Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton."
Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan.
Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin...
Osoitteessa Hämeentie 2 oli vuosina 1939–1979 elokuvateatteri Tuulensuu. Ennen sitä ja sen jälkeen teatteri toimi Arena-nimisenä. Porthaninkatu 1:ssä tai Toinen linja 5:ssä oli elokuvateatteri Fenix vuoteen 1963 ja Hämeentie 8:ssa Kaleva vuoteen 1964 saakka. Siltasaarenkadulla oli kaksi elokuvateatteria, Plaza ja Pallas. Plazan toiminta päättyi 1955 ja Pallaksen 1957.
Lähteet:
Helsingin seudun elokuvateattereita 1900-luvun alusta lähtien
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Helsinki metropolitan area cinemas throughout the ages
http://www.communitywalk.com/kinohelsinki
Jyväskylän kaupunki on valinnut aineistotoimittajansa kilpailutuksen jälkeen.
Hankintasopimuksessa määrätään ostopaikat, alennukset, tilaustapa, toimitusaikataulu ja toimitusten lähetystapa. Sopimus tehty 15.12.2003, sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Mukana sopimuksessa ovat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta ja Uuraisten kunta.
Ostopaikoiksi sopimuksessa on nimetty:
BTJ Finland: kirjastokirjat ja av-aineisto. BTJ on kotimaisen kirjallisuuden pääostopaikka.
Euro Publications: vieraskielinen kirjallisuus ja av-aineisto.
Lisäksi kirjastolla on oikeus käyttää myös muita hankintapaikkoja vieraskielisen kirjallisuuden ja av-aineiston sekä vaikeasti saatavan kirjastoaineiston osalta. (esim....
Sukunimen Nikki taustalla voi olla pyhimyksennimi Nikolaus, joka on kansankielellä kehittynyt mm. muotoon Nikki. Nikki on ollut myös talon nimi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Hei!
Hakemalla nimekkeellä Sound the Trumpet oli tuloksena Henry Purcellin nuotti 20 favorite songs with pianoforte accompaniment. Ko. nuotti on lainattavissa Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosaston varastosta.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Kritiikin kannukset on Suomen arvostelijain liiton vuosittain jakama palkinto ja vuonna 1990 sen sai Rahkonen-radioteostyöryhmä.
Etsitty ohjelma lienee Radioateljee esittää : Rahkonen-Pohjanmaa.
Ohjelaman on kirjoittanut Keijo Rahkonen ja sen on ohjannut Harri Mäki-Rahkonen.
Ohjelma on tallennettu Ylen Arkistoon, mutta siitä ei ole julkaistu myytävää tallennetta.
Yle Arkistomyynnin kautta on mahdollista tilata maksullisia kopioita Ylen arkisto-ohjelmista. Arkistomyynti selvittää mm. tekijänoikeuskysymykset ja niistä riippuu myös se, voidaanko asiakkaalle tehdä kopio.
Kannattaa olla yhteydessä Arkistomyyntiimme
arkisto.myynti@yle.fi
Palvelunumero 09 1480 3100, arkisin klo 9-15
http://yle.fi/yleisradio/yle-myynti/arkistomyynti
Kirjastojärjestelmä on Sierra. Päivitimme marraskuussa Millenniumista Sierraan.
Aineistohakuna on Encore (http://haku.helmet.fi) ja sen rinnalla edelleen myös perinteinen aineistohaku WebPAC Pro (http://luettelo.helmet.fi).
Ohjelmistotoimittajan sivut www.iii.com .
HelMet-kirjastojen verkkosivusto on osoitteessa www.helmet.fi. HelMet.fi-sivustolle on sijoitettu Encoren hakulaatikko sekä linkki perinteiseen HelMet-hakuun.
Pisteittää vai pisteyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskekskuksen julkaisema Nykysuomen perussanakirjan (1992) mukaan pisteittäminen merkitsee paitsi pisteiden tekemistä ja pisteillä merkitsemistä, myös sitä, että antaa jollekin pistearvon. Sanan suositeltu muoto on totta tosiaan pisteittää, vaikka pisteyttäminen onkin vakiintunut kielenkäyttömme.
Jos kysyjä haluaa tietää, milloin pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmä HelMet on perustettu ja avattu, vastaus on vuonna 2002. Seudun kirjastojen atk-yhteistyö sinänsä on paljon vanhempaa perua, sillä yhteistyötä on tehty jo vuodesta 1976 alkaen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tavoitteena lienee siis löytää Straussin tekijänoikeudellisesti vapaasta sävellyksestä esitys, joka on myös ehtinyt tekijänoikeudellisesti vapaaksi. Lakihan muuttui marraskuussa siten, että entinen 50 vuotta pidentyi 70 vuodeksi. Sitä ei kuitenkaan sovelleta taannehtivasti, joten vuotta 1964 vanhemmat äänitykset ovat tältä osin vapaita.
