Jos kirjassasi on hometta, se on tukala vihollinen. Hometta on hyvin vaikea poistaa, ja rihmastoja ja itiöitä voi jäädä kirjaan joka tapauksessa. Tummia laikkuja kirjasta ei varmaankaan saa enää pois ilman ammatilaiskäsittelyä.
Voisit kuitenkin kokeilla arvokkaaseen kirjaasi ruokasoodaa. Paul Andrea neuvoo kirjassaan "Ruokasoodan ihmeet" seuraavaa: "Pudotitko kirjan kylpyammeeseen? Käytä ruokasoodaa kirjan kuivaamiseen ja homeen estoon. Ripottele sivujen väliin ja anna kirjan kuivua. ... Kun kirja on täysin kuiva, voit tomuttaa sen uudelleen ruokasoodalla ja päästä näin eroon homeesta, jota ehkä on kehittynyt kirjan sivuille. Jätä kuivumaan aurinkoiselle paikalle."
Ehkä kannattaisi kokeilla ruokasoodalla tomuttamista ja tuulettamista tai...
Varmistin asian tietotekniikkayksiköstämme. Periaatteessa Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneiden skannereista ei tallennu muistiin mitään skannatuista asiakirjoista tai kuvista. On kuitenkin mahdollista, että joillakin asetuksilla muistiin jää viimeinen skannatessa otettu esikatselukuva. Jos haluaa olla aivan varma, ettei tuotakaan jälkeä jää, kannattaa skannata vielä salaisten asiakirjojen jälkeen vaikkapa aivan tyhjä tai muuten merkityksetön paperi, jotta esikatseluvaksikaan ei jää mitään arkaluontoista seuraavan skannaajan nähtäväksi.
Myllykosken kirjastosta vastattiin kyselyyni näin:
"Erotiikka-hylly on Anjalankosken kaupunginkirjaston perua, on haluttu näin nostaa esille tietty kaunokirjallisuuden ryhmä, jolla on oma lukijakuntansa."
Kouvolan pääkirjastossa vastaavaa hyllyä ei ole.
Morris, Miksi kissä kehrää, WSOY 1989, s. 37-38:
"Kissat hautaavat ulosteensa vaimentaakseen sen hajun"
Ilves hautaa samalla tavalla jätöksensä. Muitten kissaeläinten jätöskulttuurista en löytänyt tietoja.
Hiekkalaatikot ovat ilmeisesti yleistyneet sitä mukaa, kun kissoja on alettu pitää pelkästään sisäkissoina etenkin kaupunkikulttuureissa.
Kovin paljon tietoa näiden metallilankatöiden historiasta ei löytynyt. Kirjassa Käytännöllinen läkkiseppä: käsikirja läkki-, pelti-, vaski- y.m. sepille (Otto Kallenberg, 1902) kerrotaan luvussa läkkisepän myymälätöistä, että lankatyöt ovat muuttuneet enimmäkseen erityisvalmisteiksi (s. 67). Myymälätyöt ovat kirjan mukaan entisiä läkkisepän verstaassa valmistettuja esineitä, jotka jo tuolloin, yli 100 vuotta sitten, olivat muuttumassa tehdasvalmisteisiksi. Mutta aiemmin lankatöitä saatettiin valmistaa myös myymälään kuuluvassa läkkisepän työpajassa.
Turun Luostarinmäen käsityöläismuseon Luostarinmäen joulu -sivuilla vuodelta 2004-2005 kerrotaan, että 1900-luvun alussa rautalanka oli yleinen korjausmateriaali, ja siitä valmistettiin...
Valkoisella rastilla varustetusta lipusta ei valitettavasti löytynyt tietoa. Valkoinen risti vihreällä pohjalla on ensiavun virallinen Euroopan unionin hyväksymä tunnus (ISO). Voisiko tämä olla näkemäsi lippu?
http://www.seiyaku.com/customs/crosses/green.html
http://www.redcross.fi/punainenristi/merkki/fi_FI/?page=2
Kaija Junkkarin Saarikoski-sitaatti on kirjasta Euroopan reuna (Otava, 1982). Se on peräisin sanoilla "Lämmitän saunaa" alkavasta luvusta sivulla 167. (Tarkasti ottaen lukujen aloitussivuilta puuttuvat sivunumerot, mutta jos nämä sivut olisi numeroitu, sitaatti löytyisi sivulta 167.)
Kansalliskirjasto on digitoinut valtaosan Suomessa vuosina 1771-1909 ilmestyneistä sanomalehdistä ja ne ovat luettavissa Historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Sivulta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/browse.html?action=… löytyy luettelo lehdistä ja linkit lehtien numeroihin. Sivun yläreunasta löytyy myös linkki hakutoimintoon. Aineistoa laajennetaan jatkuvasti 1900-luvun lehdillä, mutta uudempien lehtien kohdalla toimintaa rajoittaa tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeus raukeaa vasta 70 vuotta tekijän (eli artikkelien kirjoittajien) kuoleman jälkeen. Näin ollen uusia lehtiä ei voida tuoda vapaasti verkossa luettaviksi.
Tampereen kaupunginkirjastolla on käytettävissään useita tietokantoja (esim. Suomen Media-arkisto, ePress...
