Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Veikkaus Niilo Rauhalasta siteeratun runon tekijäksi osuu aivan oikeaan. Rauhala kirjoitti Jumalan vuorella me asumme -runonsa alunperin Reisjärven kristillisen opiston 20-vuotisjuhlaan lokakuussa 1975. Sittemmin se on julkaistu Rauhalan runokokoelmassa Lähellä pyhää aamua (1979) ja tyylillisesti hieman muokattuna valikoimassa Kuljen lähteitä lähellä (1996), jossa sen nimenä on Vuori kohottaa kirkkautensa.
Yhtä, kaikki kirjauutuudet kokoavaa sivustoa ei valitettavasti taida olla olemassa. Eri kustantajien kotisivuja selailemalla löytää paljon tietoa uusista ja tulevista kirjoista, mutta valitettavasti niistäkään ei löydy kattavaa luetteloa. Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien sivuille löytyy linkit yhdistyksen kautta: http://www.kustantajat.fi/#pages/k25/jasenet. Luettelosta puuttuu kuitenkin kustantajia, joten rikoskirjallisuudesta kiinnostuneen kannattaa huomioida lisäksi ainakin CrimeTime: http://www.crime.fi/.
PIKI-verkkokirjastossa on mahdollista tehdä hakuja, jotka kohdistuvat kirjastoon esim. viimeisen viikon, kuukauden, 3 kuukauden, 6 kuukauden tai vuoden aikana hankittua tai saapuinetta aineistoa. Ohjeet löytyvät...
Bach sävelsi kamariorkesterille neljä sarjaa, joihin myös sisältyy paljon suosittuja, myös soolosoittimilla kuten huilulla usein esitettäviä osia. Tällainen on esimerkiksi hyvin "iloinen" osa "Badinerie" sarjasta h-molli (BWV1067) sekä äärimmäisen suosittu "Air" sarjasta D-duuri (BWV1068). Kumpikin kuuluu myös nuorten huilistien mahdolliseen ohjelmistoon, joskin Badinerie vaatii jo kohtalaisen hyvää soittimen hallintaa. Air on rauhallinen sävellys. Kysymykseen siitä, mitä "tavallisesti" soitetaan, on aika mahdoton vastata. Huilunsoiton opettajilla on asiasta varmasti oma näkemyksensä jokaisella.
Bachin sävellyksistä on paljon sovituksia kamariorkesterille, mutta ne alkuperäiset ovat tässä (mukana ei ole varsinaisia soolokonserttoja, joissa...
Pyhän Henrikin sekvenssin (Sequentia Sancti Henrici) suomennos löytyy ainakin CD-levyyn "Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja" liittyvästä tekstiliitteestä. Levyn on julkaissut Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro vuonna 1995. Tekstiliitteessä mainitaan, että teksteistä ovat vastanneet Tatjana Heikkilä, Tatjana Ihatsu ja Malcolm Hicks, mutta valitettavasti sitä ei ole mainittu, kuka on suomentanut kyseisen tekstin.
Saatte suomennoksen sähköpostiinne.
https://finna.fi
Kanssamme on Jumala : kolmen kirkon liturgisia lauluja (Oulun Ortodoksinen Hiippakuntakuoro, 1995)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Myrkkykaapin kuvaa on etsitty kirjastojen sensuuria ja kirjastojen historiaa käsittelevistä kirjoista. Myös Suomen yleisiin kirjastoihin on lähetetty tiedustelu kuvien löytämiseksi. Ikävä kyllä tästä Suomen kirjastojen historiaan liittyvästä aiheesta ei ole säilynyt paljonkaan kuvia. Liitteenä kuva, joka löytyy kirjasta Helen, Olli: Sakastin kaapista torin laidalle : Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta.
Kangasalan kunta, 2013. ISBN 978-951-96325-3-7
Myöskään kaikilla kirjastoilla ei ole ollut varsinaisesti kaappia, jossa kiellettyjä kirjoja on säilytetty, vaan esim Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa niitä on säilytetty puulaatikossa varastossa. Ylen ottamia kuvia Mikkelin kaupunginkirjaston kielletyistä kirjoista löytyy...
