Suomen kansallisfilmografian mukaan Pekka Lehdon elokuvasta Kaivo (1992) ei ole julkaistu DVD-tallennetta. Elokuvasta on tehty VHS-tallenne, mutta sitä ei näytä olevan kirjastoissa lainattavissa.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/142127
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Helmet-kirjastoissa on Eino Pietolan kirja Korpisotaa Vienan Karjalassa (2001), johon on koottu Pietolan kirjat Korpisoturit, Kärkikomppania ja Läpimurto länteen. Tämän kokoomateoksen sisältämien kirjojen nimet löytyvät Helmetistä kirjan tietojen ja kirjastoluettelon alapuolelta kohdasta Sisältö. Kirjan tiedot löytyvät siis myös, kun hakee tämän yksittäisenäkin ilmestyneen kirjan nimellä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1455637__SEino%20Pietola%2…
Todennäköisesti Pietolan vuonna 1979 ilmestynyt kirja Kärkikomppania on ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta poistettu kokoelmista esimerkiksi huonokuntoisuuden takia.
Kun hakee aineistoa, jota ei Helmetin kokoelmista löydy, tietokanta yrittää arvata, mitä...
Margit Sandemo on kirjoittanut n. 151 kirjaa, jotka kuuluvat erilaisiin sarjoihin. Lisäksi hän on kirjoittanut 14 yksittäistä kirjaa. Häneltä on siis julkaistu yhteensä n. 165 nimekettä.
Puolaksi Sandemon kirjoja on käännetty todella paljon. Puolan kansalliskirjastosta löytyy 430 Margit Sandemon kirjaa puolaksi, ohessa linkki nimekkeisiin:
http://alpha.bn.org.pl/search~S5?/asandemo+margit/asandemo+margit/1,1,4…
Tietenkin tässä nimekemäärässä ovat myös nimekkeiden eri painokset, joita on keskimäärin 3/nimeke, joukossa on kyllä myös yksittäisiä nimekkeitä. Nimekkeitä on siis käännetty puolaksi karkeasti arvioiden 160, luultavasti Sandemon koko tuotanto on käännetty puolan kielelle.
Kirja on aivan uusi, ilmestynyt maaliskuussa 2015. Se ei ole tulossa Hämeenlinnan kirjaston kokoelmiin. Voit tehdä siitä halutessasi kaukolainapyynnön. Tietoa kaukopalvelusta alla olevan linkin kautta:
https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainat
Minna Canth-aineistpja verkossa on koottu Makupalat.fi-kokoelmaan Minna Canth, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth.
Minna Canthin teoksia on digitoituina Kotuksessa, http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Project Gutenbergissä, http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
ja kuunneltavina Kansallisteatterin näyttelijöiden lukemina, https://m.soundcloud.com/kansallisteatteri/sets/minna-canthin-naeytelma…
Hämeenlinnan pääkirjastossa voit digitoida VHS-kasetteja joko editointitilassa tai erillisellä DVD-tallennin/VHS-nauhurilla. Voit varata ajan puhelimitse 03 621 3040 tai tietokoneiden ajanvarauspalvelun kautta: http://hameenlinna.nettikirjasto.fi .
Erillinen digitointilaite tekee VHS-nauhasta DVD-tallenteen, sillä ei siis voi tallennetta leikata tai muulla tavalla muuttaa. Editointitilassa käytössäsi on myös viedeoeditointiohjelmisto. Jos et ole käyttänyt editointitilaa aiemmin, ensimmäisellä käyttökerralla saat opastuksen laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön.
Lisätietoa: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/editointitila
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyi muutamia sukututkimuksia Auvisista:
- Auviset ja Honkaset : muistojen kirja / [toimittanut:] Aune Elolampi (2004, Kuopio, pääkirjaston lukusali)
- Suku ja minä / Heimo Auvinen (2006, Savotta-kirjastot: http://ekirjasto.kirjastot.fi/savotta, voi lainata)
- Puumalan Pytäränsaaren Auviset (2009)
- Adelen tarina : hovin mamsellista rengin vaimoksi / Vilhelmina Paukkunen ; Seija Haapakoski (toim.) (2014)
https://finna.fi
Näitä kirjoja ei ole Helmet-kirjastoissa. Kaikki kirjat ovat ainakin Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/) lukusalikäytössä. Luettelon kolmatta ja neljättä kirjaa ei muista kirjastoista löytynyt.
