Ikävä kyllä Seinäjoen kaupunginkirjastolla ei ole kyseisiä lehtiä kokoelmissaan.
Yleisesti ottaen erikoisalojen julkaisuja on paras tiedustella korkeakoulukirjastoista. Kaikki tiedustelemanne lehdet löytyvät Seinäjoen korkeakoulukirjaston kokoelmista. Tarkemmin sanottuna ne löytyvät erillisestä terveyskirjastosta, eikä niitä valitettavasti pysty lainaamaan sieltäkään, ainoastaan lukemaan paikan päällä.
Seinäjoen korkeakoulukirjasto:
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi.iw3
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Tutustu_kirjastoon/Toimipisteiden_esi…
Kirjastoalan toisen asteen (merkonomi) opintoja ei voida hyväksilukea alan ammattikorkeakouluopintoihin. AMK-opinnot ovat korkeakouluopintoja, joten niihin voidaan hyväksilukea vain aiempia ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja, sekä joissakin tapauksissa myös avoimessa AMK:ssa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja.
Kirjastoalan ammatillisissa ja ammattikorkeakouluopinnoissa on väistämättä jonkin verran päällekkäisyyttä, jolloin aiemmat opinnot varmasti auttavat AMK-opintojen suorittamista vaikka niitä ei saisikaan suoraan korvattua.
Ammattikorkeakouluopinnoista kannattaa tiedustella suoraan siitä oppilaitoksesta, jossa olet kiinnostunut opiskelemaan.
Monte-Criston kreivistä on olemassa monta erilaista laitosta ja useita suomennoksia, mutta kyseessä on silti yksi ja sama teos. Varhaisin suomennos on Johan Arvid Saivon - se ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1891-92. Ensimmäisen kerran 1911-12 julkaistu Jalmari Finnen suomennos, josta ilmestyi korjattu versio vuonna 1955, on Monte-Criston suomenkielisistä laitoksista kaikkein tavallisin. Näiden lisäksi Dumas'n romaanista on olemassa Lauri Hirvensalon lyhennetty suomennos, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1945. Kaksitoistaniteinen Monte-Criston kreivi ilmestyi kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1966. Yksitoista ensimmäistä on suomentanut Marjatta Salonen, viimeisen Eeva-Liisa Sallinen. Nämä kirjat...
Valitettavasti kirjaa ei ole enää yhtään kappaletta HelMet-kirjastoissa, joten siksi varaaminen ei onnistunut. Kirja on sen verran vanha, että sitä tuskin enää hankitaan HelMet-kirjastoihin. Kaukolainana se on kuitenkin mahdollista saada muualta Suomesta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta Suomen sisällä on 4 euroa kirjaa kohti.
Kaipaamaasi kirjaa olisi saatavilla suomeksi HelMet-kirjastoista. Olisiko siitä iloa? Kirjan tiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1581613~S9*fin. Sieltä voit tehd’ halutessasi...
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolla (pääkirjaston 2. kerroksessa) on mahdollista katsella televisiota. Televisiota voi katsella musiikkiosaston kuunteluhuone 1:ssa, jossa on laajakuvatelevision lisäksi myös Blu-ray-/DVD- ja VHS-laitteet videoiden katseluun.
Kuunteluhuoneen voi varata kahdeksi tunniksi kerrallaan ja kirjastokortti jätetään virkailijalle huoneessa olon ajaksi. Kuunteluhuoneen voi varata paikan päällä musiikkiosaston asiakaspalvelutiskillä tai puhelimitse numerosta 03-8125 531.
Tässä muutamia kirjastoista saatavilla olevia kirjoja, joista löytyy vanhoja ja uusia kirjontamalleja:
Hausmann, Aino: Ommeltavia kirjaimia (1950)
Mäkelä, Terttu: Nimikointi (1985)
Norden, Mary: Kaunista kirjomalla (2000)
Aydemir, Johanna ym. (toim.): Käden taidot 1 (2002)
Delage-Calvet, Agnes ym.: Kirjo punaista, valkoista, sinistä (2010)
Maksuttomia kuvia ja kaavoja nimikointikirjaimista löytää myös internetistä esimerkiksi englanninkielisillä hakusanoilla.
