Olisikohan tässä kyseessä keltavuokko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltavuokko), joka kukkii juuri nyt ja on erilaisissa puistoissa kohtalaisen yleinen? Keltavuokon terälehdet ovat samanlaiset kuin valkovuokolla, mutta lehdet eivät kyllä ole samanmalliset kuin sinivuokolla.
Ensimmäinen laulu on Yrjö Mikkosen Nukkumaan. Se löytyy nuottijulkaisusta Tilleri talleri talliainen. Voisiko toinen olla Jukka Koiviston säveltämä Linnunpoika? Se löytyi Suomen kansallisdiskografian, Violan nimekehausta kappaleen alulla Lintu lensi ikkunaan, https://finna.fi.
Kyseessä lienee mukaelma Kaarlo Kramsun runoon Ilkka (kokoelmassa Runoelmia, WSOY 1887) sisältyvästä seitsemännestä säkeestä
"Ken vaivojansa vaikertaa, On vaivojensa vanki,
Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit’ ei hanki.”
Leevi Madetoja on säveltänyt tämän runon, mutta se ei ole yleisesti tunnettu lauluna. Myös Lauri Ikonen on säveltänyt tämän runon yksinlauluksi (opus 26, nro 1), mutta sekään ei ole erityisen tunnettu.
Lause "Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit’ ei hanki" lienee aika yleisesti käytetty sanonta musiikin ulkopuolellakin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Lapin kirjasto -kimpan käyttämä verkkokirjasto on uudistunut. Uusi verkkokirjasto, jonka kautta mm. tiedonhaku ja varaukset tehdään, löytyy osoitteesta lappi.verkkokirjasto.fi. Ohjeita palvelun käyttöön löytyy samaisesta osoitteesta, etusivun oikean kulman "ohjeet" -painikkeen alta.
Kirjallisuudesta en löytänyt tietoa aiheesta "puun juurien hävittäminen/tuhoaminen".
Verkosta aiheesta löytyy monipuolista tietoa, etupäässä verkon keskustelupalstoilta.
Keskustelupalstoilta löytyvien neuvojen toimivuuteen tulee luonnollisesti suhtautua varauksella; takeita niiden toimivuudesta ei ole. En lähtenyt listaamaan tähän montaa keskustelupalstoilla ehdotettua metodia, koska en osaa arvioida niiden käyttökelpoisuutta.
Seuraavat, maalaisjärjellä toimiviksi arvioimani, metodit ovat yleisesti ehdotettuja.
Tehokkain, ja samalla myös vaativin, keino on poistaa kaadetun puun kanto juurineen päivineen. Mutta tähän tarvitaan sitten vähän järeämpää kalustoa, kuten kaivinkone.
Toinen yleinen keino, jota juuriversojen hävittämiseen...
Kielitaitolain mukaan niiden valtion työntekijöiden, joilta edellytetään korkeakoulututkintoa, on osattava molempia kotimaisia kieliä (suomea ja ruotsia) tietyn tasoisesti. Tämä koskee myös valtion kirjastoissa työskenteleviä. Kuntien kirjastoissa kunnat voivat päättää kielitaitovaatimukset itse. Usein ainakin kaksikielisissä kunnissa on osattava sekä suomea että ruotsia. Kielitaitolaki eli Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta löytyy valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Joihinkin kirjaston tehtäviin voidaan edellyttää myös jonkin muun kielen taitoa. Kaikkien kielten osaamisesta on kirjastotyössä kuitenkin hyötyä. Asiakkaat puhuvat monia kieliä, ja myös kirjoja...
Amigo-nimeä ei löydä nimikirjoista eikä myöskään etsimiltäni etunimisivustoilta. Sana amigo on espanjaa ja tarkoittaa ystävää (miespuolista). Naispuolinen ystävä on espanjaksi amiga.
Petra Heikkilä on nykyään Tampereella asuva kuvataiteilija. Hänen yhteystietonsa löytyvät tammelantaiteilijat.net-sivustolta:
http://www.tammelantaiteilijat.net/index.php?kuka=Heikkil%E4,%20Petra
E-osuuskauppaliikkeen taulut löytyvät nykyisin Osuuskunta Tradekan tiloista Helsingistä. Osa teoksista on tosin lahjoitettu ympäri Suomea, mutta Helsingin tauluvarastossa on noin 50 muotokuvaa. Valitettavasti suurimmassa osassa tauluissa on puutteelliset tiedot esim. muotokuvan henkilöistä. Tästä syystä ainoa keino selvittää taitaa olla, että Kaarlo Huhtalan omainen käy paikan päällä katsomassa josko kuvien joukosta löytyisi isäsi muotokuva.
Osuuskunta Tradeka-yhtymän johdon sihteeri Marja-leena Erkkilä on lupautunut esittelemään Helsingissä olevat muotokuvat, jos vain pääset paikanpäälle. Toivottavasti näistä tiedoista on sinulle apua.
