Vanamo-verkkokirjaston (https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena) mukaan vuoden 1993 painosta on Hämeenlinnassa 1 kpl ja hakuhetkellä se oli lainassa (eräpäivä 8.3.2014). Vuoden 1996 painoksesta näyttäisi olevan hyllyssä kappale sekä Hämeenlinnan pääkirjastossa että Jukolan ja Rengon kirjastoissa.
Asian voi varmistaa vain käymällä siinä kirjastossa, joka on kortin aikoinaan myöntänyt. Kirjastokortit eivät ole yleensä voimassa ikuisesti, mutta riippuu jokaisen kirjastojärjestelmän omista ratkaisuista, kuinka pitkään ns. passiivisia kortteja pidetään järjestelmässä.
Henkilökohtainen salasana on asia, jonka vain asiakas itse tietää. Siksi kaikki salasanoihin liittyvät toimet voidaan tehdä vain kirjastossa asianomaisen henkilökohtaisesti läsnäollessa. Jos olet unohtanut salasanasi, mene omaan kirjastoosi ja ota henkilöllisyystodistus varmuuden vuoksi mukaan. Muuta tapaa ei ole.
Pääkaupunkiseudulla henkilökunta voi vain tuhota vanhan salasanan, jonka jälkeen asiakas saa syöttää järjestelmään uuden salasanan valintansa mukaan. Henkilökunta ei missään vaiheessa saa tietää, mikä tuo salasana on, siksi sitä ei myöskään voi vaihtaa ilman asiakasta itseään.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymykseen ei liene "oikeita" tai "vääriä" vastauksia, koska niin moni asia todennäköisesti vaikuttaa siihen, miksi ihmiset kannattavat erilaisia uskomusjärjestelmiä. Seuraavat ehdotukset lienevät ainakin todennäköisiä tekijöitä. Oletan tässä, että kysyjä tarkoittaa uskontoja ja kirkkoja (uskonnon piirteet määrittelevä yhteisö) yleisesti, ei jotain tiettyä näkemystä.
1. Uskonnon/kirkon perinteinen rooli yhteiskunnassa. Mitä tiiviimmin valtio ja uskonto ovat historiallisesti kietoutuneet toisiinsa, sitä laajemmin uskonto vaikuttaa ihmisten elämään ja voi sitä kautta saada roolin itsestäänselvyytenä. Moni "kannattaa" sitä uskontoa, johon on elämänsä aikana tottunut, eikä ajattele asiaa sen enempää. Valtauskonnolla on taipumus saada...
meillä täällä Jyväskylässä säilytetään ainoastaan Keski-Suomen alueella ilmestyviä sanomalehtiä pidemmältä ajalta. Kuitenkin löysin mikrofilmiluettelostamme pienen pätkän lehdestä Lahden Suunta (8.11.1934-7.8.1936). Tämä pätkä lienee säilynyt osana mikrofilmirullaa, miltä löytyy muitakin lehtiä. Vanhoja Lahden seudulla ilmestyviä lehtiä kannattanee kysellä Lahden kirjastosta: http://lastukirjastot.fi/mikrofilmit.
Tässä lista, mitä lehtiä Lahden seudulla on ilmestynyt:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Kysymyksestä ei käy ilmi, käykö mikä tahansa bongorumpujen soitonopas DVD:llä. Koska tuon nimistä julkaisu ei löydy, rohkenen suositella lainaamaan tai kaukolainaamaan HelMet-kirjastoista löytyvän englanninkielisen, joita on tarjolla kaksi eri julkaisua:
Trevor Salloum: The art of bongo drumming (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1802414~S9*fin)
Brad Dutz: Have fun playing bongos (linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1656630~S9*fin)
Jälkimmäinen on suositeltavampi, jos kyseessä on aloitteleva soittaja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kastaja voi olla alaikäinen.
Määräykset hätäkasteesta sisältyvät Kirkkojärjestyksen 2. luvun pykälään 14:
"Jos pelätään lapsen kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa toimittamaan kaste, tulee jonkun kirkon jäsenen kastaa lapsi vedellä kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Hätäkasteesta on ohjeet kirkkokäsikirjassa. Sen voi toimittaa myös muu kristitty.
