Philippe Delermin Ensimmäinen siemaus olutta ja muita pieniä iloja (Otava, 2000) sisältää lyhyitä tekstejä erilaisista pienistä nautinnoista, esimerkiksi leivosten, voisarvien ja banana splitin syömisestä tai portviinin ja oluen juomisesta, mutta myös mm. lukemisesta ja matkustamisesta.
Nautintojen kirjaan (Karisto, 2004) on koottu aiheeseen liittyviä aforismeja.
Otavan julkaiseman Granta-aikakauskirjan ensimmäinen osa on nimeltään Ruoka (2013). Siihen on koottu eri kirjailijoiden ruokaan liittyviä tekstejä. Kustantajan esittelyn mukaan "teksteissä avataan tuoreilla ja odottamattomillakin tavoilla intohimoja, arvoja ja asenteita, joita ruokaan liittyy. Vaikka teksteissä luonnollisesti syödään paljon, luvassa ei ole pelkkää makujen ja...
Bertel Gripenbergin (1878 - 1947) runo Teodora julkaistiin vuonna 1908 Eino Leinon suomentamana. Runo ilmestyi Leinon suomennosten kokoelmassa Maailman kannel.
Leinon suomennosten Maailman kannel -kokoelma on digitoitu ja tallennettu Kansallisarkiston ylläpitämään Klassikkokirjastoon. Pääset teokseen suoraan alla olevasta linkistä. Runo löytyy hakemalla runon nimellä tai siirtymällä sivulle 209.
Runo on luettavissa myös ainakin seuraavista teoksista:
Leino, Eino: Runot IV : 1908 – 1915 (Otava, 1968)
Lausuntaohjelmistoa (toim. Helinä Svensson-Timari, WSOY,1929)
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://www.doria.fi/handle/10024/100498
http://www.recmusic.org/lieder/get_text.html?TextId=6898...
Vihlman on Suomessa esiintyvä melko harvinainen sukunimi.Vihlman-nimisten lukumäärä oli Väestörekisterin mukaan vuonna 2014 yhteensä 101.
Nimen alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2013:
"Käytettävissä olevista lähteistämme ei löytynyt Vihlman-nimen alkuperää tai merkitystä. Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa mainitaan, että Vihlman-nimeä on suomalaistettu vuoden 1906 tienoilla. Uusiksi sukunimiksi on otettu mm. nimiä Vilja, Venho, Oras ja Vuolukka. Lisätietoa voisi löytyä Suomen Sukututkimusseurasta http://www.genealogia.fi/"
Varmaa vastausta on tosiaan vaikea antaa, spekulaatioita kyllä löytyy esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta.
Verohallinnon henkilöasiakkaan tuloverotuksen tiedot ovat julkisia. Niitä voi katsella Verohallinnon toimipisteiden asiakaspäätteiltä, esimerkiksi Lahdessa osoitteessa Kirkkokatu 12 B. Tuloverotuksen julkisia tietoja voi kysellä myös puhelimitse numerosta 020 697 002.
Lista Veroahllinnon toimipisteistä, joissa on asiakaspäätteet verotietojen katselua varten: http://vero.fi/download/Verotoimistojen_asiakaspalvelupaatteet_2014/%7B…
Pitkään luettelointityötä tehnyt kollega osasi kertoa, että tässä on varmaankin kyseessä ns. ”esiö”. Teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. Helsingin yliopiston kirjasto, 2006, on seuraavanlainen määritelmä käsitteelle: Esiö= ”Julkaisun nimiösivu(t) (tai nimiösivun vastine) kääntöpuolineen ja kaikki nimiösivu(j)a (tai nimiösivun vastinetta) edeltävät sivut.” Englanniksi ”esiö” on ”preliminaries”, ruotsiksi ”försättsblad”
Nimiösivu taas on määritelty Kansalliskirjaston sivulla seuraavasti: Nimiösivu on julkaisun alussa oleva sivu, jossa tulee ilmoittaa vähintään seuraavat julkaisun tunnistamiseen tarvittavat tiedot: tekijä / tekijät, nimeke / nimekkeet (julkaisun nimi, esim. Seitsemän veljestä), osan numero ja...