”Hyviä hakusanoja ovat esimerkiksi
free cross stitch alphabet
free cross stitch monogram
free cross stitch pattern alphabet
free cross stitch pattern monogram”
kertoo nimimerkki ”googlaava pitseilijä” Suomi24.fi keskusteluissa (20.9.2010) ja antaa muutaman esimerkinkin:
http://www....
Jean-Claude Carrièren ranskankielisen teoksen 'Ne pensez pas vous débarrasseur des livres' englanninnos 'This is not the end of the book: a conversation curated by Jean-Philippe de Tonnac /Jean-Claude Carrière & Umberto Eco, London: Harvill Secker, 2011.' on saatavissa Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston avokokoelmasta. Kokoelman ainoa kappale on tällä hetkellä lainassa.
Saksankieleisen laitoksen nimi on ‚Die große Zukunft des Buches‘, mutta sitä ei ole saatavissa Suomesta. Tarkistus tehtiin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Helsingin yliopiston kirjaston aineistoluetteloa voi selata vapaasti internetissä osoitteessa https://finna.fi ....
Kirjat voi korvata maksamalla korvaushinnan kirjastossa. Vaihtoehtoisesti voit hankkia samat kirjat ja lahjoittaa ne kadonneiden tilalle kirjastoon, mikä saattaa joskus tulla halvemmaksi. Neuvottele asiasta lähikirjastosi kanssa.
Mediamaassa – Tarinoita lapsista ja mediasta
Sisältää seitsemän lyhyttä tarinaa lapsista ja mediasta: internetistä, kotisivuista, sähköposteista, elokuvista, virtuaalilemmikeistä ja peleistä.
Jyrki Kiiskinen: Jänis ja vanki saavat kännykän (Keltanokka-sarja)
Koko metsä pirisee, pörisee ja tuuttaa, kun kännykkäkauppias kiertää myymässä eläimille puhelimia.
Sopii luettavaksi ääneen jatkokertomuksena tai lukemaan oppineille itse luettavaksi.
Jukka Lemmetty: Illi ja langaton puhelin (kuvakirja)
Kaikilla Illin kavereilla on kännykät. Illikin haluaa oman ja saakin. Mitä tapahtuu, kun koira nappaa kännykän suuhunsa Illin nukkuessa?
Vaikuttaisi siltä, että Teiskolan kartano on yksityisomistuksessa eikä yhteystietoja sen vuoksi löydy. Ehkäpä voisit ottaa yhteyttä Tampereen kaupunginarkistoon tai Teiskossa toimivaan Teisko-seuraan. Yhteystiedot löytyvät alla olevien linkkien takaa:
Tampereen kaupunginarkisto:
http://www.tampere.fi/kirjastotjaarkistot/kaupunginarkisto/asiakaspalve…
Teisko-seura:
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Lisätietoja:
http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/teiskola/teiskola.htm
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1249
http://www.teisko.fi/
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Laulun suomenkielinen nimi on "Ovi auki on" ja sen on levyttänyt Jari Lappalainen vuonna 1970. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari.
Laulun alkuperäinen nimi on Gwendolyne ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Julio Iglesias. Se oli Espanjan edustuskappale Eurovision laulukilpailuissa vuonna 1970 ja sijoittui jaetulle neljännelle sijalle (http://www.eurovision.tv/page/history/by-year/contest?event=223).
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 85 (Musiikki Fazer, 1970). Jari Lappalaisen esitystä en löytänyt mistään yleisestä kirjastosta. Suomen äänitearkiston (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php) tietojen mukaan se on ilmestynyt single-levyllä (Sonet T6550) ja...
Kyseessä voisi olla Marjatta Kureniemen kirja Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja siitä on otettu uusintapainokset vuosina 1970 ja 2002.
Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan sisällöstä näin: "Pau on pieni poika, joka on ollut pitkään sairaana. Toipilaana sängyssään hän huomaa olevansa unen ja valveen välitilassa, jossa kohtaa aivan uuden maailman. Tapetista astuu ulos prinsessa Lilaloo, jonka avulla myös Pau onnistuu pääsemään kaksiulotteiseen muotoon - kaikki ovat vain pitkiä ja leveitä, paksuus puuttuu! Pau astuu Lilaloon kanssa tauluun leikkimään kuningatar Blankan pojan, prinssi Haakonin kanssa. Hän tutustuu myös moniin kiinnostaviin henkilöihin, kuten...
