Hei,
kysymys vaatii sen verran matemaattista osaamista, että neuvon ottamaan yhteyttä Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokseen:
https://www.jyu.fi/maths/henkilosto
”Kotakennääntie” tulee luultavasti Äänekoskella sijaitsevasta salmesta eli Kotakennäänsalmesta tai salmen pohjoisrannalla olevasta kumpareesta, jonka nimi on Kotakennää. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että jälkiosa on genetiivimuoto sanasta ”kennäs”, jonka merkitys on ’töyry, kumpare’. Paikallisen perimätiedon mukaan alueella on asunut aikoinaan saamelaisia, jotka ovat asuneet kumpareella. Siksi osa ”kota” viitannee saamelaisten asumukseen, vaikka sillä on myös yleisempi merkitys ’vene-, verkko- tai nuottakatos’.
Yksi näppärä tapa löytää äänikirjoja luettavaksi on seurata osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_aanikirjatfin.html löytyvää HelMetin uutuuslistaa, jolla on aikuisten äänikirjoja. Se päivittyy jatkuvasti, ja uudet äänikirjat ilmestyvät sinne. Toki niissä voi olla nopeasti varauksia, mutta ainakin ehtii ehkä päästä hyviin asemiin varausjonossa.
Perinteisellä HelMet-haulla osoitteessa http://luettelo.helmet.fi voi katsoa myös äänikirjavalikoimaa kokonaisuutena. Laittamalla hakukohtaan tähden (*) ja rajaamalla haun pudotusvalikosta vain äänikirjoihin saa näkyviin pitkän listauksen äänikirjoja. Hakua voi valitsemalla vasemmanpuoleisesta pudotusvalikosta hakutavaksi ”Asiasana” ja kirjoittamalla tähden sijaan halutun asiasanan...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ei valitettavasti anna tietoa vain elossa olevista Reinoista. Sen sijaan se kertoo, että väestörekisterissä on ollut yhteensä 30 570 Reinoa, kaikki miehiä. Elossa heistä on enää osa, mutta tarkasta määrästä ei löydy tietoa.
Jos haluat kysyä tarkkaa lukua väestörekisterikeskuksesta, sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.vrk.fi/default.aspx?id=163. En tosin tiedä, palvellaanko siellä tällaisessa asiassa yksittäisiä kansalaisia.
Käytössämme ei valitettavasti ole artikkelihakua, joka kattaisi tuon ajankohdan. Vanhoja sanomalehtiä on kuitenkin mahdollista lukea. Kevään 1956 Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa. Kansalliskirjastossa (sisäänkäynti Fabianinkatu 35) on luettavissa mikrofilmiltä kaikki kotimaiset sanomalehdet 1700-luvulta nykypäivään.
Fono,fi-sivustolta löytyi:
JUORULAULU on voittanut LAULELMA 1982-kilpailun 1.sijan.
Esittäjät: Kiiski, Kaija (NA SU) Hiltunen, Risto (yhtye)
Tekijät: Seppälä, Martti (säv., san.), Keinänen, Hannu (sov.)
kesto: 2 min 19 s
Single:
Seppälä, Martti : Juorolaulu; Jäsenetumatka (SG)
Polartone Oy, 1983
Kovin monta lippalakkirunoa ei löytynyt. Tässä muutama. Jari Tervon runossa Siitä jäi kulkemaan sanonta esiintyy intialainen lippalakki Kokoelman nimi on Muistoja Pohjolasta. Kokoelma on myös Jari Tervon koottujen runojen kokoelmassa Intialainen lippalakki, jolle siis tämä runo on antanut nimesäkin.
Jyrki Kiiskisen Runokirjassa Menopaluu on runo nimeltä Vähennä syntymävuotesi siitä vuosiluvusta, jossa taas esiintyy liian pieni lippalakki.
Aulikki Oksasen parhaiten lauluna tunnetussa runossa Laulu siirtotyöläisestä on mies, jolla "on ruskea salkku ja takki, kumisaappaat ja lippalakki".
Tuntisivatko lukijamme muita lippalakkirunoja?
Newsweek ei näytä enää tulevan painettuna versiona mihinkään HelMet-kirjastoon. Sen sijaan HelMet-kirjaston asiakkaana voit lukea sen omalta tietokoneeltasi tai mobiililaitteeltasi Zinio-lehtipalvelun kautta.
Ohjeet ja kirjautumislinkin e-lehtipalveluihin löydät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Kirjastot voivat kyllä tarjota tällaiseen tarkoitukseen tilan maksutta, mutta valvontaa valitettavasti emme voi hoitaa. Oletamme, että oppilaitos tms. järjestää valvonnan. Esimerkiksi Kallion kirjaston Dekkarikirjastoa ja Itäkeskuksen kirjaston pientä kokoushuonetta (ei keskustassa, mutta metro on nopea) on käytetty tällaisiin tarkoituksiin. Tietysti kaikkia kirjastojen tarjoamia työhuoneita voi varata myös tällaiseen tarkoitukseen.
Kallion Dekkarikirjaston varaus : kir.kalliontilavaraukset@hel.fi. Itäkeskuksen kirjastosta tiloja voi kysyä numerosta p. 310 85 090.