Käyttökelpoisia suomenkielisiä tiedonlähteitä tämäntapaisten kysymyksien ratkaisemiseksi ovat esimerkiksi seuraavanlaiset teokset:
Richard D. Lewis, Kulttuurikolareita. Otava, 1996
Reima T. A. Luoto, Kansainvälinen etikettikirja. Fenix-kustannus, 1993
Arja Mikluha, Lahjat ja liikelahjat eri maissa. Yrityksen tietokirjat, 1997
Arja Mikluha, Kommunikointi eri maissa. Yrityksen tietokirjat, 1998
FINTRAn Kulttuureja ja käyttäytymistä -sarjan kirjat
Erityisesti japanilaista kulttuuria käsitellään mm. näissä:
Japanin kulttuuri. Otava, 1994
Juhani Lompolo, Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat.
Orienta, 2002
Japanilaiset ovat hyvin isänmaallisia. Isänmaahan ja isänmaallisuuteen liittyvät tunteet ovat Japanissa hyvin voimakkaita....
Kirjasto ottaa vastaan hyväkuntoisia(uudehkoja) kirjoja, cd-levyjä ja nuotteja. Niistä valikoidaan kokoelmaan sopivat.
Useista kirjastoista löytyy vaihtokirjahylly. Siihen voi tuoda pieniä määriä kirjoja toisten asiakkaiden otettavaksi.
Suuria määriä lahjoituskirjoja ei kannata yhdellä kertaa kantaa kirjastoon.
”Suomen kuvalehden” vuosikerta 1933 löytyy Pasilan kirjavarastosta, josta sen saa luettavaksi Pasilan kirjaston tiloissa. Artikkelin voi halutessaan kopioida tai skannata omaan käyttöön. Pasilan kirjaston lehtialueen kopiokoneella skannaaminen onnistuu varsin helposti ja nopeasti suoraan muistitikulle pdf-muodossa. Koska lehdet ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei valitettavasti voi saada tilattua toiseen kirjastoon.
Saat vuosikerran luettavaksesi pyytämällä sitä Pasilan kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Vuosikerta tulee varastosta muutamassa minuutissa kirjahissillä. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/ ja tarkempi saapumisohje osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/af9da34a-...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy yksi suomennettu teos: Bykov Vasil: Viimeinen tavoite: Alppiballadi.
https://finna.fi
Kirja on saatavilla Pasilan kirjavarastosta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&lang=fin&suite=d…
Kysymykseen en valiettavasti osaa vastata. Asiaa voisi tiedustella Kemian laitokselta http://www.helsinki.fi/kemma/etusivu/yhteystiedot
tai Tiede lehden Kysy asiantuntijalta http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta
Rivinvälin valita:
Wordin yläreunassa näkyy niin kutsuttu ylävalikko, josta voi vaihtaa fonttia, tekstin kokoa jne. Tämän valikon keskitienoilla on kohta, jossa voi määrittää tasataanko teksti vasemmalle, keskelle vai vasemmalle. Heti tämän valikon oikealla puolella on valikko rivinvälin asetuksille.
Tarkempiin rivinvälin asetuksiin pääsee valitsemalla ylävalikosta otsikon "Sivun asettelu". Sen jälkeen ylävalikon keskitienoilla on kohta rivinvälin asettamiselle.
Tulostaminen:
Tulostamaan pääsee klikkaamalla ylävalikon vasemmassa yläkulmassa olevaa, sinisenä näkvyää kohtaa "Tiedosto". Ruudulle avautuu koko ruudun täyttävä valikko. Sen aivan vasemmassa laidassa, noin keskitienoilla on valinta "tulosta".
Kysymykseen vastasi...
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin Energian Energiakeskukseen. Enegriakeskus antaa maksutonta tietoa ja neuvontaa energiansäästöstä sekä kodinkoneista ja niiden käytöstä. Voit lähettää myös sähköpostia.
Helsingin Energian Energiakeskus
Käyntiosoite: Kampinkuja 2 tai Malminrinne 6, 3. krs
Helsinki (Kampin metroaseman vieressä)
Avoinna ma - pe 8.30 - 16
Puhelin 09 617 2727 ja 09 617 2726
energiakeskus@helen.fi
http://helen.fi/energiansaasto/energiakeskus.html
http://www.helen.fi/palvelut/yhteys_a.html
Hei Petri
Emme pysty valitettavasti vastaamaan tämän laatuisiin numismaattisiin kysymyksiin. Rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Kehottaisin sinua kääntymään rahojen keräilyyn ja ostamiseen erikoistuneiden liikkeiden puoleen. Niitä löytyy netistä, katso esim. tästä linkistä:
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
Terveisin Suomen Pankin kirjasto
Kuluneen kolikon hintaa ei ole arvioitu oppaassa. Hyväkuntoisen kolikon hinta vaihtelee 200-300 euron välillä riipuen kunnosta.
(Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas)
Kirjaston taiteilijamatrikkeleista tai muista hakuteoksista ei valitettavasti löytynyt tietoa taiteilijasta. Ainakin Taide Salmela -galleria esittelee joitakin hänen töitään sivuillaan:
http://www.taidesalmela.fi/taide/art_raatikainen_orvo.shtml
WorldCat-tietokannan (http://worldcat.org.) kautta löytyi tällainen:
- McClane, A. J., Field & stream international fishing guide (1971)
Kyseessä on jonkinlainen 1960- ja 1970-luvuilla ilmestynyt kirjasarja, jonka nimikin on jonkinverran vaihdellut. Kirjoja näyttäisi olevan lähinnä amerikkalaisissa kirjastoissa.
