Tuula on tullut etunimenä käyttöön 1900-luvun vaihteessa. Se tuli almanakkaan vuonna 1950. Suurimmassa suosiossa se oli 1940-1960-luvuilla. Nimeä on pidetty Kalevalasta peräisin olevan nimen Tuulikki lyhentymänä. Nimikirjoissa esitetään lähtökohdaksi myös Larin-Kyöstin 1890-luvulla sanoittamaa laulua Tuulan tei. Se on myös yhdistetty sanoihin tuuli ja tuulonen. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet (2005).
Toistaiseksi tämä teos on kadonnut pääkaupunkiseudun kirjastoista. Se saattaa myöhemmin löytyäkin, esim. Töölön kirjaston remontin valmistuessa v. 2016. Tällä hetkellä emme pääse tarkistamaan voisiko kirja olla jossain remontin keskellä vai onko se kokonaan kadonnut.
Teos ei näytä löytyvän myöskään Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ Teos ei kuitenkaan ole kokonaan kadonnut markkinoilta ja jos on tärkeää saada se luettavaksi sen voi ostaa itselleen parin kympin hintaan esim. bocus.comista ks. linkki http://www.bokus.com/bok/9789187247514/matematisk-utflykt/
Ehkä tästä Antti Hyryn pienestä novellista voisi löytää nuoren ihmisen tietoisuuden heräämisen ja elämän katoavaisuuden ymmärtämisen symboliikkaa. Kaunokirjallisuus avautuu kuitenkin jokaiselle lukijalle hiukan eri tavoin, ja sen tulkinta kannattaa tehdä itse.
Alla olevissa kahdessa blogissa käsitellään myös novellia:
http://novelli.fi/blogi-1/
http://taasyksikirjablogi.blogspot.fi/2012_04_01_archive.html
Seuraavissa kirjoissa on joitakin tietoja 1940- ja 1950-lukujen sisustuksesta. Kirjan nimen perässä on linkki pääkaupunkiseudun HelMet –aineistotietokantaan, josta näet kirjan asiasanat.
Lindroos, Katja : Momo: koti elementissään (Siltala, 2013)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2081213~S12*fin
Tulevaisuuden rakentajat : suomalainen muotoilu 1945-67 / [toimitus: Jukka Savolainen, Aila Svenskberg](Designmuseo, 2012)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2052291~S12*fin
Weaving, Andrew : Kauneimmat klassikot : sisusta kotisi ajattomasti (Gummerus, 2009)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1895624~S9*fin
Suomalaisen arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al.] (WSOY, 2010)
http://luettelo.helmet.fi/record=b1972323~S9*fin...
Martinex on ostanut Pelikon peliliiketoiminnan vuonna 2003. Martinexilta saimme kysymykseen pelikorttien iästä ja kuvittajasta seuraavan vastauksen:
"Hullunkuriset perheet kuuluu 6 eri lasten pelikortin sarjaan.
Näistä 3 on Kristina Tilgmannin käsialaa, loput 3 Peliko on piirrättänyt eri taiteilijoilla tilaustyönä.
Kuviin ei ole näin jäänyt kuvittajan nimeä.
Nämä ko. kortit ovat jostain 60-70 luvulta.
Täysin varmaa tietoa ei ole."
Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt tutkimuksen palvelukseen tulevista nuorista miehistä http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/4e27990041190b9eb6a1ffe364705c96/palv… . Useissa tutkimuksissa mainitaan varusmiesten keskipituudeksi 178 cm ja myös se, että keskipituus on pysynyt vuosia lähes samana, kun taas keskipaino on noussut.
Terveyskirjastossa on vastaava tutkimus vuosilta 1993- 2011 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00… .
Oululaisia kutsuntoihin osallistuneita on tutkittu vuonna 2013 ja heidänkin keskipituutensa on 178. http://www.tuunaamopo.fi/tiedostot/MOPO-seminaari_2013/Hyvinvointimitta…
Kouvolan kirjaston tietokannan mukaan laina on uusittu 25.4., ja uusi eräpäivä on 25.5. Ilmeisesti olet onnistunut myöhemmin samana päivänä sen uusimaan, ja kyseessä on ollut lyhyt, tilapäinen häiriö Kyyti-sivustolla. Eli asia lienee nyt kunnossa.
Kysymääsi tarinaa tai runoa ei valitettavasti löytynyt. Se voi kuitenkin liittyä juuri kansanperinteeseen. Monien kansojen, myös suomalaisten, kansanperinteeseen liittyy ajatus linnunhahmoisesta sielusta. Uskomuksen mukaan linnut esimerkiksi vievät kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleiseen, joka joidenkin kertomusten mukaan on kaiken hyvän maailma, lintukoto. Vainaja saattoi myös palata linnunhahmossa omaisiaan tapaamaan.
Nämä tiedot ovat peräisin Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä (1991) ja Marjo Meriluoto-Jaakkolan toimittamasta kirjasta Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä (2012).
Kyseessä on A.H. Sidgwickin teos Kävelyesseet, josta on luettu katkelma tänä aamuna Yle Radio 1:n Päivän mietelauseena. Alkuperäinen teos on julkaistu jo 1912, mutta suomennos ilmestyi vasta viime vuonna.
