ainakaan itse tätä tekstiä netistä löytänyt....
Ainakaan kansallisbibliografia Viola ei tunne täsmälleen tämän nimistä laulua, joten todennäköisesti asiakas muistaa hiukan väärin tai se mitä muistetaan, on esimerkiksi kertosäkeestä. Itse olen aika varma siitä, ettei etsityn kappaleen nimi ole tämä haettu värssy. Muuten se löytyisi Violasta.
Jos asiakkaalle ei ole mitään lisätietoja, kuten esimerkiksi laulun esittäjän nimeä tai muuta vastaavaa, ollaan sen varassa, että joku tunnistaa tällaisen kertosäkeen. Pelle Miljoonan levyllä Viimeinen syksy on kappale "Elä, kun olet vielä nuori", joka muistuttaa aika paljon etsittyä fraasia. Sitä lähemmäs en itse onnistunut pääsemään. Toivottavasti joku muu onnistuu.
Heikki Poroila
Kyseistä runonkatkelmaa on kysytty palvelustamme aikaisemminkin. Kyseessä on loppuosa Viljo Kajavan runosta Satakielelle. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Viljo Kajavan runokokoelmassa Luomiskuut vuodelta 1939. Se sisältyy myös Kajavan koottujen runojen kokoelmaan Tuuli, valo, meri (1984) sekä teokseen Viljo Kajavan kauneimmat runot (2009).
Kyseinen katkelma alkaa näin:
Väsynyt jo olen, lähden, tiedän sen...
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=798fd862-9b…
Viljo Kajavan kauneimmat runot (Otava, 2009)
Etsimäsi kirja on varmaankin Jostein Gaarderin Sofian maailma : romaani filosofian historiasta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1994. Teoksen on suomentanut Katriina Savolainen ja kustantanut Gummerus.
Teos on lainattavissa esimerkiksi HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11645#.VYfwT_PyVwU
http://www.helmet.fi/fi-FI
Unicefin Käkimassaa on cover-kappale Screwdriverin kappaleesta "You're so Dumb". Käki on englanniksi cuckoo. Cuckoo voi viitata myös mm. hulluun, seonneeseen, hölmöön.
On siis mahdollista päätellä, että käkimassa on käännös Screwdriverin kappaleesta ja viittaa esim. "sekopäiseen joukkoon".
Stewart Homen kirjan suomentaja kertoo teoksen lopussa julkaistussa selitysosiossa, että käännöksen nimi Käkimassaa on peräisin Unicefin kappaleesta.
Lisätietoa Unicefin Käkimassaa-kappaleesta: http://piparnakkeli.lammaszine.fi/2009/12/04/unicef-kkimassaa-orkku-251/
Varmaa vastausta asiaan en onnistunut löytämään. Tutkintojen vastaavuus on monimutkainen asia, varsinkin kun liikutaan Euroopan Unionin ulkopuolella. Yhdysvalloissa vaatimukset vaihtelevat lisäksi osavaltioittain. Yleensä Yhdysvalloissa kirjastonhoitajalta edellytetään master's degree -tasoista koulutusta, ainakin yleisissä kirjastoissa. Eri alojen kirjastoissa (tieteelliset kirjastot, koulukirjastot ... ) tilanne voi vaihtella.
Jos asia on ajankohtainen, kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä Opetusministeriöön, jossa voidaan kirjoittaa Yhdysvaltain viranomaisia varten virallinen todistus Suomessa suoritetusta tutkinnosta ja sen laajuudesta. Todistukseen sisältyy myös kansainvälistä vertailua.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/...
Runo on Bo Carpelanin. Se on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Källan (Schildt ja Bonnier 1973) ja suomeksi ainakin valikoimassa Elämä jota elät, suomentanut Tuomas Anhava, Otava 1974. Runon suomenkielinen nimi on Puoliääneen.
Sitaatti on Danten Jumalaisen näytelmän Helvetti-osan 26. laulusta. Eino Leinon ensimmäisen kerran vuonna 1912 ilmestynyt käännös kuuluu seuraavasti:
"Sukunne alkujuurta muistakaatte:
ei luotu teitä elämään kuin pedot,
vaan tietä kunnon ynnä tiedon käymään."
Elina Vaarana suomennos vuodelta 1963:
"Te alkujuurianne muistakaatte:
matojen elämään ei teitä luotu,
vaan tielle miehuuden ja tuntemuksen!"
