Helmet-kirjastojen kokoelmissa on kaikki muut Joseph Wambaughin teokset paitsi Kultainen appelsiini (suom. Kaarina Jaatinen, 1991).Joseph Wambaughin suomennetut teokset HelmetissäJoseph Wambaughin suomennetut teokset Fennicassa
Ahvenanmaanlampaista näyttäisi löytyvän eniten tietoa julkaistusta Lammas ja vuohi : Suomen lammasyhdistyksen jäsenjulkaisu. Sitä saa helpoiten tilattua Varastokirjastosta kaukopalvelumaksulla oman lähikirjaston kautta. Tässä linkki Finnan hakutulokseen, jossa näkyy ko. lehden numerotiedot. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=ahvenanmaanlammas&type=AllF…Maatiainen ry:n sivuilta löytyi asiallinen artikkeli ko. lampaista ja siinä viitattiin tutkimukseen Kantanen, Tapio ym, mutta sitä en onnistunut paikantamaan. Tässä linkki nettiartikkeliin: https://maatiainen.fi/tekstit/ahvenanmaanlammas2009.htm
Ilmaisua voisi lähteä purkamaan hapatus-sanan kautta. Hapatus itsessään on vanha säilöntämenetelmä, mutta tässä yhteydessä merkitys on toki hieman eri. Suomen etymologisen sanakirjan mukaan hapatus-sanan eri muotoja voivat olla hapantua, hapata, hapattaa, hapatus, jotka viittaavat pilaantumiseen tai pahentumiseen: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ff5fbd7ca9d06ae41c177409c6b63a56&list_id=1&keyword=hapatus&word=hapatus. Raamatussa sanaa "hapatus" käytetään erityisesti pahan ja syntisyyden vertauskuvana. Sen taustalla on konkreettinen leivän valmistustapa käyneen taikinajuuren avulla. Hapatus (taikinajuuri) hapattaa koko uuden taikinan ja myös pahalla tai synnillä on tapana levitä ja lisääntyä. Sanan...
Kirjoihin tehdyt merkinnät tekevät kirjoista epäsiistejä, ja mahdollisuuksien mukaan kirjaston henkilökunta joko kumittaa merkintöjä pois tai poistaa kokoelmasta epäsiistejä kirjoja, jos niillä ei ole paljon kysyntää. Joskus epäsiistitkin kirjat kuitenkin täytyy pitää kokoelmassa, jos kirjalla on paljon kysyntää ja korvaavaa kappaletta ei ole mahdollista saada tilalle. Merkinnöistä ja muusta epäsiisteydestä saa siis ilmoittaa kirjaston henkilökunnalle, ja korjaamme tilanteen jos vain pystymme.
Kyseessä on ilmeisesti Trolltagna-niminen minisarja (suom. Peikkojen vallassa), joka joka perustuu Kurre Österbergin keräämään kansanperinteeseen Suomen ruotsinkielisellä Bromarvin alueella. Voit pyytää sarjan DVD:n kaukolainaksi omaan kirjastoosi Tammisaaren kirjastosta. Kaukopalvelutilauksen tekeminen
Yo Ho (A Pirate's Life for Me) -laulu on alun perin tehty Disneyn huvipuistojen Pirates of the Caribbean -kohteen teemamusiikiksi. Ensimmäinen niistä avautui Kalifornian Disneylandissa vuonna 1967. Kappale ei siis ole alkujaan elokuvamusiikkia. Ensimmäinen Pirates of the Caribbean -elokuva ilmestyi vuonna 2003, ja siinäkin laulua lauletaan. Elokuvaa ei ole dubattu suomeksi.Lähteet:Disney Wiki: https://disney.fandom.com/wiki/Yo_Ho_(A_Pirate%27s_Life_for_Me) The Walt Disney Family Museum: https://www.waltdisney.org/blog/yo-ho-yo-ho-music-walt-disneys-pirates-caribbean
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2025 lopussa 27 214 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1942. Miehiä heistä oli 11 215 ja naisia 15 999. Suomessa syntyi vuonna 1942 yhteensä 61 672 lasta, poikia 31 713 ja tyttöjä 29 959. Vuoden 2025 lopun väestön 27 214 vuonna 1942 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1942 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa. Osa syntyneistä on muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1942 jossain muussa maassa kuin Suomessa.Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella vuonna 2024 tämän ikäluokan miesten elinajanodote oli 7,47 vuotta ja naisten 8,96...
