Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän sakkorekisterin sisältämistä tiedoista säädellään laissa sakon täytäntöönpanosta 672/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020672
Tämän lain 52 §:ssä lukee:
Tietojen poistaminen sakkorekisteristä
Sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt.
---
Tuo lain kohta on muutettu säädöksellä 348/2013 ja se on astunut voimaan 1.6.2013.
Lain 2 §:ssä kerrotaan seuraamuksen täytäntöönpanosta: ”Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa...
Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneissa on Asko-käyttöjärjestelmä, jossa on käytettävissä vain valmiiksi asennettuja tietokoneohjelmia. Valitettavasti Skypeä ei ole asennettuna näihin tietokoneisiin ja yksittäiselle tietokoneelle ei voi asentaa uusia ohjelmia. Joillakin kirjastoilla on kuitenkin käytettävissä varattavia suljettuja tiloja, joissa voi käyttää rauhassa Skypeä omalla tietokoneella kirjaston langatonta verkkoa käyttäen. Pasilan kirjastosta löytyy esimerkiksi tällainen tila, jonka tilavaraus tapahtuu saman ajanvarauspalvelun kautta kuin asiakastietokoneiden tai soittamalla kirjastoon.
Lisätietoa asiakastietokoneista: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Kosmetiikan maahantuonnista ei löydy kirjoja. Yhteistietokanta Melindan mukaan aiheesta on tehty joitakin opinnäytteitä, joiden lähdeluetteloakin kannattaisi ehkä katsoa:
Virkki, Suvi: Maahantuonti Italiasta : T:mi Pirjo Koskelainen. Turun ammattikorkeakoulu, 2002
Rinne-Laturi, Stella: Kosmetiikkasarjan tuonti ja jälleenmyynti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivulta löytyy ohjeita kosmetiikkatuotteiden maahantuontiin http://tukes.fi/fi/Palvelut/Usein-kysyttya-UUSI/Kuluttajaturvallisuus/K… ja muutenkin kosmetiikkaa koskevaa tietoutta, mm. lainsäädäntöä http://tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy muutamia yleisiä maahantuontiin...
Ilkka on suomalainen versio heprealaisperäisestä nimestä Iisak, jonka merkitys on "hän nauraa". Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Hain runoja ja kertomakirjoja HelMet.fi -hausta käyttämällä hakusanoina muun muassa luonto, meri, vuodenajat. Esimerkiksi Monika Fagerholmilta on ilmestynyt esseekokoelma Meri : neljä lyyristä esseetä. Asiasanoina kyseisessä teoksessa on muun muassa luontokuvaus, meri, tuokiokuvat ja luontosuhde.
Kannattaa vilkaista myös näitä:
Aale Tynnin runokokoelma Vuodenajat
August Strindberg: Ulkosaaristossa
Pertti Nieminen: Näen syksyssä kevään
Toivottovasti näistä on apua.
Ihan oikein aavistelitte! Etsimänne runo on V.A. Koskenniemen runo "Meri" ja se alkaa juuri tuolla säkeellä.
Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Koskenniemen runojen kokoelmassa Valkeat kaupungit (1908), ja se sisältyy myös mm. teoksiin Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995) ja Koskenniemi, V. A.: Kootut runot 1906-1955 (Porvoo, 1958 tai myöhemmät painokset).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Koskenniemi, V. A.: Jääkukkia : V. A. Koskenniemen valitut runot ( valikoinut Helvi Hämäläinen, Porvoo, 1995)
Hei!
Arto artikkeliviitetietokannasta löytyy joitain vanhoja Kansan tahto –lehden artikkeleiden viitetietoja.
https://finna.fi
Kansan tahto -lehti on myös vielä olemassa ja toimitukselta voisi varmaan tiedustella onko heillä käytössään oma lehtiarkisto ja tietokanta.
http://www.kansantahto.fi/
Pohjolan työ –lehteä ei enää ole, mutta mikrofilmatut lehdet löytyvät mm. Kansalliskirjaston ylläpitämästä Fennica-kokoelmasta.