Asiakastyytyväisyys käsitteestä ja sen tutkimisesta löytyy tietoa erilaisista asiakaspalvelu, myynti- ja laatukirjoista. Jos haet Vaasan kaupunginkirjaston aineistotietokannasta teoksia esim. asiasanoilla asiakkaat, asiakaspalvelu tai asiakastyytyväisyys, saat vinkkejä kirjoista. Voisit tutustua esim. teoksiin Lecklin: Laatu yrityksen menestystekijänä, Rope: Asiakastyytyväisyysjohtaminen, Rissanen: Hyvä palvelu, Hellman: Arvoisa asiakas ja jos englanninkieliset teokset käyvät niin Fornell: Satisfied customer. Pääkirjaston toisessa kerroksessa on tämän alan teoksia luokissa 69.1 ja 69.3
Ikävä kyllä etsityn kaltaista runoa ei löydy Pohjanpäältä - eikä hernekeitosta. Sen sijaan Oiva Paloheimon esikoiskokoelmasta Vaeltava laulaja (1935) löytyy runo Pöytärukous, jossa jää syömättä äidin kalakeitto. Kelpaisiko se?
The linked painting is Iltapromenadi Iisakin kirkon aukiolla [An evening promenade at St. Isaac's Square] (1895) by the Finnish painter Oscar Kleineh (1846-1919) who studied in the Imperial Academy of Arts in St. Petersburg during the early 1870's.
Laamapaidan nimellä ei ole yhteyttä laamaan tai laaman villaan, vaan laamapaidaksi kutsutun puuvillaisen aluspaidan nimi johtuu tohtori Lahmannista, joka suositteli pehmeää ja joustavaa puuvillaista aluspaitaa terveellisenä alusvaatteena.
Lähde:
Vuokko Lindfors, À la mode : muodin ja pukeutumisen sanakirja. Otava, 2004
Brasilian pääkaupunki Brasilia sijaitsee ylänköalueella, ja tämän alueen ilmasto on hyvin vaihteleva. Sadekausi on joulukuusta maaliskuuhun, ja kuiva kausi taas toukokuusta syyskuuhun:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilian_maantiede
https://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/mari-parviainen-brasilia1…
Tekijänoikeus syntyy Suomen lain mukaan automaattisesti, kun itsenäiseksi ja omaperäiseksi tulkittavissa oleva teos on syntynyt. Laki ei ota kantaa siihen, missä muodossa teos on. Esimerkiksi ääninauhalle hyräilty melodia voi saada suojaa, samoin nuottiviivastolle piirretty melodia. Mitään vaatimusta sovituksesta tai vastaavasta ei laki sisällä.
Korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin liittymistä säveltäjien tekijänoikeutta valvovan Teosto ry:n asiakkaaksi. Teosto ei voi kerätä ja tilittää korvauksia teoksista, joita ei ole lisätty teosrekisteriin. Sävellyksesi saavat kyllä automaattisesti tekijänoikeuden suojan, mutta käyttökorvauksia voi saada vain tekijänoikeusjärjestöjen kautta.
Heikki Poroila 12.1.2014
Tarkoitat mahdollisesti BWT-neulekirjoja, joita Helsingin Villakehräämö – nykyiseltä nimeltään Novita on julkaissut jo 70-luvulla. Lahden kaupunginkirjaston varastossakin on muutamia lehtiä seitsemänkymmentäluvulta, mutta vuoden 1977 numerot 33 ja 34 puuttuvat.
Kyseisiä numeroita voi saada kaukolainana (hinta 5 euroa / julkaisu).
Kirjastossa on myös Novitan Babyneluleita 0-2 vuotiaille vihkonen vuodelta 1976.
Lahden pääkirjaston varastossa on myös muita vanhoja neule- ja käsityölehtiä. Seitsemänkymmentäluvun neuleita löytyy mm. Uudesta Eevaneuleesta, Eevaneuleesta, Rondonellasta ja Virkkaus- ja neuletyö lehdistä.
Myös kirjoja aiheesta on.
Engström, Maj-Britt Helppoja neuleita : 25 mallia aikuisille ja lapsille. 1976
Fredholm,...
Jos tämä "video" voidaan tulkita elokuvateokseksi, mikä ei ole suinkaan itsestään selvää, sen levittäminen kirjaston verkkosivun kautta edellyttää oikeudenhaltijan lupaa. YouTube-palvelussa on siellä laillisesti olevia, mutta myös paljon täysin laittomasti levityksessä olevia sisältöjä, joille ei vain ole tehty mitään. Kun en tiedä täsmällisesti, mistä "videosta" on kyse, on vaikea tämän tarkemmin ottaa kantaa.
Pienenä täsmennyksenä lisäisin seuraavaa: Laki suojaa elokuvateoksia, mutta kaikki "videona" olemassa olevana ei välttämättä saa tätä suojaa. YouTubessa on myös paljon sellaisia pätkiä, jotka on laitettu sinne PR-mielessä ja joiden halutaan leviävän. Todennäköisesti Googlella ei ole mitään sitä vastaan, että kirjaston sivuilla on...