HelMet-kirjastot : kirjastot ja palvelut : työhuoneet
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Ty%C3%B6huone
Kirja on alaotsikkonsa "maalattavia kuvia" mukaan lasten värityskirja. Se on 16-sivuinen, pitkänomainen kirja, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1905, ja myöhemmät vuosina 1922 ja 1934. Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica:
https://finna.fi
Varastokirjastosta kerrottiin, että kirja on samalla myös kuvitettu matkakertomus, jossa esiintyvistä ihmisistä käytetään ilmeisesti heidän oikeita nimiään. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on hänen oma perheensä.
Kirja on Kansalliskirjaston ja Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa ei-lainattavana kappaleena ja lainattavissa Varastokirjastosta Kuopiosta. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
http://finna.fi
Maatalousmuseo Sarka arveli piimänuijan olevan paikallinen nimitys voinuijalle.
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+maatalousmuseo+Sarka/2709%…
Facebook-ryhmässä Pelastetaan vanhat esineet taas piimänuijaksi arveltiin muinaista kirnuamismenetelmää, jossa koverrettuja puuputkia survottiin nuijalla, jota kutsuttiin piimänuijaksi. Tämä olisi ollut 1300-1400 luvulla.
Linkki maailman runouteen – tietokannan mukaan kyseistä runoa ei ole suomennettu. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Haut Melinda ja Arto -tietokannoista eivät myöskään antaneet viitteitä suomennoksesta.
Matthew Arnoldin tuotannosta on suomennettu kuusi runoa, joista uusin on Tuli&Savu lehdessä 2006 nr 04 julkaistu Teemu Mannisen käännös runosta Eristäytyneisyys - Margueritelle (Isolation: To Marguerite).
Nacke Johanssonin säveltämän ja Reino Helismaan sanoittaman Kesän muiston levytti ensiksi Matti Louhivuori v. 1963. Laila Kinnusen versio on vuodelta 1968. Laulu julkaistiin "irtonuottina" vuonna 1964. Finna.fi-haun mukaan nuotti on JAPA-musiikkiarkiston kokoelmissa. https://www.finna.fi/Record/viola.128922#holdingstab
Nuotin kaukolainamahdollisuutta kannattaa tiedustella omasta kirjastosta.
Yrityshistoriikkeja ei liene kerätty minkään tietyn kirjaston kokoelmiin, mutta tieto niistä löytyy ehkä kätevimmin hakupalvelusta http://www.helmet.fi/ ja jos hakusanoiksi laittaa nämä kaksi: yritykset historiikit saa seuraavanlaisen tuloksen http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Syritykset%20historiikit__Or…
Tuloksesta näkee missä kukin kirja olisi paikalla ja soittamalla ko. kirjastoon sen voi noutaa maksutta. Kustakin kirjasta voi myös tehdä netissä maksuttoman varauksen. Varatut kirjat voi sitten noutaa haluamastaan pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Vaihtoehtoja on monta. Voit lainata varatut teokset siskosi kortilla. Voit myös ottaa mukaan kirjeen, sähköpostiviestin tai sinulle edelleenlähetetyn tekstiviestin, jossa varauksen noudosta ilmoitetaan siskollesi ja lainata kirjat omalla kortillasi. Olet tällöin vastuussa lainaamistasi kirjoista.
Mikäli lapsen kortti oli jo Vaski-kortti, uuden hankkiminen maksaa 2 euroa. Jos lapsella ei aiemmin ole ollut Vaski-korttia, vanhan kirjastokortin vaihtaminen uuteen Vaski-korttiin ei maksa mitään.
Ohessa Vaski-kirjastojen maksut https://www.vaskikirjastot.fi/c/document_library/get_file?uuid=0fec6936…
Kannattaa myös heti ilmoittaa kortin katoamisesta omaan kirjastoosi.
Sukunimiä on vaihdettu paljon 1900-luvun alussa. Syitä oli monia, sukunimet eivät välttämättä olleet tuolloin vielä vakiintuneet, ja sukunimeä saatettiin vaihtaa esimerkiksi muuton yhteydessä (sukunimenä toimi monesti tilan tai muun asumuksen nimi). Sukunimilaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1921, ja vasta silloin tuli kaikille velvollisuus ottaa jokin sukunimi käyttöön.
Yksittäisen henkilön nimenmuutoksen syytä on vaikea saada selville, mutta jos suvusta on tehty sukututkimusta, saattaa sukututkimuksen tekijällä olla asiasta jokin käsitys. Sukunimistä yleensä löytyy tietoa esimerkiksi näistä teoksista:
Mikkonen, Pirjo: "Otti oikean sukunimen": vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet...
Seinäjoen kaupungin halki virtaava joki on nimeltään Seinäjoki, ja se antoi kylälle nimensä jo 1500-luvulla. Vuonna 1798 kylään perustettiin Östermyran rautaruukki. Siihen kuuluva kartano siirtyi vuonna 1904 hovioikeudenasessori Konstantin Törnuddin omistukseen, ja hän muutti sen nimen Törnäväksi kotipaikkakuntansa Tyrnävän vanhan nimen mukaan. Kolmisen kilometriä keskustan eteläpuolella sijaitseva kaupunginosa tunnetaan edelleen Törnävänä. Seinäjoki virtaa senkin läpi.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Seinäjoen kaupungin kotisivut:
http://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/tietoaseinajoesta/historia.ht…
https://www.seinajoki.fi/kulttuurijaliikunta/Etela-Pohjanmaanmaakuntamu…
