Runo on Aale Tynnin Keisari kaalimaassa. Löydät sen Aale Tynnin kootuista runoista (WSOY, 2013) ja Yrjö Jyrinkosken teoksesta Runomuistelmat: ohjelmistoa 20 vuoden ajalta.
Aiheesta on mainio Kansallisarkiston tutkimus vuodelta 2011, Lars Westerlundin Itsetehostuksesta nöyryyteen: Suomensaksalaiset 1933-46. Etsittyä perhettä ei teoksessa mainita, mutta yleisellä tasolla kerrotaan Suomessa olleen poliisiviranomaisten arvion mukaan syyskuussa 1944 733 Saksan kansalaista. Tammikuuhun 1945 mennessä 470 henkilöä, eli noin kaksi kolmasosaa oli internoitu. Toisaalta poistumisia Saksaan, Ruotsiin tai Lappiin ei pyritty estämään, joten moni myös poistui maasta. Runsas sata sai 19.9.1944 Suomen kansalaisuuden. Internointi ja/tai maasta poistuminen olisivat siis olleet todennäköisiä vaihtoehtoja. Teoksessa on hyödynnetty mm. Valpon vuosina 1944-1947 muodostamaa erityistä Valtiollisen poliisin internoimisarkistoa,...
Parhaiten kuvausta vastaa Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama laulu "Savonpiijan Amerikkaan tulo" tai "Savonpojan Amerikkaan tulo". Näistä nimistä on julkaisuissa useita erilaisia versioita. Esimerkiksi vuonna 1928 äänitetyn levyn etiketissä lukee "Savonpijan Ameriikkaan tulo" (Columbia 3081-F). Laulu alkaa: "Myö tänne muaha(n) kottoo". Ensimmäistä muistamaasi säettä ei laulussa ole, mutta kaikki muut säkeet jossakin muodossa ovat mukana. Eri julkaisuissa on pieniä eroja, mikä ei ole ihme, kun on litteroitu savoa. Laulun sanat sisältyvät seuraaviin julkaisuihin:Hellgren, Nestori: Tahdon laulaa kupletteja : lyhyt oppimäärä kupletööriksi ja katsaus kupletin historiaan (Lahden ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, 2013, s. 47; Savonpiijan...
Laulua on kysytty aikaisemminkin palvelussamme, ja se on Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Laulettuna sen ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt, Viljo Vesterinen ja Veikko Ahvenainen taas haitariversioina. Tässä linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/laulun-sanoja-tavaillaan-mutta-loput?language_content_entity=fi Kappale näyttäisi löytyvän muutamasta nuottijulkaisusta ja äänilevyiltä Suomen kirjastoissa (mukaan lukien Kansalliskirjasto): https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kun+kes%C3%A4+on+mennyt%22&type=AllFields&limit=20&sort=relevance Valitettavasti näyttää siltä, että kirjastojen nuottijulkaisuissa ei ole...
Tässä tarkoitettaneen Ahdin kokoelmaan Iloiset harhaopit (WSOY, 1998) sisältyvän Merkintöjä-sikermän kohtaa 34: "Kaikilla niillä ihmisillä, joilla ei ole omaa taivasta, on yhteinen helvetti."
Näillä tiedoilla ei oikein tunnu olevan muuta vaihtoehtoa kuin Evelyn Waugh'n romaaniin perustuva Brideshead Revisited eli Mennyt maailma vuodelta 1981. Se tosin esitettiin Suomessa jo vuonna 1982. Laurence Olivier näytteli 80-luvulla myös televisiosarjoissa Lost Empires, Wagner, Pietari Suuri ja Pompeijin viimeiset päivät , mutta ei sellaisessa sarjassa, jonka suomenkielisessä nimessä olisi paluu. Hän kuoli vuonna 1989.
