Listaan alle muutamia kirjoja/kirjasarjoja, joissa on samoja elementtejä kuin Gabaldonin Matkantekijä-sarjassa (romantiikkaa, historiallinen ajankohta, seikkailua/fantasiaa).Philippa Gregory: Ruusujen sota -sarjaAudrey Niffenegger: Aikamatkustajan vaimoJean M. Untinen-Auel: Maan lapset -sarjaKate Mosse: KryptaWinston Graham: Poldark-sarjaJude Deveraux: LegendaJyrki Vainonen: Swiftin ovellaJodi Taylor: Toinen toistaan surkeampia tapahtumia (St Maryn aikakirjat -sarjan ensimmäinen vuonna 2025 ilmestynyt osa)
Tässä joitakin lukuvinkkejä:Alexander, Claire: Meredith, yksin (Otava, 2022)Godfrey, Jennie: Epäilyttävien asioiden lista (Publiva, 2025)Gounelle, Laurent: Sinä päivänä opin elämään (Gummerus, 2019)Page, Libby: Pinnalla pysymisen taito (Otava, 2018)Sukegawa, Durian: Tokuen resepti (Sammakko, 2020)
Kuinka isosta tulosteesta on kysymys? Oodin kaupunkiverstaalla on mahdollisuus käyttää suurkuvatulostinta, joka tulostaa valokuvalaatuisia julisteita tai tarroja. Suurkuvatulostimia löytyy myös Pasilan, Kontulan ja Vuosaaren kirjastoista. Tarkemmat tiedot näet Varaamosta. Laitteet löytyvät hakusanalla suurkuvatulostin.
Korona-ajan jälkeen kirjastot ovat palanneet suureksi osaksi takaisin lähitapahtumiin ja lukupiireihin. Etälukupiirejä on kuitenkin vielä, mutta tietoa kirjastojen etälukupiireistä ei löyty yhdestä paikasta, vaan niitä täytyy etsiä kirjastojen omilta verkkosivuilta. Esimerkiksi Helmetin tapahtumahausta löytyy Nuorten etälukupiiri, Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi, Turusta en löytänyt haulla etälukupiiri tai lukupiiri online tai lukupiiri verkossa, Etsi kirjaston tapahtumia.Etsin etälukupiirejä myös seuraavista kirjastoista löytämättä: Hämeenlinna, Tampere, Seinäjoki, Rovaniemi, Oulu. Aiemmasta vastauksestamme löysin muutaman vielä aktiivisen etälukupiirin, mutta ne eivät ole kirjaston vetämiä, Virginia Woolf -lukupiiri https://...
Helsingin kirkkojen historiaa käsittelevässä artikkelissa kerrotaan Helsingin vanhimmista kirkoista ja nykyisten kirkkojen historiasta, https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/aatteet-ja-katsomukset/helsingin-kirkkojen-historiaa. Sieltä voi lukea, että Helsingissä oli jo useita kirkkoja 1910-luvulla, vanhin Vanha kirkko hautausmaan reunalla ja 1912 valmistunut Kallion kirkko tuon aikarajasi viimeisimpänä. Muita kirkkoja olivat Pieni ortodoksinen Pyhän kolminaisuuden kirkko keskustaan suunnitellun luterilaisen pääkirkon pohjoispuolella, Nikolainkirkko, Viaporin (Suomenlinnan) venäläisen varuskunnan ortodoksinen kirkko, roomalaiskatolinen kirkko Ullanlinnassa, Saksalainen kirkko Tähtitorninmäen rinteessä, ortodoksinen Uspenskin katedraali. Ennen...
Antti Salmelan runo Nauku, Vaak-vaak ja Hauku löytyy ainakin E. N. Setälän, A. Kohosen ja Alfred Salmelan toimittamasta yläkansakoulun lukukirjasta Uusi kotipiirin kirja 2 (Otava, 1931).