Asiaa hankaloittaa se, että vaikuttaa siltä kuin näiden kyseisten lehtien numeroita ei olisi systemaattisesti asiasanoitettu tai viety mihinkään yleisesti käytettävään tietokantaan. Arto sisältää lähinnä keskeisimpien julkaisujen tiedot. Työväenliikkeen kirjaston henkilökunta saattaisi kuitenkin tietää, mistä ongelmaa...
Kysymyksessä esitetystä kuvauksesta tulee ensimmäisenä mieleen Milan Kunderan romaani Žert, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1974 nimellä Tšekkiläinen pila. Kirjan vuonna 2003 julkaistun laitoksen nimi on alkuteoksen mukaisesti yksinkertaisesti Pila.
Muistikuva tiikeristä on aivan oikea. Helen Bannermanin kirjoittamassa sadussa Musta pikku Sambo joukko tiikereitä tanssii piiriä palmun ympärillä niin nopeasti, että ne sulavat ja palmun juurelle jää vain lätäkkö voita.
Suomeksi Bannermanin satu löytyy esimerkiksi kahdeksanosaisen Satumaailma-sarjan ensimmäisestä kirjasta Peukaloputti (Otava, 1963).
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat alan englannin oppikirjat:
Gateway to engineering English: englantia tekniikan opiskelijoille (Finn Lectura, 2010)
Lakkonen, Pirkko: Enter: electricity and electronics (WSOYpro, 2010)
Lehtola, Sirpa: Expert: English for electrical and electronics professionals (Otava, 2010)
Sanakirjojakin kirjastossa on:
Toivonen, Markus: Tietotekniikka, elektroniikka- ja sähköalan slangisanakirja (Talentum, 2004)
Pohjolainen, Seppo: Nykyelektroniikan suursanakirja (Helsinki Media, 1999)
Hukki, Petri: Englantilais-suomalainen elektroniikan sanakirja ja Suomalais-englantilainen elektroniikan sanakirja (Hukki & Pakarinen, 1995)
Semic julkaisi vuosina 1979-80 kuusi Johanna Spyrin Heidi-kirjoista tehtyyn TV-sarjaan perustuvaa 50-sivuista kuvitettua vihkosta:
1. Heidi tapaa isoisänsä
2. Talvi vuoristossa
3. Heidi saapuu Frankfurtiin
4. Frankfurtin päiviä
5. Paluu isoisän luo
6. Clara käy kylässä
Semicin Heidi-kirjasten mahdollisia tekijöitä ei käyttämissäni lähteissä mainittu - todennäköisesti siksi, ettei niitä ole julkaisuissa mainittu. Verkkoantikvariaateissa näitä näytään kaupattavan ilman tekijätietoja, joten tämän enempää vihjeitä en vihkosten jäljittämiseksi valitettavasti pysty antamaan.
Kysely kirjastoammattilaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tuottanut tulosta. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Yleinen kirjasto hankkii kurssikirjoja, mikäli katsoo niiden sopivan kokoelmiinsa. Yleiset kirjastot eivät pääsääntöisesti hanki kurssikirjoja suuria määriä opiskelijoiden ja oppilaitosten tarpeita silmälläpitäen, vaan hankitaan pienempiä määriä ja vain sellaisia kurssikirjoja, joilla on myös yleisempää kysyntää.
Kannattaa tarkistaa yliopiston ja muiden oppilaitosten kirjastojen tilanne. Helsingin yliopiston kirjastoon saa kirjastokortin, vaikkei olisikaan yliopiston opiskelija.