Helsingin kaupunginkirjastoissa tulostimet lienevät kaikki ihan perustasoa. Oman kokemukseni perusteella kenties hiukan tulostusta parempaa jälkeä voi saada kopiokoneella. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa on mahdollista tulostaa kopiokoneella muistitikulla olevia tiedostoja. Pasilan kirjastossa on kahden kopiokoneen lisäksi myös kaksi tulostinta, joten luultavasti ainakin osa niistä tekee kelvollista jälkeä. On vaikea kuitenkaan sanoa, onko laatu riittävä sinun tarkoituksiisi, mutta voit tulla toki kokeilemaan.
Jos kirjaston tulostimien laatu ei riitä, suosittelisin kääntymään paino- tai tulostuspalvelua tarjoavien tai valokuvaliikkeiden puoleen.
Kirjan juonella tarkoitetaan teoksen tapahtumien kulkua. Loppuunkäsitelty-kirja kertoo itsemurhan tehneestä henkilöstä ja hänen läheisistään ja heidän suhtautmisestaan hänen kuolemaansa. Kirjan lukemalla saat tietää tapahtumat tarkemmin :)
Käpylän kirjastossa on 3.2.2015 klo 18 kirjallisuusilta, jonka aiheena on Sergei Dovlatovin tuotanto. Tilaisuuden järjestävät Suomi-Venäjä-seura, Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys. Tilaisuudessa vierailevat Dovlatovin teosten suomentaja Pauli Tapio ja kirjailija Marja-Leena Mikkola.
Lisää kirjallisuusillasta voitte lukea alla olevasta linkistä. Tilaisuudesta tiedotetaan piakkoin myös HelMet-sivustolla.
Eduard Limonovin tuotantoa esittelevää kirjallisuusiltaa Käpylän kirjastossa ei ole tulossa.
http://www.venajaseura.com/node/4022
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
WSOY:n julkaisemassa teoksessa Aarteiden kirja. 1 : Souda, souda Sorolaan (toim., sepittänyt ja suom. Martti Haavio) näyttäisivät olevan molemmat nämä lorut. Ensimmäisen nimi on Kirje Roomaan (loru alkaa näin: Laati Mikko Repoliin kirjeen Rooman kaupunkiin) ja toinen on nimeltään Molla-Maija. Teoksesta on otettu kaksi painosta, ensimmäinen vuonna 1956 ja toinen vuonna 1967.
Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Tietoa nimen alkuperästä ja merkityksestä ei valitettavasti löytynyt.
Latinan kielen sana figulus/-a tarkoittaa suomeksi keraamikkoa tai savenvalajaa (Pekkanen – Pitkäranta: Nykylatinan sanakirja. Suomi – latina – suomi. SKS 2006). Kyseessä voisi siis olla vanha ammattiin perustuva lisänimi.
1.)
Oikea versio 64-bittiselle tietokoneelle on luonnollisesti 64-bittinen. Mutta itse asiassa 32-bittinen versio Ubuntustakin toimii kyllä käytännössä ihan yhtä hyvin myös 64-bittisessä tietokoneessa. Lataussivulta voi valita tuon version valikosta: http://www.ubuntu.com/download/desktop
2.)
Kovalevyn osioiminen eli jakaminen ei ole välttämättä niin mutkikasta, miltä se kuulostaa. Jos esim. vain halutaan, että koneella jo oleva Windows-asennus säilyy, Ubuntun asennusohjelma osaa asennettaessa tunnistaa kovalevyllä olevat muut käyttöjärjestelmät ja tarjoutuu säilyttämään ne. Ubuntulle osioidaan tällöin oma osansa kovalevystä ja Windows säilytetään omilla osioillaan. Windows myös lisätään tällöin automaattisesti Ubuntun luomaan...
Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014, ja hän puhui erityisesti poikien lukemaan innostamisesta:
https://lukukeskus.fi/brozo/
Myös kirjailija Jeff Kinney on saanut pojat lukemaan: https://www.theguardian.com/education/2018/oct/30/jeff-kinney-let-child… ja https://wimpykid.com/
Tätä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. "Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukkosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950. Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf ." Alkuperäiset säkeistöt on sanoittanut Emil von Qvanten (k.1903), suomentanut Nestor Järvinen. Vastaussäkeistöjen sanoittaja on tuntematon.
Oulun kaupunginkirjasto on lakannut hankkimasta Iltalehteä ja Ilta-Sanomia ja vanhat lehdet on hävitetty. Oulun yliopiston kirjastossa on Iltalehti käytettävissä mikrofilminä. Helsingin kaupunginkirjastossa on sekä Iltalehden että Ilta-Sanomien mikrofilmit ja niitä voi kaukolainata 5 rullaa kerrallaan.
Kyllä uuden salasanan saaminen vaatii kirjastokäyntiä ja henkilöllisyyden todistamista. Kyyti kirjastojen käyttösäännöt löytyvät osoitteesta: http://www.kyyti.fi/palvelut/kayttosaannot
Kyberpunk kehittyi kirjallisuuden lajina 1980-luvulla. Genren tunnetuimpia kirjailijoita ovat William Gibson, Bruce Sterling ja Pat Cadigan. Kyberpunkin edeltäjiksi voidaan laskea Alfred Bester ja Philip K. Dick.
Suomeksi ilmestyneistä kannattaa lukea William Gibsonin koko tuotanto. Pat Cadiganilta on suomennettu yksi teos, Mielenpeli. Bruce Sterlingiltä on suomennettu hänen toimittamansa Peililasit: Cyberpunk-antologian lisäksi kaksi kirjaa. Tuon novellikokoelman kirjailijoista ainakin Rudy Ruckerilta on käännetty kyberpunk-henkisiä teoksia. Vuonna 2013 ilmestyi kotimainen kyberpunk-antologia, Mustaa lihaa. Uudemmista suomennetuista kirjoista Richard Morganin Muuntohiilestä ja Alastair Reynoldsin Ilmestysten avaruus -sarjasta löytyy...
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei juuri tuota runoa löytynyt. Kokonaista suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. Sen sijaan katkelma siitä on ilmestynyt suomennettuna Suupohjan Kaiku -lehdessä 16.4.1901. Tuo kohta löytyy digitoituna osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/716531?term=pimeyt…, sivun 3 oikealta puolelta.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin tai digitoitu mihinkään julkiseen...
Entressen kirjaston mediatyöasemilla on Adobe Production Premium Creative Suite 6, eli täysi Photoshop, ei suppeampaa Elementsiä. Lightroomia ei valitettavasti ole.
Tarkoittamasi kähy liittyy varmaankin anglikaanisen kirkon 1960-luvun kriisiin, jossa se joutui tarkistamaan kantojaan avioeroon ja eronneisiin. Antti Yli-Opas kertoo kirjassa "Avioliiton teologia Englannin kirkossa ja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1963-2006” laajasti anglikaanisen kirkon suhtautumisesta avioeroon ja muutoksista 1960-luvulla.
Yli-Oppaan mukaan avioeroon ja eronneisiin suhtautuminen muodostui anglikaaniselle kirkolle ongelmaksi, sillä avioliitto käsitettiin sakramentaaliseksi, pysyvän siteen muodostavaksi ja purkamattomaksi. Vuonna 1966 kirkko otti kantaa muuttuvaan avioliittolakiin kannanotolla "Putting asunder". Kannanoton myötä eron perusteeksi alkoi riittää avioliiton peruuttamaton hajoaminen (...