Kasettisoitinta ei ole mahdollista lainata Joensuun seutukirjastosta, mutta meillä on pääkirjastossa digitointipiste, jossa myös c-kasetteja voi digitoida CD-levylle tai tallentaa muistitikulle. Se saattaisi olla ratkaisu ongelmaasi.
Ks tarkemmin: http://vaarakirjastot.fi/digitointi
Tuurin Talvisota ilmestyi kirjana ensimmäisen kerran vuonna 1984.
Kirjasammossa on tallennettuna Arvostelevan Kirjaluettelon arvcstelu:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au327991f0-bbda-439b-9bd6-61…
Kannattaisi ehkä ottaa ensin yhteyttä kustantajaan eli Otavaan
(http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/) ja kysyä, löytyykö heiltä suoraan arvosteluja ko. kirjasta tai edes tarkempi tieto mihin aikaan vuotta 1984 kirja on ilmestynyt. Sen jälkeen voisi lähteä selaamaan kyseisen vuoden sanomalehtiä mikrofilmeiltä tuon ajankohdan lähellä. Sellon kirjastosta löytyy Helsingin Sanomat ja Länsiväylä. Pasilan kirjaston mikrofilmatut lehdet voi tarkistaa tästä:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BBB215ED4-694E-423C-AA9A-7FE04E4…...
Laulun nimi on Pikkurumpu, mutta sanojen alkuperästä ja merkityksestä ei ole muuta tietoa kuin, että hengellisestä laulusta on kysymys ja se on alunperin amerikkalainen. Useat tahot ovat tehneet laulun sanoista omia versioitaan, eikä alkuperäisestä suomentajasta löydy tietoja.
Fyysikkokillan sivulla on samat sanat kuin Velipuolikuun esityksessä: http://www.fyysikkokilta.fi/fiisut/pikkurumpu.html
Laulun historiata on kerrottu teekkarien lehdessä http://arkisto.lehti.tek.fi/content/pikkurumpu :
"Pelastusarmeijan tapa musisoida on iät ja ajat ollut suosittu parodiakohde. Armeijan sotilasesikunta ei taida olla kovin mielissään tavasta, jolla teekkarit ovat ottaneet asiakseen ”pelastaa” toistensa sieluja. Armeijan käyttämän, amerikkalaisen...
Tarkoittanet Matti Heiniemen kirjoittamaa kirjaa Ne rannan tuomet, pihlajat : Heiniemi ja heiniemeläiset viidellä vuosisadalla, vuodelta 1994, ISBN: 952-90-6126-9. Saat kirjan käyttöösi menemällä omaan lähikirjastoosi ja pyytämällä heitä tilaamaan sen sinulle kaukolainaksi. Lähikirjastosi määrää kaukolainan hinnan ja kirjan lähettävä kirjasto laina-ajan pituuden.
Kyseessä on Pave Maijasen laulama laulu LÄHTISITKÖ (Kertosäe: Lähtisitkö silloin kanssani järvelle / Sulle sukeltaisin helmen valkean / Istuisitko kanssani keskipenkille / Vastaisitko hellään suudelmaan). Virallisesti laulu on nimimerkin "Maija Paavonen" käsialaa, mutta yleisen näkemyksen mukaan kyseessä on Pave Maijasen salanimi. Laulun koko teksti löytyy esimerkiksi täältä: http://www.lyricslrc.com/song959424/pave_maijanen_-_l%C3%A4htisitk%C3%B6.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Saduista Rudolf Koivun kirjoittamia ovat Kultavuori, Pitkänenäinen kuninkaantytär, Taikaharso, Poika ja kukkanen ja Pilvenukko. Kuninkaantytär kristallivuoressa ja Marjatytto ja peikko ovat kansantarinoita ja Peikko ja korppi kansansatu. Kaupin linna on keskiaikainen joulutarina.