Tässäpä muutamia samoihin aiheisiin liittyviä kirjoja:Juha Hernesniemi: Aivokirurgin muistelmat (WSOY 2022)Seppo Salminen: Kirurgina äärioloissa (Atena 2026)Heini Harve-Rytsälä: Helikopterilääkäri (WSOY 2023)Adam Kay: Kohta voi vähän kirpaista (Art House 2019)Henry Marsh: Elämästä, kuolemasta ja aivokirurgiasta (S&S 2017)Harri Minkkinen: Tulta päin: palomiehen tositarinoita (Deadline 2026)Salla-Mari Suovesi: Meripelastajat: maalla, merellä ja ilmassa (Tammi 2026)
Aivan alussa soi J. Garlandin sävellys In The Mood. Seuraavana parin minuutin ajan soi instrumentaalina A. Malandon säveltämä tango Bonita Niña. Dokumentti kuvaa äänilevyn tekoa 1940-luvun lopulla. Todennäköisesti kuvattu pätkä on Klaus Salmen johtaman Decca-orkesterin levytyssessiosta 11.6.1948, jossa on taltioitu mainitun tangon lisäksi niin ikään Malandon säveltämä Ole Guapa.https://finna.fi/Record/fikka.4546473/ComponentParts?sid=5414238820Sävelsointuja säilömässä : äänilevyn valmistus Suomessa on dokumenttielokuva vuodelta 1948, tuottanut Oy Filmiseppo. https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_611765?sid=5414259547Elokuva löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-961168
Kahden tai useamman kielen välillä vaihtelua keskustelussa kutsutaan koodinvaihdoksi. Koodinvaihtoa voi esiintyä käytännössä minkä tahansa kielten välillä ja esim. suomessa sitä tapahtuu ruotsin ja suomen välillä mm. suomenruotsalaisten keskuudessa. Suomessa englantia puhuu väestöstä n. 90%, joten varsinkin englanninkielen käyttö koodinvaihdossa ei ole yllättävää. Koodinvaihtoa on havaittu ilmiönä 1900-luvun puolivälistä lähtien ja tarkemmin sitä alettiin tutkia vuosisadan lopulla.Antamissasi esimerkeissä on kyse erityisesti koodinvaihdollisesta ilmaisusta, jolla esim. kiteytetään oma näkökulma jostain aiheesta tai vahvistetaan jotain toteamaa ennestään. Koodinvaihdolle keskustelussa on monia syitä riippuen tilanteesta, puhujista ja...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan ötökkä-sana on hyönteisen tai muun pikkueläimen arkinen ilmaus.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ötökkäEtymologisen sanakirjan mukaan ötökkä on itikka-sanan leikillinen muunnos. Ötökän ensiesiintyminen on Tove Janssonin Muumi-kirjojen suomennoksissa. https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_0474050dac5302722705cec7d9789fb4&word=%C3%B6t%C3%B6kk%C3%A4Kovin vakiintunutta määritelmää sanalla ei tosiaan ole, mikä käy hyvin myös tästä Suomen Luonto -lehden artikkelista:https://suomenluonto.fi/mika-on-otokka/
Tämä taitaa olla viittaus M.A Nummisen biisiin Kuinka saisin rikki kookospähkinän. Vastaan kuitenkin kysymykseen: Aamuset-nettisivuilta löytyy tällainen ohje: "Kookoksen päässä on kolme tummempaa kohtaa. Paina tummasta kohdasta läpi jämäkkä piikki, vaikkapa ruuvimeisseli. Pyörittele piikkiä hetki, jotta saat valutettua kookosveden astiaan.Aseta kookospähkinä poikittain pöydälle. Ota tukeva veitsi ja ala naputella varovaisesti varren lappeella pähkinää keskeltä. Kierrä pähkinää pikku hiljaa ympäri siten, että naputtelet koko ympärysmitan alusta loppuun. Parin kierroksen jälkeen pähkinään ilmestyy halkeama. Rako kasvaa naputtelun myötä, kunnes se kiertää koko pähkinän. Halkaise pähkinä kauniisti keskeltä kahtia. Tämä onnistuu...