Kurdistaniksi nimitetään Lähi-idässä sijaitsevaa maa-aluetta, jonka asukkaista pääosa kuuluu kurdeihin. Alueen rajoja on vaikea määritellä: se kattaa osia Turkista, Irakista, Iranista, Syyriasta ja Armeniasta. Kurdeja on arviolta 30-35 miljoonaa. Mikään valtio ei ole tunnustanut Kurdistaniaa maantieteellisenä tai väestöllisenä kokonaisuutena, mutta Iranissa ja Irakissa kurdeilla on pieni itsehallintoalue. Lisää tietoa löydät esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurdistan tai viime vuonna ilmestyneestä kirjasta nimeltä Kurdistan itsenäisyyden kynnyksellä? (kirjoittaja Kristiina Koivunen, julkaisija Edita 2013).
Ylen Elävästä arkistosta löytyy tieto, että nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomen_sotakorvauksilla_rakennett…
Yritä seuraavaa: Jos kyseessä on adobella luettava kirja, poista kirja lukuohjelmasta, jos se on jo latautunut sinne. Poista laitteeltasi myös aiemmin lataamasi kirjatiedostot sekä tyhjennä selaimen välimuisti ja väliaikaiset internet-tiedostot. Sulje selain ja yritä ladata kirja uudestaan lukuohjelmaan. Jos luet kirjaa selaimella: Tyhjennä selaimen välimuisti ja väliaikaiset internet-tiedostot. Sulje selain ja yritä avata kirja uudestaan.
Tämä 13-osaisen animaatiosarja on suurimmaksi osaksi elokuvaohjaaja ja animaattori Heikki Partasen työtä (ohjaus, kuvaus, käsikirjoitus ja animaatio). Nämä tiedot ja tiedot myös muista tekijöistä löytyvät kansallisfilmografia Elonetin sivuilta:
http://www.elonet.fi/fi/haku#/k%C3%A4yt%C3%B6skukka
Tarkempia tietoja ei valitettavasti löytynyt.
Novellin asiayhteydestä voisi päätellä, että kyseessä on varmaankin tuotemerkki: sekä nenäliina että puuterirasia ovat Gloricania. En valitettavasti löytänyt mistään mainintaa tuollaisesta tuotemerkistä, vaikka pengoin kirjoja, esimerkiksi vanhoja kauppakalentereita. Lähimpänä on Gloricon, jolla nimellä markkinoidaan lämpöä pitäviä säilytysastioita. Ne ovat kuitenkin kaukana nenäliinan ja puuterirasian kaltaisista ylellisyystuotteista.
Voi olla, että mainintoja löytyisi jostakin vanhoista sanomalehtien mainoksista, mutta niiden läpikäymiseen ei oikein tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista mennä. Toisaalta tuotemerkki voisi toki olla Waltarin omaa keksintöäkin, mutta tosiaan varmuutta asiaan en ole saanut.
Muutamien Pohjoismaiden kirjastojen välillä on voimassa ns. Norfi -sopimus kaukolainoista http://inet.dpb.dpu.dk/nvbf/norfri_delt.htm . Nämä kirjastot lähettävät kaukolainat ilmaiseksi. Asiakkaalle jää maksettavaksi tilaavan kirjaston toimitusmaksu. Norfri kirjastoissa on sekä yleisiä että tieteellisiä kirjastoja.
Muualta ulkomailta tilattavan aineiston hoitaa yleisten kirjastojen puolesta Helsingin kaupunginkirjasto. Tässä tiedote pääkaupunkiseudun kirjastojen verkkokirjaston/Helmetin sivuilta: "Keskuskirjasto myös välittää lainoja ja kopioita ulkomaisista kirjastoista. Lainan välitys Pohjoismaista maksaa 10 €, muualta Euroopasta 15–30 € / laina. Kopioiden hinnat määräytyvät lähettäjäkirjaston hinnaston mukaan."
Näyttäisi siltä, että isomman kokoisilla Tab3-laitteilla tiedostonsiirron pitäisi onnistua. 7 tuuman mallissa se taas ei ole mahdollista. Tällä ohjelmalla asian voi kuitenkin halutessaan varmistaa https://play.google.com/store/apps/details?id=eu.chainfire.usbhostdiagn…. Liitä tikku kiinni tablettiin ja paina ohjelmassa kohtaa ”Start diagnostics”.
Jos laite tukee OTG:ta, tiedoston siirtäminen on mahdollista. Siirtoon tarvitsee tiedostonhallintaohjelman. Samsungin oma tiedostot-ohjelma kelpaa, mutta tässä tapauksessa ES-resurssinhallinta (https://play.google.com/store/apps/details?id=com.estrongs.android.pop) voi olla selkeämpi. Paikanna siirrettävä tiedosto, paina pitkään tiedostosta ja esiin tulee valikko. Paina ”Kopioi”. Paikanna tämän...
