Tätä kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Löysin sivuilta Syreenin syntyhistorian ja sanakirjassa tunnetaan sekä merkienanto sireeni että kasvi sireeni.Kotus ei kuitenkaan kerro, missä päin Suomea eri nimityksiä käytetään. Linkki Syreenin synty, Linkki Kotus sanakirja.
Pertti Lassila on kirjoittanut Kompassi-sarjan synnystä kirjassa Otavan historia, Kolmas osa 1941-1975 (Otava, Keuruu 1990): "Oikean taskukirjasarjan idea toteutettiin vuonna 1963, kun Otava yhteistyössä Gummeruksen ja Kariston kanssa aloitti Kompassi-sarjan. Kompassi nojasi taskukirjan perusajatukseen: hyvä kirja halpana painoksena. Uutta Kompasseissa oli se, että sarjassa julkaistiin arvostetun kaunokirjallisuuden rinnalla myös tietokirjallisuutta ja korkeatasoista ajanvietettä." (s. 288)
Täysin sopivaa kirjaa en antamillasi rajauksilla onnistunut löytämään. Pari jokseenkin sopivaa vaihtoehtoa kuitenkin tulee mieleen:Lee Child: Tappotahti (suom. 2010). Kirjan kansikuva on tummanpuhuva, ja sen alussa on intensiivinen, aseellinen kohtaus paikallisessa yhdysvaltalaisessa dinerissa. Kirjaa voi myös kuvailla väkivaltaiseksi ja raa'aksi. Toisaalta Lee Child eli James Dover Grant on syntyjään brittiläinen, vaikka hänen kirjansa sijoittuvatkin pääasiassa Yhdysvaltoihin.Karin Slaughter: Menneisyyden jäljet (suom. 2018). Romaanin alku sisältää verisen ampumavälikohtauksen yhdysvaltalaisessa dinerissa. Suomennoksen kansikuva on kuitenkin vaalea, ja kirjailija on nainen.Kumpikaan kirja ei käsittääkseni sisällä kustantajan lisäämää K-18...
Teoksen Erään oopperan synty: Lapualaisooppera tiedot löytyvät Elonetin eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tarjoaman tietokannan sivuilta: https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_208167?sid=5367999570Saatavuustietoja voi tarkastella myös kansallisesta Finna-palvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?limit=20&sort=relevance&lookfor=er%…
Kyseisellä ammattiliitolla oli hieman monimutkaiset vaiheet, jotka selviävät parhaiten Työväen arkiston sivuilta, ks. myös Puualan ammattijärjestöjen sukupuu. Liitto toimi mainitulla nimellä vain pari vuotta, n. 1928 - 1930, jolloin se lakkautettiin. Reisjärven ja Kalajan osastojen omistuksista löytyi vain satunnaista tietoa:Rientola-niminen palstatila, ks. Kalajokilaakso 21.1.1932Muistola-niminen tila, ks. Kaleva 6.6.1936Ilmeisesti kyseessä olivat juuri työväentalot.Muuta tietoa omistuksista en löytänyt. Työväen arkistolla voi olla lisää tietoa, ks. linkki edellä.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Klaus Mannin matkakertomusta Nördlicher Sommer ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Olisiko kyse Georg Otsin Kalastajan laulusta? Sen on myös levyttänyt mm. Lasse Hoikka ja Souvarit. Siinä lauletaan "ootahan kun kaakkoistuuli puhaltaa, näytän sulle kuinka osaan kalastaa, ankeriaat solakat ja notkeat, suoraan kotipihallesi saapuvat". Ahvenista ja sopasta siinä ei lauleta, mutta muista kaloista kyllä.Voit kuunnella Otsin ja Souvareiden versiot alla olevista linkeistäGeorg Ots: youtube.com/watch?v=sW2zDAFdKPoLasse Hoikka ja Souvarit: youtube.com/watch?v=dvcIQQ60rDc
Viiniköynnökset (vitis) kuuluvat viiniköynnöskasveihin. Kasvitieteellisesti viinirypäle on marja, koska sillä ei ole kiveä. Viiniköynnöksiin kuuluu useita lajeja, joista aitoviiniköynnös on se, jota yleisimmin viljellään syötäväksi ja viinin valmistukseen.Viiniköynnöksen taksonomia:KasvitPutkilokasvitSiemenkasvitKoppisiemenisetKaksisirkkaisetVitalesVitacaeaVitisEnglanniksi ylläoleva löytyy tästä linkistä. Suomeksi tietoa löytyy laji.fistä tästä linkistä, mutta tällä hetkellä sinne on kirjauduttava sisään, jos tietokantaa haluaa tarkastella.