Suuri pop-toivelaulukirja 6:ssa (F-Kustannus, 2019) on "Matkustajasta" nuotinnos, johon kuuluu laulumelodia ja kosketinsoitin. Muista julkaistuista versioista löytyy ilmeisesti vain sävellyksen laulumelodia ja sointumerkit.
Helsingin Sanomissa julkaistiin 12.11.1956 laaja reportaasi Rytin hautajaisista, eikä Paasikiveä mainita osallistujien joukossa. Hautajaisten kulku on kuvattu niin yksityiskohtaisesti, että olisi hyvin epätodennäköistä, että näin arvovaltainen vieras jätettäisiin mainitsematta. Polvisen ja Immosen (2003) mukaan Paasikivi ei esiintynyt enää julkisuudessa elokuun lopun 1956 jälkeen. Rytin hautajaiset jäivät Paasikiveltä todennäköisesti väliin hänen terveydentilansa vuoksi. Paasikivi menehtyi sydänsairauteen 14.12.1956 vietettyään tätä edeltävät kaksi viikkoa sairaalahoidossa. Lähteet:Helsingin Sanomat 12.11.1956Helsingin Sanomat 15.12.1956Polvinen & Immonen. 2003. J. K. Paasikivi: valtiomiehen elämäntyö 5 (1950–1956). WSOY....
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) tarjoamasta Elonet-tietokannasta voi löytää elokuvien ensi-iltatietoja. Elonetin mukaan Richard Lesterin ohjaama Kuuba 1959 -elokuva on saanut ensi-iltansa Suomessa 16.5.1980.https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122025
Kaalia-verbi löytyy sekä Suomen murteiden sanakirjasta, jossa sen merkitykseksi kerrotaan "irrottaa jollakin välineellä hankaamalla tähteitä (pintakerrosta tms.) jostakin, kaapia". (Yleisimmät esiintymisalueet ovat eteläinen Varsinais-Suomi ja Länsi-Uusimaa, Kymenlaakso ja Itä-Uusimaa, Etelä- ja Keski-Karjala, Etelä-Savo sekä eteläinen Keski-Suomi.) ja Nykysuomen sanakirjasta (1953), jossa määritelmänä on "koota jäännöksiä, rippeitä" ja esimerkkeinä "Kaali vellin lopun padasta ; Heinänrippeet kaalittiin ladon edestä ja tien varrelta ; itse kaali kattilansa". Suomen etymologisesta sanakirjasta kaalia-verbiä ei löydy.Ikävä kyllä käytettävissäni ei ollut tuoreempia suomen kielen sanakirjoja, kuten Suomen kielen perussanakirja (1990–1994),...
Huhtiniemi on suosittu asuin- ja ulkoilualue noin 2 km päässä Lappeenrannan keskustasta Saimaan rannalla. Huhtiniemestä löytyy uimaranta, paljon ulkoilu- ja kuntoilumahdollisuuksia ja venesatama. Yliopistolle on matkaa noin 4 km. Alueella on sekä kerrostaloja että omakotitaloja, ja palvelut löytyvät muutaman sadan metrin (kauppa) tai muutaman kilometrin päästä (Lappeenrannan ja Sammonlahden keskusta). Huhtiniemessä on tarjolla sekä vuokra- että omistusasuntoja.
Kielitoimiston sanakirja kertoo päivällisestä:"iltapäivällä tai alkuillasta syötävä päivän toinen pääateria, (iltapäivällä syötävä) vieras- tai juhla-ateria, päivälliskutsut."ja illallisesta:"ilta-ateria, illalla syötävä (usean hengen) vieras- tai juhla-ateria, illalliskutsut".Kielikellon artikkelissa Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa todetaan, että kun sana "lounas" levisi kaakkoismurteista ja vakiintui käsittämään puolipäiväateriaa, laventui myös päivällisen merkitys: "ateria, joka syödään kaupunkioloissa vasta työpäivän päätyttyä illansuussa". Tämä selittää, miksi puhekielessä päivällisen ja illallisen merkitykset ovat hämärtyneet, ja niitä käytetään jopa synonyymisesti, vaikka esimerkiksi...