Tämä löytyy esittelysivuilta:
"Diplomi 1 on tarkoitettu erityisesti 1.–2. luokkien oppilaille. Diplomin saat, kun luet kymmenen (10) kirjaa tältä listalta. Vähintään yhden (1) pitää olla runokirja. Samasta kirjasarjasta voi valita vain yhden (1) kirjan. Jos kirjasta on olemassa äänikirja, voit kuunnella myös sen. Voit lukea kirjan millä tahansa kielellä. Apua voit kysyä opettajalta tai kirjastosta. Jos haluat lukudiplomin kevään 2014 kevätjuhlassa, lue kirjat huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Kun olet suorittanut lukudiplomin 1, voit halutessasi suorittaa bonusdiplomin lukemalla samalta listalta kymmenen eri kirjaa."
Kyllä ne voi lukea kuten mainitset, mutta suosittelemme monipuolista lukemista.
Myönteisesti sävyttyneestä mieskirjallisuudesta tulee mieleen muutamia teoksia, joiden on sanottu jättävän jälkeensä hyvän olon tunteen.
Kotimaiset kirjailijat:
-Kalle Isokallion Venttiili-Ville (Tammi). Juha Pikkarainen on kirjoittanut siitä laajan arvion, jonka voi lukea Ylen sivuilta osoitteesta http://yle.fi/uutiset/kalle_isokallio_venttiili-ville/6424484 .
Kirjailija Kalle Isokallion tuotantoon kannattaisi tutustua lähemminkin. Sieltä voi löytyä muitakin miehen menestystarinoista kertovia kirjoja.
-Ilmari, K (nimimerkki): Arvovaltakisa (Mielikirjat Kustannus-Shop). Kirjan sisällönkuvailun voi lukea Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_… .
-Antti Tuurin jotkut kirjat kertovat...
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön...
Kun jollakulla on "perhosia vatsassa", hän on jännittynyt tai peloissaan. (Lähde: Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja / Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, 2008)
Vatsanpohjasta tai mahanpohjasta ottaminen -ilmaus taas liittyy nimenomaan huvipuistolaitteessa tai mäkistä tietä kiitävässä autossa istumiseen. Tällöin suolet puristuvat mahaontelon seinämiä vasten kun laite tai auto nousee, laskeutuu tai kääntyy äkillisesti. Tieteen kuvalehden sivuilla kerrotaan tästä ilmiöstä:
http://tieku.fi/kysy-meiltae/mikae-mahanpohjasta-oikein-ottaa
Perhoset vatsassa -ilmiön syyt ovat hermostolliset, eikä oireiden syitä tarkasti tunneta. Tieteen kuvalehden sivuilta löytyy selvitystä tähänkin ilmiöön...
Sarvilahti-nimeä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Se ei ole kovin yleinen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan nimi on tai on ollut 136 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Sukunimenä Sarvi on yleisempi. Sarvi on alkujaan voinut olla ihmisen liikanimi, tai se on voinut liittyä asuinpaikkaan ja esim. siellä olevaan terävään niemenkärkeen, "sarveen".
Yhteyttä Creutz-nimeen ei löytynyt.
Useissa suomen murteissa tanhua tarkoittaa molemmin puolin aidattua tietä, karjakujaa, tannerta tai karjapihaa. Aidatun kujanteen perällä olevaa taloa on kutsuttu mm. Tanhuanpääksi. Tätä kautta talonnimestä on tullut myös sukunimi. 1900-luvun alussa myös muutama ruotsinkielinen Siren ja Malin on vaihtanut nimensä Tanhuanpääksi.
Sekä talon- että sukunimenä nimi on yleinen varsinkin Satakunnassa mutta myös Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kysymyksessä saattaa olla Ian Banksin kirja Miehen tekniikka (kustantaja Alfmaer, ilmestynyt 2003, 112 s.).
SALOMO-tietokannan mukaan kirjaa on Halikon, Salon ja Särkisalon kirjastoissa, Saaristokirjastojen tietokannan mukaan se on Paraisten kaupunginkirjaston kokoelmissa.