Hän ei ole käynyt Kajaanissa esiintymässä. Tina Turnerin ensimmäinen esiintyminen Suomessa tapahtui 24. elokuuta 1982 Kulttuuritalossa Helsingissä. Hän esiintyi Suomessa kaikkiaan kuusi kertaa 1982-2009. Siitä en löytänyt tietoa, onko hän käynyt Kajaanissa turistina.Lähteet:https://yle.fi/a/20-10004933https://www.is.fi/viihde/art-2000009609482.html
Kokoan tähän sinulle listan lähteistä, joista löydät tietoa Ahvenanmaan historiasta. Voit perehtyä aiheeseen niiden avulla.Ahvenanmaan historia – WikipediaAhvenanmaan historiaa - Visit ÅlandHirn, Marta: Oolannin sota 1854-1855 (WSOY, 2004)Johnsson, Raoul: Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (John Nurmisen säätiö, 2013)Komulainen, Arvo: Taistelu Ahvenanmaasta: Oolannin iäisyyskysymys (Ajatus, 2005)Tarkka, Jukka: Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula (Docendo, 2020)
Oikeassa olet, satakielen nimi tulee nimenomaan sen monipuolisesta laulusta. Voit lukea lisää lintujen nimien alkuperästä Kaisa Häkkisen teoksesta Suomalaisen linnunnimistön etymologinen sanakirja (Turun yliopisto, 2013).
Jyväskylän kaupunginkirjastoon ei tule Perusta-lehteä. Jos haluat ehdottaa lehden tilaamista kirjastoon, voit tehdä hankintaehdotuksen verkkolomakkeella tämän linkin kautta: Asiakkaan opas | Keski-Finna
Finna.fi on valtakunnallinen hakupalvelu, jossa voi hakea useiden arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden toimijoiden kokoelmatietokantoja samalla kertaa. Finna.fi:tä voi käyttää ilman kirjautumista: kuka tahansa voi tehdä hakuja, selata aineistojen viitetietoja ja nähdä mitä kokoelmia Finna.fi:ssä on tarjolla. Esimerkiksi Sysmän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoihin, joiden verkkokirjasto lastu.finna.fi on osa Finna-palvelua. Kuten Finna.fi:ssä myös lastu.finna.fi:ssä tiedonhaku onnistuu asiakkaalta ilman kirjautumista. Mikäli asiakkaalla on kirjastokortti johonkin Lastu-kirjastoon, asiakas voi kirjautua lastu.finna.fi:hin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjautuneena sisään asiakas voi hallita omia...
Hei,Ulkonäkönsä puolesta kyseessä voisi olla Puuterikääpä (Postia ptychogaster). Tässä muutama resurssi liityen kyseiseen lajiin: Picture Mushroom, Laji.fiLajinmääritystä kannattaa vielä tarkistaa esim. Lajit.fi Foorumilta tai Suomen sieniseurasta.
Saimme apua kirjailijalta kommenttina: Sarjan neljännen osan (Kalevan pojat) lopussa liikutaan Kolilla s. 681 alkaen. Paikasta käytetään teoksessa nimitystä Mustarinta, joten Koli-hakusanalla kyseistä kohtausta ei löydä.
Hei, En valitettavasti löytänyt kirjaston omista kokoelmista sopivia englanniksi käännettyjä runoja, mutta netistä niitä varmasti löytyy.Voisit aloittaa esimerkiksi Helsingin yliopiston sivulta https://blogs.helsinki.fi/hymno-forum/the-most-beautiful-christmas-songs-in-finland-and-the-sparrow-on-a-christmas-morning/ Nuo ovat toki joululauluja, mutta runoutta niissäkin, ja sopivia pätkiä ehkä löytyisi.Googlaamalla löytyy lisää, hakuna voisi käyttää vaikkapa "finnish christmas poem".
Oikeaa ja väärää tapaa ei omistuskirjoituksen peittämisessä ole. Ehkä tuo sivujen irrotus ja leikkely voisivat olla sellaisia.Kannattaa kuitenkin pyrkiä siistiin lopputulokseen. Korjauslakka tai tarra voisivat olla hyviä vaihtoehtoja. Linkki esimerkki tarrasivulle.Voisit myös tehdä itsellesi Exlibriksen, jolla nimikoit myös muut kirjasi. Linkki Exlibris Aboensis sivustolle.
Karjakko Kyllikki Moisiosta kertoo Charlies-rock-yhtyeen ”Karjakko Moisio”. Kappaleen ovat säveltäneet Vesa Lehtinen, Torsten Nyholm, Jouko Poutiainen ja Martti Vaari. Sen on sanoittanut M. Kalapuro. Se sisältyy äänitteelle ”Rock & roll juhlaa 2” (LP-levy ja C-kasetti; Love Records, 1973) ja CD-levylle ”Love proge. 2” (Siboney, [1998]). Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