Kaikki sadut ovat ilmestyneet Rudolf Koivun kuvittamina kirjassa Rudolf Koivun satukirja, ja monet myös muissa satukirjoissa. Useat saduista ovat ilmestyneet ensimmäisen kerran lastenlehdissä.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta löytyvät tiedot Rudolf Koivun satukirja –kirjan saduista, ja siis myös kysymistäsi saduista:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimen ”Paljakka” taustalla on sana ”paljas”, josta juontuu yleiskielen sana ”paljakka” (’paljas, kalliolakinen, puuton mäki tai vaara’). Luultavasti nimi on ollut esimerkiksi kylän tai talon nimenä ja muuttunut siitä sukunimeksi.
Sukunimeä ”Paljakka” on esiintynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
Olen tätä asiaa ihmetellen kysynyt itsekin (en ole Facebookissa, mutta olisin halunnut kommentoida) ja saanut HelMet-sivujen toimitukselta vastaukseksi, ettei sivuston tekninen ympäristö tarjoa mahdollisuutta ns. normaaliin kommentointiin. Jos haluat hyvin tuoreen vastauksen, suosittelen kääntymään suoraan päätoimittaja Iina Soinisen puoleen (puh. 040 358 2780, toimitus@helmet-kirjasto.fi).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Olisikohan kyseessä Jukka Alihangan säveltämä ja sanoittama MUSTALLA KITARALLA? Laulusolistina oli Teija Korkeamaa ja albumin nimi PARAS KAVERI (Sonet 1995). Tämä CD löytyy ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta (Kauniaisista), joten asia on tarkistettavissa.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
”Niin Ameriikas” tai ”Niin Amerikassa” tai ”Niin Ameriikassa” on J. Alfred Tannerin (1884-1927) kupletti, jonka hän esitti ensimmäisen kerran vuonna 1926. Se ilmestyi painettuna vuonna 1928. Hän ei itse levyttänyt tätä laulua. Tanner oli aiemmin tehnyt kaksi matkaa Yhdysvaltoihin. Nämä tiedot ovat peräisin Mikko-Olavi Seppälän kirjasta Hauska poika : kuplettilaulaja J. Alfred Tanner (WSOY, 2009, s. 348-351, 397).
Viola-tietokannassa (https://finna.fi) eli Suomen kansallisdiskografiassa sekä laulun säveltäjäksi että sanoittajaksi on merkitty J. Alfred Tanner. Yleisradion Fono-tietokannan (http://www.fono.fi) mukaan sanoitus on Tannerin, mutta laulun sävelmä on ilmeisesti kansansävelmä tai jokin muu sävelmä, jota Tanner on muokannut....
Erisnimien, tarkkojen vuosilukujen tai tapahtumapaikkojen häivyttäminen tekstistä on erityisesti 1700- ja 1800-luvulla käytetty kaunokirjallinen keino. Esimerkkejä löytyy mm. Edgar Allan Poen, Honoré de Balzacin ja Mark Twainin tuotannosta. Jane Austenin romaaneissa kreivikunnat jätetään usein nimeämättä ja korvataan ilmaisulla "---shire". Mary Shelleyn Frankensteinissa esimerkiksi kirjeen päiväyksen vuosiluku on "17--".
Näiden käytäntöjen takana oli todennäköisesti useampiakin syitä. Henkilönnimiin viittaaminen alkukirjaimella omaksuttiin ajan sanomalehdistä, joissa käytäntö takasi mahdollisuuden julkaista juoruja tai skandaaliuutisia tunnetuista henkilöistä, aristokraateista tai poliitikoista ilman oikeusjutun pelkoa. Tositapahtumiin...
Suomeksi en onnistunut löytämään HelMet-kokoelmista kuin kaksi kirjaa:
- Poppamiehiä ja karhukansaa / kirj. Marion Wood
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1592188
ja
Intiaanisatuja / Vladimir Hulpach
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1304584
Jälkimmäisen kirjan tarinoista on tehty äänikirja
Istuva Härkä : Leiritulien tarinoita http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1970245
Haussa käytetty vaihdellen asiasanoja intiaanit, kansantarinat, kertomukset, sadut, Pohjois-Amerikka