Sandro Veronesi (s. 1959 ), firenzeläinen kirjailija, esseisti ja toimittaja, on sukupolvensa tunnetuimpia italialaisia kirjailijoita. Hän on julkaissut muun muassa yksitoista kaunokirjallista teosta.
Caos calmo ilmestyi italiaksi 2005. Se on julkaistu saksaksi 2007 nimellä Stilles Chaos. Englanninkielinen laitos Quiet chaos on ilmestynyt 2011.
Suomeksi teosta ei ole vielä julkaistu. Asia käy ilmi Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonne on luetteloitu muun muassa kaikki suomeksi julkaistut teokset. Fennican osoite on https://finna.fi .
Saksaksi teos on Suomen yleisistä kirjastoista saatavissa Lauritsalan kirjastosta. Kirjasta voi tehdä
kaukolainapyynnön. Tiedot on saatu Frank-monihausta. Sen osoite on http://monihaku.kirjastot.fi...
Voit alkaa kirjoittamaan kirjablogia tai kirjavinkkejä internettiin. Esim. Kymenlaakson kirjastojen Kyyti.fi-sivuilla voi kirjoittaa blogia. Sivulla http://www.kyyti.fi/blogit on tietoa siitä, miten voi aloittaa blogikirjoittamisen. Kyyti.fi-sivuilla on Kirjallisuusblogi (http://www.kyyti.fi/kirjallisuusblogi), johon kaikki kirja tai kirjallisuus aiheiset kirjoitukset voi liittää.
Kyyti.fi-sivuilla voi myös kirjoittaa kirjavinkkejä. Kirjavinkin kirjoittamisen Kyyti.fi-sivuilolle voi alkaa tältä sivulta http://www.kyyti.fi/vinkit/kirjoita_vinkki.
Jos haluat suullisesti kertoa kirjavinkkejä, voit ottaa yhteyttä kirjaston henkilökuntaan ja yhdessä miettiä toteutustapoja.
VHS-nauhat digitoidaan DVD-levyille. Espoossa digitoimisen voi suorittaa Tapiolan, Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Muuntolaitteen varaaminen ei valitettavasti onnistu tätä kautta sähköpostitse. Tässä ohjeet ajanvaraukseen:
Sellon kirjastossa on 2 laitetta, joita voi varata 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611.
Entressen kirjastossa on 1 laite, jonka voi varata Info-tiskiltä tai soittamalla p. 09 816 53776
Tapiolan kirjastossa on 1 laite. Varaa aika etukäteen aikuisten neuvonnasta tai soita: 09 816 57300
Ohessa linkki Sellon kirjaston ohjeisiin:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Teoksen Evoluutio Nyt! mukaan epigeneettisellä periytymisellä tarkoitetaan periytyviä geenitoiminnan säätelyn muotoja (Kirja-Aurora 2008, s. 45). Myös Wikipediassa on aiheesta kattava artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Epigeneettinen_periytyminen
HelMet-kirjastoissa ei ole aiheesta kirjoja, mutta dvd nimeltään The living matrix : a film on the new science of healing löytyy. Myös muissa perinnöllisyyttä käsittelevissä teoksissa voi olla jotain epigeneettisestä periytymisestä.
Kadun- ja paikannimet ovat aina syntyneet tarpeen mukaan vähitellen paikanmäärityksen helpottamiseksi ja ympäristön jäsentämiseksi.
Asiakirjojen perusteella esimerkiksi Turussa on ollut 1300-luvulla vain muutama kymmenen kadunnimeä, kun 1700-luvun lopulla kadunnimiä tiedetään olleen jo toista sataa. Alueeltaan paljon laajemmassa Nyky-Turussa on noin 5 000 kaavanimeä.
Kadunnimet voivat myös muuttua tarpeen mukaan. Siitä kertoo hyvin Helsingin Mannerheimintien nimen historia. 1600-luvulla katua tai silloista maantietä kutsuttiin Töölöntieksi, Espoon maantieksi ja Turun maantieksi, kunnes se erinäisten vaiheiden kautta vuonna 1942 sai nykyisen nimensä.
Kadunnimiä on tutkittu paljon, mutta tiettävästi niitä ei ole tilastoitu lyhyyden tai...