Eeva Kilven runo, joka alkaa rivillä "Siis kauneutta on." on kokoelmasta Laulu rakkaudesta (1972). Runolla ei ole nimeä tai otsikkoa, kuten ei hyvin monilla muillakaan Eeva Kilven runoilla.Runo sisältyy myös esimerkiksi Kilven runojen kokoelmaan Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000.Finna-hakupalvelusta voi etsiä tietoa runoista niiden alkurivien avulla.https://finna.fi/
Talvi- ja jatkosodan muistoristejä sivutaan usein alan kirjallisuudessa, laveimmin Lauri Jäntin ja Christer Karnilan teoksessa Kunniamerkit ja niiden käyttö (WSOY 1991). Teoksessa kerrotaan jatkosodan muistoristien lyöttämisen tulleen mahdolliseksi vasta noin kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen, ja ensimmäisenä 1953 valmiiksi saatiin Rukajärven suunnan muistoristi. Perässä seurasi rannikkojoukkojen muistoristitoimikunta, ja 1955 17.D, 8.D. ja 9.D. Tällöin havahduttiin lyöttämisperusteiden vakiintumattomuuden, heraldisen asun häilähtelyn ja käyttöohjeitten puutteen aiheuttamiin ongelmiin. Näitä haasteita ratkomaan perustettiin 1956 jatkosodan muistoristien keskustoimikunta ja jalkaväenkenraali E. Heinrichsin johtama jatkosodan...
Henkilönimien typografinen lihavointi tai boldaaminen vaikuttaisi olevan vahvasti suomalainen käytäntö, joka Helsingin Sanomien Esa Mäkisen (toimituspäällikkö v. 2019) mukaan saattaa liittyä aikanaan muodissa olleeseen niin sanottuun entry point -ajatteluun, jonka tavoite on helpottaa tekstin lukemista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi juuri sitä, että haastateltavan nimi lihavoidaan, kun se mainitaan ensimmäisen kerran. Useinhan sama virke sisältää myös muuta merkittävää taustoitusta jutun kannalta, kuten haastateltavan tittelin tai roolin suhteessa tekstiin: (asiantuntija, poliitikko, julkisuudenhenkilö, silminnäkijä tms.). Näin lukija voi tarvittaessa helposti palata myöhemmin kyseiseen kohtaan ja tarkistaa oleellisimmat tiedot. Lihavoidun...
Hei, uuden kirjastokortin saatte käymällä kirjastossa asiakaspalveluaikoina. Mukaan tarvitsette kuvallisen henkilötodistuksen esimerkiksi passin tai ajokortin.Uuden kirjastokortin hinta on neljä euroa
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Arto Nybergin haastattelusarjaan suomalaisista taiteilijaperheistä on tehty uusia jaksoja. Uudet jaksot julkaistiin YLE Areenassa 1.6.2026 ja televisioesitykset alkoivat YLE Teema -kanavalla 4.6.2026 klo 21.00.Lähteet:Samaa sukua | Yle AreenaSeitsemän kiinnostavaa uutuusohjelmaa tuleville päiville | HS.fi (tilaajille)
Tupakan historiaa on tutkittu paljon, mutta varsinaista yhteisymmärrystä sen varhaisimmista käyttötavoista ja ajankohdista ei ole.Tupakka on kotoisin Etelä- ja Pohjois-Amerikasta, mutta se levisi 1400-luvulta alkaen "löytöretkien" myötä lähes kaikkialle maailmaan. Eräiden lähteiden mukaan tupakkaa on alettu viljellä jo 6000-8000 vuotta sitten, mutta tältä ajalta en löytänyt lähteitä käyttötavoista. Toiset lähteet kertovat, että varhaisimmat löydökset tupakan käytöstä on arkeologisesti ajoitettu noin 100-luvulle eaa., jolloin mayat ovat polttaneet tupakan lehtiä osana pyhiä menojaan. Myös atsteekit polttivat tupakkaa jonkinlaisen putken tai piipun avulla. Tutkimusten mukaan amerikkalainen tupakkakulttuuri on liittynyt...
Kisu Jernström ja Arto Nuotio levyttivät kumpikin tahollaan kappaleen "Luotan huomiseen", Veikko Samulin suomentaman version Arthur Cobbin ja Leroy Gomesin laulusta "You're My Everything", vasta vuonna 1978. Kisun versio julkaistiin singlenä, mutta se ei näytä nousseen listoille. Nuotion versio julkaistiin vain kokoelmalla Jokamiehen suosikit 2. Sen sijaan vuonna 1977 Taiska levytti kappaleen nimeltä "Luotan huomiseen", joka oli Hannu Seppäsen suomentama versio Claudio Gizzin ja Costantino Paolinin laulusta "Ete d'amour". Se julkaistiin singlen "Ihmemaa" B-puolella samana vuonna, ja single oli tuon vuoden listalla sijalla 56. Toisin kuin monissa lähteissä mainitaan, Nuotion "Luotan huomiseen" ei ole versio tästä laulusta....