Tarkoitatko Helmet-kirjastojen kokoelmien uutuuksia? Kovin monesta ensi vuonna julkaistavasta kirjasta ei vielä ole tietoja Helmet-sivustolla. Alla on lista kirjastoihin jo tilatuista. Ne eivät vielä ole kirjastossa eivätkä lainattavissa, mutta jo tilatuista voi tehdä varauksia. Joidenkin kohdalla on maininta tilauksen peruuntumisesta, mikä voi johtua ainakin siitä, että kirjan julkaiseminen on viivästynyt tai peruuntunut.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S2015__Orightresult__X0__Ks%…
Rajauksia aiheen mukaan ei voi vielä tehdä, koska kirjat saavat aihetta kuvaavat asiasanat vasta, kun ne kirjastojen hankintaosastoille saapuessaan luetteloidaan.
Kustantajien listoja ensi kevään uutuuksista löytyy esimerkiksi alla olevista...
HelMet-haulla espanjankielisiä lastenkirjoja voi hakea useammalla tavalla, esimerkiksi näin: Kirjoita perushakuun (HelMet-palvelusivuston etusivulla olevaan laatikkoon) hakusana "lastenkirjallisuus" tai "kuvakirjat" ja rajaa sitten hakutulos sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen ja aineiston mukaan.
Voit myös kokeilla tarkennettua hakua. Hakulomake aukeaa HelMet-perushaun alapuolella olevasta linkistä. Kirjoita hakusanaksi esimerkiksi "kaunokirjallisuus", valitse aineistolajiksi "kirja", kokoelmaksi "lasten kokoelma" ja kieleksi "espanja". Jos lisäät hakuoperaattorilla JA hakusanan "kuvakirjat", saat listan hiukan helpompilukuisista kirjoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kollegani listasivat joukon laadukkaita kirjasarjoja ja kirjailijoita, jotka ovat helppolukuisia. Alla myös linkit pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjojen tietoihin.
- Banaani-sarja (Punainen, Sininen, Vihreä ja Keltainen eri ikäisille)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%20banaani%20helppolukuiset…
- Keltanokka-sarja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeltanokka__Ff%3Afacetcolle…
- Dav Pilkey, Kapteeni Kalsari –sarja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skapteeni%20kalsari__Ff%3Afa…
- Timo Parvela
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stimo%20parvela__Ff%3Afacetf…
- Siri Kolu
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiri%20kolu__Ff%3Afacetlang…
- Salla Simukka
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search...
Kati Hiekkapellon Kolibri-jännärissä rikostutkija Anna Fekete ratkaisee rikoksia. Suomessa seikkaillaan, ja kirja on linnunniminen. Voisiko tämä olla etsimäsi:
http://www.otava.fi/kirjat/9789511267324/#.VI_eT_M8L5o
Anna-nimisiä poliiseja tai etsiviä esiintyy muissakin jännityskirjoissa, suomalaisista ainakin Outi Pakkasella (Anna Laine), Max Mannerilla (Anna Mäki) ja Esa-Pekka Kanniaisella (Anna Kariluoto).
Esplanadin puistossa ei tosiaan tänä vuonna ole valoja. Yle uutisoi asiasta marraskuussa näin:
"Espalla ei tänä vuonna ole mitään valoja. Puiston lehmukset houkuttelivat mahlallaan kirvoja, jotka sotkivat kakallaan led-valot. Valot oli pakko ottaa pois."
Koko uutinen löytyy täältä:
http://yle.fi/uutiset/helsingin_joulukatu_aukeaa__tuhansia_ledeja_50-lu…
Jo ilmaisut "kova" ja "mieto" ovat itsessään subjektiivisia, koska suomen kielen adjektiivit kertovat parina vain erosta, ei mistään täsmällisestä. Käytännössä rajaus on (päihde)poliittinen, sillä edes huumeita on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Käytännössä "huume" tarkoittaakin laittomaksi lailla määriteltyjä aineita, vaikka sanalla arkikielessä voidaan tarkoittaa muutakin. Esimerkiksi kahvia ja tupakkaa ei pidetä Suomessa huumausaineina, koska ne ovat laillisia. Tällaisia kulttuurisia eroja on muitakin, sillä esimerkiksi YK:n yleissopimukset mahdollistavat jossain määrin erilaiset kansalliset línjaukset. Monia lääkeaineita voidaan myös käyttää huumaavassa tarkoituksessa, vaikka ne ovat itsessään laillisia reseptillä hankittuna....