Hätäkasteesta on viipymättä ilmoitettava asianomaiseen kirkkoherranvirastoon. Hätäkaste vahvistetaan kirkkokäsikirjassa määrätyllä tavalla."
Kastajan iälle ei pykälässä aseteta mitään ehtoja.
Kirkkojärjestys
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content344521
Kirkollisten toimitusten kirja löytyy osoitteesta
http://www.evl.fi/kkh/to/KJM/toim-kirja/
Hei!
Kysyin vastausta YLEn tietopalvelusta. Leena Korsumäki vastasi näin:
Ohjelmaa on esitetty 1985 (ensilähetykset) neljä osaa nimellä Kadonnut norsu. Neljännen osan aiheselosteesta löytyi tieto "Animaatio
Nusku-nimisestä tytöstä ja hänen norsustaan, jonka norsukateellinen kaveri pienentää kirpun kokoiseksi."
Tämä näyttäisi olevan ihan kotimaista tuotantoa, mutta ei Ylen omaa.
Tuotanto on Ateljé Seppo Putkisen (http://mattijamiisu.fi/tuotannot.htm).
Helmet-kirjastojen tarjoamia sähkökirjoja on kyllä mahdollista lukea ulkomaila, lukeminen vain edellyttää kirjastokortin tunnusta ja siihen liittyvää pin-koodia. Jos sinulla ei ole kirjastokorttia mukanasi etkä muista sen numeroa ulkoa et voi saada numeroa tietoosi. Kirjastokortin tunnuksen kerromme sinulle vain, kun tulet henkilöllisyystodistuksen kanssa kirjastoon (mihin tahansa Helmet-kirjastoon) paikan päälle.
Lasten sosiaalisista suhteista on ilmestynyt useita teoksia. Muutamia esimerkkejä:
- Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus, 2012
- Pienten piirissä, yhteisöllisyyden merkitys lasten hyvinvoinnille/toim. Päivi Marjanen, Marjaana Marttila, Marjo Varsa, 2013
- Webster-Stratton, Carolyn: Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja, 2011
Aikaisemmin ilmestyneistä paljon huomiota sai Christina Salmivallin teos Kaverien kanssa, vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys, 2005
Internetissä on Oulun yliopistossa tehty väitöskirja Kronqvist, Eeva-Liisa: Mitä lapsiryhmässä tapahtuu, pienten lasten yhteistoiminta, sen rakentuminen ja kehittyminen spontaaneissa leikkitilanteissa, 2004.
http://herkules.oulu.fi/isbn9514273915...
Vanhat ruotsalaiset kuukausien nimet olivat torsmånad (tammikuu), göjemånad (helmikuu), vårmånad tai ugglemånad (maaliskuu), gräsmånad (huhtikuu), blomstermånad (toukokuu), sommarmånad tai midsommarmånad (kesäkuu), hömånad (heinäkuu), skördemånad tai rötmånad (elokuu), höstmånad (syyskuu), slaktmånad (lokakuu), vintermånad (marraskuu) ja julmånad tai kristmånad (joulukuu).
Lähde: http://www.månad.nu/
Suomen kansallisfimografia on tunnistanut jonkin henkilöitä, joista alku- ja lopputeksteissä ei ole mainintaa. Työssä on käytetty myös arkiston ulkpuolisia informantteja.
Työ jatkuu. Ks. www.elonet.fi/tiedonkeruu
Valitettavasti Kaasua, komisario Palmu -elokuvan kaikkia henkilöitä ei ole tunnitettu.
Olisiko näistä aluksi apua:
Kaukovaara, K.
Hämeenlinnan työväennäyttämö : 25 vuotta taipaleella. - Kustantaja tuntematon, 1928. - 126 sivua, kuvitettu
Kanerva, Akseli
Hämeenlinnan työväenyhdistys 1888-1938 : 50-vuotistaipaleelta. - Hämeen Kansa, 1938. - 96 sivua, kuvitettu
Näitä kirjoja on pääkaupunkiseudulla ainakin Työväenliikkeen kirjastossa (http://www.tyovaenperinne.fi/ )
----------
Hämeenlinnassa ilmestyivät tuohon aikaan sanomalehdet
Hämetär
Hämeen voima (sosiaalidemokraattinen)
Hämeen Sanomat
Näitä lehtiä voisi lukea Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/ ). Vuoden 1910 loppuun ilmestyneet sanomalehdet voi lukea netistä (http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm… ).