Sosialismista nautti Kiviojan Vikki:"Vikki totesikin ettei hevosta myytäisi ja alkoi puhua muista asioista. Hän aikoi mennä äänestämään. Halme oli ollut herrojen vaalikokouksessa ja sanonut niille jotakin. Akseli tiesi mitä Halme oli sanonut ja kertoi sen. Vikki innostui: – Älä perkele... Sano herralle sillai... Sanoko oikein totta? Voi... sano että kuus kuukautta... Jumalauta minä nautin tosta sosialismista..." (Täällä Pohjantähden alla. 1, Kahdeksas luku : VI, s. 345)
Koiran lisäksi lukueläinten listalle ovat päässeet ainakin hamsteri, kani, kissa, lehmä ja marsu.Lukumarsu Esko-Einari ei valita työolosuhteista – video | Yle Lehmä opettaa lapsille lukutaitoa ja myötätuntoa – "Kummituskirjoja ei kannata lukea lehmille" | Puoli seitsemän | Yle Ennen oli vain lukukoiria – nyt tulevat lukulehmät – Suomen kirjastoseura Facebook Kun Espoon kirjastoihin etsittiin uusia lukukoiria, Marja Härmä sai yllättävän tarjouksen – "Tokihan me tartuimme mainioon tarjoukseen" | Paikalliset | Länsiväylä Lukukissa Touho | Vaasa Lukumarsu - Maaseudun Tulevaisuus Lukukani Cloud
Fiat 125:stä on julkaistu eri kielillä oppaita ja kirjoja. Suomen kirjastoista löytyy vain yksi ranskankielinen korjausopas. Helsingin varastosta löytyy kyllä englanninkielinen kirja All the Fiats, jossa on jonkin verran juttua 125-mallista.Osa näistä kirjoista on luettavissa verkossa. Internet Archivesta löytyy Fiat 125:n englanninkielinen huolto-opas. Espanjankielinen opas puolestaan löytyy täältä.
Fiatin 124-mallia valmistettiin lisenssillä monissa maissa. Neuvostoliitossa sen pohjalta rakennettiin VAZ-2101, jossa oli paikallisesti suunniteltu moottori ja hieman erilainen alusta. Tätä autoa myytiin ulkomaille nimellä Lada.Lähteet:Lada – WikipediaLada | Tuulilasi
Kysyin kirjastomme henkilökunnalta tunnistaako joku, mistä kohtaa Vaasaa kuva on otettu. Ikävä kyllä tietoa ei löytynyt. Kuvassa näkyy kahvila-kyltti ja kollega koitti selvittää asiaa sen avulla, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Tietoa ei löytynyt myöskään kuvaaja Volker von Boninia tutkimalla. Kuvan paikkaa voisi koittaa selvittää Facebookin Vaasa-aiheisten ryhmien avulla. Sellaisia ovat esimerkiksi Vaasan julkinen Puskaradio, Vanhoja valokuvia Vaasasta, Vaasan kuvia 1900-luvulta ja Puhetta Vaasasta.
Tinka-nimen alkuperästä ole varmaa tietoa. Tästä syystä sen mahdollinen merkityskin on epäselvä. Erään tulkinnan mukaan Tinka on lyhentymä Katinkasta, joka on Katarinan venäläinen lempinimi. Suomessa Tinka on käytössä ainakin Katinkan ja Tiinan lempinimenä.Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle 'tinka' seuraavanlaisia merkityksiä: 'kiista, väittely', 'puute, pula', 'tiukka, kiperä tilanne'.Lähteet: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön tinka - Kielitoimiston sanakirja
Finland-laiva on Finland myös Wallenbergin kirjan ruotsinkielisessä alkutekstissä ja nimen yhteys Suomeen varsin selvä: "Jul-frosten i det stora stillastående Finland under Norr-polen, kunde väl aldrig vara starkare, än den nu var på vårt flytande."
Tein haun Vaski-Finna-tietokantaan sanoilla "syksy" ja "runo". Sieltä valikoin vihjeiden perusteella runoilijanimet Jevgeni Jevtušenko ja Sergei Jesenin. Heidän kirjoistaan, jotka löytyivät hyllystämme, selasin syksy-runoja. Valitettavasti osumia ei tullut. Voit myös itse hakea valitsemillasi hakusanoilla ja katsoa tuloksista, jos joku kirjan/runoilijan nimi tärppäisi tai muuten muistuisi sillä tavoin mieleen. Entä saisikohan joku muu kysyjän vihjeistä kiinni?
Kovinkaan kattavasti tamperelaisvalokuvaamoista ei näytä kirjoitellun. Antoisin lähde lienee Pentti Keskisen vuosina 1977–78 Tammerkoski-lehdessä julkaistu kolmiosainen juttusarja Valokuvauksen vaiheita Tampereella. Numerossa 7–8/1977 käsitellään vuosikymmenet 1840–1870, numerossa 10/1977 vuodet 1880–1917 ja maailmansotien välinen aika numerossa 1/1978.