Syynä siihen, ettei kirjastojen tietokannoissakaan yleensä ole alkuperäistä levytysvuotta, on yksinkertaisesti tiedon puute. Monen vanhemman levytyksen kohdalla tämä tieto on pysyvästi kadonnut ja vielä useamman kohdalla julkaisija ei ole tietoa vaivautunut levyn tietoihin lisäämään. Siksi vain osa levytyksistä pystytään kohtuullisella vaivalla täsmentämään ajallisesti.
HelMet-tietokannassa on kaksi keinoa...
Kyseessä on varmaankin Bert Kaempfertin säveltämä laulu Spanish Eyes. Se alkaa sanoilla "Blue Spanish eyes, prettiest eyes in all of Mexico".
Laulu on 1960-luvulta ja sen ovat levyttäneet mm. Al Martino, Engelbert Humperdinck ja Frank Sinatra.
Suomenkielisen version "Silmäsi odottavat minua" levytti v. 1967 Eino Grön.
Yleisradion tietopalveluln avustama vastaus: Löytyy yksi tähän viittaava. Kyseessä on tosin jo 1980 lähetetty tietoisku, eli ajankohta on paria vuotta aiemmin.
OHJELMAN NIMI: TIETOISKU: LASTEN KOTITAPATURMAT.
Lpvm Kesto Aika Lähetystapa
19800326 00:01:40:0 00:00 Ensilähetys
Valitettavasti tämän enempää tietoja ohjelmasta ei ollut. Koska kyseessä on filmillä oleva ohjelma eikä sitä ole digitoitu arkistoomme, niin ei pääse katsomaan sisältöä.
Kollega tiesi, että kyseessä on "Osanani ovat kyyneleet" -niminen kappale, jonka ovat levyttäneet suomeksi Anneli Sari ja Kaija Kärkinen myöhemmin uusin tekstein nimellä "Kyynelhelmet". Alun perin kappale on Marianne Faithfullin esittämä "As tears go by".
Arabian kielen murteista on kirjoitettu suomeksi ainakin kaksi opinnäytetyötä seuraavasti:
-Yrttiaho, Kaarlo: Bēt Sahūrin murre: kuvaus eräästä Palestiinan kaupunkilaistuvasta kylämurteesta, Helsingin yliopisto, 1980. Pro gradu–työ, Itämaiden kirjallisuus
-Kauhanen, Irina: Normiteoreettinen näkökulma arabian kielen sosiolingvistiikkaan: standardikielen ja murteiden välinen suhde arabian kielessä, Pro gradu–työ, Helsingin yliopisto, Arabian kieli ja islamin tutkimus, 2000.
Professori Heikki Palvalla on mittava tuotanto. Hän on julkaissut useita kirjoja ja lukuisia artikkeleita arabian kielestä, varsinkin sen murteista, kansainvälisillä foorumeilla enimmäkseen englanniksi. Hänen artikkeliaan Dialects: Classification ei löytynyt suomeksi....
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa kerrotaan, että Marja-Leena Lempinen on syntynyt 3.7.1950 Viitasaarella. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175938149489 Hän asuu Tuusniemellä ja on aiemmin asunut myös Keiteleellä.Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa hän kertoo itse elämästään, perheestään, harrastuksistaan ja kirjallisesta tuotannostaan seuraavassa osoitteessahttp://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=66 Siellä on myös hänen puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa, joiden avulla voi kysellä ja jutella hänen kanssaan.Myös kustannusosakeyhtiö WSOY:n verkkosivuilta löytyy tietoa hänestä ja hänen tuotannostaan.http://www.wsoy.fi/kirjailijat/-/author/name/LempinenMarja-Leena...
Pusenius-nimeä ei löydy sukunimikirjoista. Tämän keskustelun http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16528 perusteella sukunimet Pusa/Pusenius/Posenius sekä Påsa-Posa-Possenius-Posse/Pusa liittyisivät toisiinsa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) Pusa-nimen oletetaan olevan germaanista alkuperää ja se on voinut kulkeutua meille hansakaupan tai aiempien yhteyksien kautta, saksalaisia henkilönimiä ovat olleet esim. Boz, Boss, Bosse, Buss, Busse, Posse. Jonkin verran tietoa löytyy myös Pusan Sukuseuran sivuilta http://www.pusansukuseura.fi/node/1
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=0…
Verkkohakuteos Wikipedian artikkeli Marko Kitistä sisältää myös tietoa kirjailijan elämästä ja...
Vaski-kirjastoilla on yhteinen varausjono, joten varaus voi tärpätä mistä tahansa Vaski-kirjastosta, joita on Uudestakaupungista Sauvoon ja Kustavista Paimioon. Isoimmista kirjastoista kuljetetaan aineistoa kolme kertaa viikossa, pienimmistä kerran viikossa. Turun pääkirjastossa kuljetukset käyvät joka päivä. Varausta ei voi kohdistaa tietyn kirjaston niteeseen, joten kuljetusaika riippuu siitä, mistä kirjastosta varattu aineisto lähtee. Käytännössä varatun aineiston saa muutamassa päivässä, alle viikossa.