----------
Työväen...
Äänilevyjä voi muuttaa digitaaliseen muotoon ja tallentaa CD-levylle kahdessa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, Kirjasto10:ssä ja Myllypuron meidakirjastossa.
Voit varata ajan digitointiin puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta pudotusvalikosta Löydä kirjastosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy myös portugalinkielisiä lastenkirjoja. Toimi näin: mene etusivun linkistä kohtaan Tarkennettu haku. Laita hakuruutuun pelkkä asteriski eli *. Valitse Aineisto-valikosta kirja, Kokoelma-valikosta Lasten kokoelma ja Kieli-valikosta portugali ja paina Hae-painiketta.
Asteriski siis korvaa hakusanan, ja voit sen jälkeen tehdä haluamiasi valintoja.
Melinda-tietokannan mukaan virjan viides painos on lainattavissa Centria-ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian, Lapin korkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastoista. Jos tämä uudempi painos käy, voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Jos ehdottomasti tarvitset neljännen painoksen, voit tilata senkin kirjastosi kaukopalvelun kautta Ruotsissa. Libris-tietokannan mukaan neljättä painosta näkyy olevan ainakin kolmessa ruotsalaisessa kirjastossa. Kirjastot, josta kirjan pitäisi löytyä ovat Högskolan i Halmstad, Linnéuniversitetet, Universitetsbiblioteket Kalmar ja Umeå universitetsbibliotek.
Ota yhteyttä omaan lähikirjastoosi ja pyydä...
Etsinnöistä huolimatta en tällaista säettä Mirkka Rekolalta onnistunut löytämään. Selkeästi juhla-aiheisia runoja löysin oikeastaan vain yhden (jouluruno Hyasinttijuhla). Pöytien ääressä istuskellaan yksin ja seurassa useammassakin runossa, mutta ei aivan kaivatunlaisessa hengessä.
Alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta kyseessä voi olla muunnos nimistä Mona, Monika. Se voi olla lyhennelmä mona-loppuisita nimistä, kuten Ramonasta. Irlannissa Mona on diminutiivi sanasta, joka tarkoittaa jalosukuinen, Mona on myös kuuluisa pyhimys Irlanissa. Monan alkuperäksi on arveltu myös sanaa Madonna, jonka pohjalta sai nimensä Leonardo da Vincin Mona Lisa.
Monista vanhoista aapisista on otettu näköispainos, mutta valitettavasti monet niistä on jo loppuunmyyty. Joistakin on tosin mahdollisesti tulossa lisäpainos myöhemmin. Loppuunmyytyjä näköispainoksiakin kannattaa kuitenkin kysellä esim. antikvariaateista.
Tässä listaa näköispainoksista sekä niiden saatavuustilanne Kirjavälityksen tietokannan mukaan.
Tällä hetkellä saatavissa kirjakauppojen kautta:
Einiö, K.: Lyhyt kuwa-aapinen (1. painos 1897, näköispainos 2013, Ntamo)
Penttilä, Aarni: Aapiskukko (1. painos 1938, 28. p. 2011, Gummerus)
Loppuunmyytyjä:
Hälinen, Kaisa: Suomen lasten aapinen (4. painos 1951, 9. painos 2000, WSOY)
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja (12. uudistettu painos 1931, näköispainos 1994, Otava)
Pakkala, Teuvo: Aapinen (...
Kirjaston kesätyöpaikat tulevat maaliskuun alussa Helsinki rekryn sivuille http://www.hel.fi/hki/rekry/fi/etusivu
Tarkka päivä ei ole tiedossa eikä myöskään kesätyöpaikkojen määrä. Joka tapauksessa niitä tulee olemaan vähemmän kuin edellisinä vuosina.
Kesällä kirjastoissa työskentelee myös Seure henkilöstön vuokrauspalvelun kautta hankittuja kesäsijaisia.
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen.