Mahtaisiko kyseessä ole laulu Metsässä, jonka on säveltänyt C.M. v. Weber. Laulu löytyy Rikströmin nuottijulkaisusta Kolmiäänisiä laulua -vihkosta nro 2.
Vuosittain ilmestyvästä Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Spes patriae -kirjat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Osa kirjoista on myös muissa kirjastoissa. Vuoden 1983 teos on Pasilan lisäksi Kallion kirjastossa. Kirjoja ei saa lainaan, mutta niitä voi tutkia kirjastossa.
Melinda-tietokannan kautta voit hakea mm. tietoa opinnäytetöistä ja muusta tutkimustiedosta. Melinda on vapaasti käytettävissä, ja se löytyy täältä:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
Sitä kautta löytyvät tiedot mm. alla mainituista teoksista, joista osa on tietokirjoja ja osa opinnäytetöitä eri oppilaitoksista. Ne löytyivät hakemalla asasanoilla luonto mielentervey? (hakusana mielenterveys katkaistu ja käytetty katkaisumerkkiä ?, jotta löytyvät myös esim. sanan taivutusmuodot). Kahdella hakusanalla haettaessa hakusanojen väliin laitetaan operaattori and.
Kannattaa miettiä myös muiden mahdollisten asiasanojen käyttöä.
- Voimavaroja luonnosta : luonto osana Keltasirkun asukkaiden arkea / Satu...
Kyllä vain. Vaikka avotulen teko ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan edellyttää maanomistajan lupaa, pakkotilassa eli hengen tai terveyden suojelemiseksi tulen voi tehdä rikoslain (4 luku 5 §) nojalla. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. jäihin putoaminen tai eksyminen.
Lähde: Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. Ympäristöministeriö 2012. (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38797/SY30_2012_Jokami…)
Kyllä on. Näen tietokannasta, että sitä on tilattu Helsinkiin kolme kappaletta ja se on saapunut hankintaosatollemme 12.5. Katso myös tämä, mitä ilmeisimmin sama kirja Vamtaam ja Espoon puolella: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2135627__Srakastan%20siis%…
'Lämminveriset' tv-sarjaa on tarjottu kirjastoille pari viikkoa sitten, mutta Helsinkiin sitä ei hankittu yhtään kappaletta. Kannattaa seurata HelMetistä tilannetta lähiviikkojen aikana, sillä Vantaa tai Espoo on saattanut kyseistä sarjaa hankkia.
Valtakunnallisia tilastoja ei ole olemassa yhdestä kirjasta, mutta voin antaa HelMet-kirjastojen lainausmäärät. Kyseistä kirjaa on lainattu 478 kertaa ja niteitähän on yhteensä 61 kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Kirjastosta löytyy kirjallisuutta sukutukimuksen tekoon: sukututkimusoppaita ja sukukirjoja löytyy tietokirjaluokasta 99.3, Kymenlaakson paikallishistorian teoksia puolestaan luokasta 92.875. Samoin esim. lehdet Genos ja Sukuviesti löytyvät kirjastosta. Kirjaston kaukopalvelu palvelee sukututkijoita ja tilaamme esim. sukukirjoja tai mikrofilmeinä kirkonkirjoja muista kirjastoista ja arkistoista. Kotkan pääkirjaston lehtisalissa on mikrofilminlukulaite, jolla sukututkijat lukevat filmejä. Internetistäkin löytyy aineistoa. Kannattaa tarkistaa Finna-tietokannasta (https://www.finna.fi/), jos haluamansa kirkonkirjat ovat luettavissa verkosta. Suomen Sukututkimusseuran internet-sivut (http://www.genealogia.fi) kannattaa myös tutkia.
Siis...
Runo on julkaistu ainakin aikakauslehdissä. Sen voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/840443?term=kaihokka….
Ravintola Safari klubi toimi ainakin 1970-luvulla osoitteessa Eerikinkatu 14 (lähde: Ollila, Toppari, Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita). Saman kirjan mukaan Safari klubi ei ole sijainnut Ratakadulla. Osoitteessa Ratakatu 9 ovat toimineet mm. ravintola Palaveri ja Kellari Disko.
Useat HelMet kirjastot tarjoavat erilaisia digitointipalveluita.
Vantaalla ko. palvelu löytyy Tikkurilasta ja Hakunilasta.
Muiden HelMet kirjastojen tarjoamat vastaavat palvelut voit tarkistaa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Vantaalla Hakunilasta löytyy VHS-DVD -digitointilaite ja Tikkurilan musiikki- & mediaosastolla asiakas voi siirtää vhs-kasetit dvd:lle, LP-levyt cd:lle tai muistitikulle, muutat kasetit mp3:iksi, valokuvat ja filmit tiedostoiksi, sekä skannaat nuotit A3-skannerilla.
Palvelut ovat maksuttomia itsepalvelupisteitä ja henkilökuntamme auttaa tarvittaessa mielellään.