Jos etsit nimenomaan elokuvaa ”Uinu, uinu lemmikkini”, sitä on kyllä hyvin myytävänä. Myyntipaikkoja löytyy Googlella vaikkapa hakusanayhdistelmällä "Uinu, uinu lemmikkini" "DVD". Ilmeisesti elokuva ”Uinu, uinu lemmikkini 2” sinulla jo onkin.
Meillä kirjastossa ei näyttänyt olevan oikein tätä asiaa koskevaa kirjallisuutta enkä löytänyt juuri tuon elokuvan tekemistä käsitteleviä kirjoja, mutta olen katsonut jonkin verran kauhuelokuvien teosta kertovia dokumentteja. Kauhuefektien tekijät hyvin sangen kekseliäitä kehittämään hurjilta vaikuttavia tilanteita.
Ensiksi tietenkin elokuvaa kuvataan usein aika lyhyinä kohtauksina, jotka vasta leikkausvaiheessa liitetään yhteen. Esimerkiksi tuon elokuvan kolarikohtaus on selvästi tehty niin....
Hei,
valitettavasti paikannimihakemistoista ei löytynyt Hamppiniemi-nimistä kylää tai paikkakuntaa. Kyseisessä kirjassa se on kylän nimi. Hamppiniemi on todennäköisesti fiktiivinen paikannimi, tai vaihtoehtoisesti murteellinen ilmaisu (vrt. esim. hamppu, hammas).
Jos haluatte tutustua kirjaan tarkemmin, se on mahdollista saada tänne Porvoon kaupunginkirjastoon kaukolainaksi. Kaukolainaus on maksullista.
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
kirjastonhoitaja
Tässä joitakin perehdyttämisen käytännön oppaita:
- Perehdyttämisen suunnittelu ja toteutus / [teksti: Pirkko Kangas, Juha Hämäläinen] (2007)
- Työpaikkakouluttajan käsikirja / [teksti: Irma Lepistö] (2004)
- The creative training idea book : inspired tips and techniques for engaging and effective learning / Robert W. Lucas ; illustrated by Michael O'Hora (2003)
- Opastus lyhytaikaiseen työsuhteeseen / [teksti: Matti Santalahti, Jukka Mäkeläinen, Juha Hämäläinen] (2005)
- Oppiminen ja ohjaus työelämässä : opas seurakunnille (2003)
- Perehdyttäminen palvelualoilla / [teksti: Pirkko Kangas] (2003)
Mahtaisikohan kyseessä olla laulu, joka on saanut suomenkielisen nimen "Picardyn ruusuja"? Näyttää kuitenkin siltä, että laulu ei ole ranskalainen. Laulu on alkuperäiseltä nimeltään "Roses of Picardy" ja säveltäjä on Haydn Wood. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Kullervo ja suomeksi laulu alkaa säkeellä "Kerran puiden alla seisoi neito".
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 6 tai nuottijulkaisusta Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 2 (Fazer, 1981)
https://finna.fi
Satu Pekka Pikkaraisen lentomatka löytyy kirjasta Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Tekijöinä ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Uudistettu painos on vuodelta 1967, näköispainos tästä v. 2001. Aapisen tekstistä ja sisällysluettelosta ei ilmene tämän kyseisen sadun kirjoittajaa tarkemmin. Kustantajan eli Otavan kautta voit pyytää tarkempia tietoja kirjoittajista.
Voit varata kirjan milloin haluat, mutta kun olet saanut noutoilmoituksen varaamastasi kirjasta, sinun täytyy noutaa varauksesi tietyssä ajassa, joka mainitaan noutoilmoituksessa. Ohessa tietoa mm. varauksista Vaski-kirjastoissa https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
Kirjaa ei löydy Loviisan kirjastoista mutta kaukolainaamalla saat kirjan luettavaksi. Kaukolainapyynnön voit lähettää osoitteeseen: kaukopalvelu@loviisa.fi. Kaukolainamaksumme on 5€.
Oulun pääkirjaston Opintosali Kässystä voi tiedustella vanhoja Kalevan sanomalehtia luettavaksi kirjaston tiloissa. Kaleva on saatavilla myös mikrofilmillä, jolta artikkelejä voi myös tulostaa tai tallentaa muistitikulle.
